Suurpiiritasolla ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä vaihteli vuoden 2017 alussa Östersundomin 6,8 prosentista Itäisen suurpiirin 24,6 prosenttiin. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on Itäisessä suurpiirissä selvästi muita suurpiirejä korkeampi. Helsingin ulkomaalaistaustaisista jopa 28,7 prosenttia, yhteensä 27 204 henkilöä, asui siellä. Heidän osuutensa alueen väestöstä oli 24,6 prosenttia. Koillisessa suurpiirissä ulkomaalaistaustaisia oli 16 235 eli 16,4 prosenttia väestöstä ja Läntisessä suurpiirissä 15 473 eli 14,3 prosenttia väestöstä.

Osa-alueittain ulkomaalaistaustaisia asui eniten Kontulassa, Kannelmäessä, Myllypurossa ja Kallahdessa. Vuoden 2017 alussa ulkomaalaistaustaisten osuus alueen väestöstä oli korkein Kurkimäessä, Meri-Rastilassa, Kallahdessa ja Itäkeskuksessa, joissa ulkomaalaistaustaisia oli yli kolmasosa. Näiden lisäksi 8 osa-alueella vieraskielisiä oli yli neljäsosa alueen väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten osuus ylitti kaupungin keskiarvon (14,9 %) noin kolmanneksella alueista. Pienin osuus ulkomaalaistaustaisia oli Suomenlinnassa, Kyläsaaressa ja Paloheinässä.

Ulkomaalaistaustaisten osuus alueen koko väestöstä osa-alueittain Helsingissä 1.1.2017

Ulkomaalaistaustaisten osuus alueen koko väestöstä osa-alueittain Helsingissä 1.1.2017

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupungin tietokeskus

Vuoden 2016 aikana ulkomaalaistaustaisten määrä laski hieman Eteläisessä, Keskisessä ja Pohjoisessa ja kasvoi muissa suurpiireissä. Ulkomaalaistaustainen väestö kasvoi nopeimmin Östersundomissa ja Läntisessä suurpiirissä. Osa-aluetasolla ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi keskimääräistä nopeammin kahdessa kolmasosassa niistä alueista, joilla ulkomaalaistaustaisten osuus oli suuri. Kasvu oli kuitenkin nopeinta useilla sellaisilla alueilla, joilla ulkomaalaistaustaisia oli lähtökohtaisesti vähän. Vuoden 2017 alussa ulkomaalaistaustaisia oli yli viidennes alueen väestöstä 23 osa-alueella, kun vuotta aikaisemmin tällaisia alueita oli ollut 22.

Ulkomaalaistaustainen väestö on kotimaankielistä nuorempaa, mikä näkyy myös alueellisissa osuuksissa. Itäisessä suurpiirissä alle 16-vuotiaista ja 25–44-vuotiaista kolmannes oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2017 alussa. Eteläisessä ja Pohjoisessa suurpiirissä ulkomaalaistaustaisten osuus lapsista ei sen sijaan ollut suurempi kuin heidän osuutensa koko väestöstä.

Ulkomaalaistaustaisten yleisin taustamaanosa pääkaupunkiseudulla 1.1.2017

 Ulkomaalaistaustaisten yleisin maanosa pääkaupunkiseudulla

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupungin tietokeskus

Taustamaanosittain katsottuna useimmat taustamaaryhmät ovat keskittyneet Helsingin sisällä ennen kaikkea Itäiseen, mutta myös Koilliseen ja Läntiseen suurpiiriin. Venäläis- ja virolaistaustaisista yli kaksi kolmasosaa asui vuoden 2017 alussa näissä suurpiireissä. Pohjoisamerikkalaistaustaiset, ruotsalaistaustaiset ja eteläamerikkalaistaustaiset asuivat yleisimmin Eteläisessä suurpiirissä. Pohjoisamerikkalaisista siellä asui yli kaksi kolmasosaa.

Lähes puolet osa-alueista oli sellaisia, joissa EU-maat oli alueen ulkomaalaistaustaisten yleisin taustamaaryhmä. Vajaassa kolmasosassa yleisin taustamaaryhmä oli Aasia, 16 prosentissa EU:n ulkopuolinen Eurooppa ja 7 prosentissa Afrikka.

Vantaalla useimmilla alueilla ulkomaalaistaustaisten yleisin taustamaa oli jokin Euroopan maa vuoden 2017 alussa. Espoossa eurooppalaistaustaisten lisäksi aasialaistaustaiset olivat monilla alueilla suurin ulkomaalaistaustaisten ryhmä.

Vieraskielisten osuus alueen koko väestöstä osa-alueittain Helsingissä 1.1.2017

Vieraskielisten osuus alueen koko väestöstä osa-alueittain Helsingissä 1.1.2017

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupungin tietokeskus

Vieraskieliset jakautuvat osa-alueille samankaltaisesti kuin ulkomaalaistaustaiset. Vielä 1990-luvun alussa vieraskielisiä oli suhteellisesti eniten Eteläisessä suurpiirissä, jossa asui yli neljännes Helsingin vieraskielisistä. 1990-luvun puolivälissä tulomuuton kasvaessa tilanne muuttui ja Itäinen suurpiiri nousi merkittävimmäksi vieraskielisten alueeksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vieraskielisen väestön jakautumisessa suurpiireittäin ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Keskittyminen Itäiseen suurpiirin tapahtui pääosin jo 1990-luvulla. Osa-alueet, joilla vieraskielisten osuus väestöstä on korkein tai toisaalta matalin, ovat säilyneet pitkälti samoina.

Helsingin seudulla valtaosa vieraskielisten ryhmistä on keskittynyt Helsinkiin. Suurimmista kieliryhmistä erityisesti somalin-, mutta myös venäjän-, englannin- ja arabiankielisiä on suhteessa muuhun seutuun enemmän Helsingissä.  Sen sijaan vironkielisiä asuu suhteellisesti enemmän muualla seudulla. 

Vantaalla useimmilla alueilla vieraskieliset puhuivat vuoden 2016 alussa yleisimmin äidinkielenään Baltian kieliä. Pääradan itäpuolella Venäjä ja muut entisen NL:n alueet kielet olivat kuitenkin yleisimpiä. Espoossa Baltian kielet, Länsi-Euroopan kielet ja muun Aasian kielet olivat kukin yleisin kieliryhmä noin neljäsosalla alueista.

Vieraskielisten yleisin äidinkieli kieliryhmittäin pääkaupunkiseudulla 1.1.2016

Vieraskielisten yleisein äidinkieli kieliryhmittäin pääkaupunkiseudulla 1.1.2016

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupungin tietokeskus