Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Asuntokunnan viitehenkilö on ensisijaisesti asuntokunnan suurituloisin henkilö. Muilla asuntokuntaan kuuluvilla voi olla eri äidinkieli eli he voivat olla myös kotimaankielisiä. Tässä vieraskielisellä asuntokunnalla tarkoitetaan asuntokuntaa, jonka viitehenkilö on vieraskielinen.

Vuoden 2014 lopussa Helsingin 318 225 asuntokunnasta 30 427 eli 9,6 prosenttia oli sellaisia, joissa viitehenkilön äidinkieli oli joku muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Eniten oli venäjänkielisiä asuntokuntia: lähes neljännes vieraskielisten asuntokunnista. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat vironkieliset asuntokunnat 16 prosentin osuudella, aasialaisia kieliä puhuvat 13 prosentin osuudella ja länsieurooppalaisia kieliä (pl. englanti) puhuvat 10 prosentin osuudella. Englanninkielisiä ja somalinkielisiä oli asuntokunnista 6 prosenttia. Helsingin vieraskielisiin asuntokuntiin kuului yhteensä 73 548 henkilöä, joista venäjänkielisiin asuntokuntiin kuului 15 362, vironkielisiin 10 626, somalinkielisiin 7 168 ja länsieurooppalaisia kieliä puhuviin 6 889.  

Vieraskieliset asuntokunnat ovat keskimäärin kotimaankielisiä asuntokuntia suurempia. Vuoden 2014 lopussa vieraskielisten asuntokuntien keskikoko oli 2,4 henkilöä ja kotimaankielisten 1,8 henkilöä. Vieraskielisistä asuntokunnista oli yhden hengen talouksia 35 prosenttia, kun kotimaankielisistä niitä oli puolet. Kahden hengen talouksia oli vieraskielisistä asuntokunnista 27 prosenttia ja kotimaankielisistä 31 prosenttia. Monihenkisiä eli viisihenkisiä ja sitä suurempia asuntokuntia oli puolestaan vieraskielisistä 9 prosenttia ja kotimaankielisistä 2 prosenttia. 

Asuntokunnat äidinkielen ja henkilöluvun mukaan Helsingissä 31.12.2014

Asuntokunnat äidinkielen ja henkilöluvun mukaan Helsingissä 31.12.2014

Lähde: Tilastokeskus

Asuntokuntien koko vaihtelee kieliryhmittäin. Somalinkieliset asuntokunnat ovat keskimäärin selvästi suurimpia: kolmannes niistä oli viisihenkisiä tai sitä suurempia. Somalinkieliset asuntokunnat erottaa muista erityisesti vähintään 7 hengen asuntokuntien määrä: Somalinkielisistä asuntokunnista näin suuria oli jopa 16 prosenttia, kun kaikilla muilla kieliryhmillä osuus jäi alle 3 prosenttiin. Arabiankielisistä asuntokunnista vähintään viisihenkisiä oli 17 prosenttia ja muun Afrikan kieliä puhuvista 14 prosenttia. Sen sijaan venäjän- ja vironkielisistä asuntokunnista tämän kokoisia oli vain hieman useampi kuin kotimaankielisistä.

Vieraskielisten asuntokuntien keskikoko tai kokojakauma eivät ole juuri muuttuneet vuodesta 2006. Somalinkielisillä vähintään 6 hengen asuntokuntien osuus on kuitenkin selvästi vähentynyt ja yhden hengen asuntokuntien kasvanut. Myös arabiaa sekä Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän kieliä puhuvilla yksin asuminen on yleistynyt. Sen sijaan viroa ja aasialaisia kieliä puhuvista asuntokunnista aiempaa harvempi on yhden hengen talous ja 2-3 hengen asuntokunnat ovat lisääntyneet. 

Asuntokunnat asuntokunnan viitehenkilön äidinkielen mukaan Helsingissä 31.12.2014

Asuntokunnat asuntokunnan viitehenkilön äidinkielen mukaan Helsingissä 31.12.2014

Lähde: Tilastokeskus