Opiskelijamäärät

Vieraskielisiä lukiolaisia oli Helsingin nuorten koulutuksessa 1 750 ja aikuisten koulutuksessa 450 vuoden 2016 syksyllä. Aikuislukiolaisista joka neljäs ja nuorten koulutuksen opiskelijoista 12 prosenttia oli vieraskielisiä. Aikuislukiossa vieraskielisten määrä on pysynyt lähes samana koko 2010-luvun, mutta nuorten koulutuksessa heidän määränsä on lähes kaksinkertaistunut.

Ammatillista perustutkintoa suoritti reilu 5 000 ja ammatti- tai erikoisammattitutkintoa 1 140 vieraskielistä opiskelijaa vuoden 2016 syksyllä. Ammatillisessa koulutuksessa vieraskielisten opiskelijoiden määrä on yli kaksinkertaistunut 2010-luvulla. Vuonna 2016 joka neljäs perustutkinto-opiskelija ja joka kymmenes ammatti- tai erikoisammattitutkintoa opiskeleva oli vieraskielinen.

Ulkomaalaistaustaisia lukiolaisia oli 2 010 vuoden 2015 syksyllä. Ammatillisessa koulutuksessa oli 6 024 ulkomaalaistaustaista opiskelijaa. Lukiolaiset ja ammatillisen opiskelijat eroavat paljonkin toisistaan siinä, kuinka suuri on Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus. Suomessa syntyneiden osuus ulkomaalaistaustaisista lukiolaisista oli 47 prosenttia, mutta ammatillisen opiskelijoista vain 13 prosenttia. Toisen sukupolven edustajien määrä kasvaa tällä hetkellä nopeasti sekä lukiossa että ammatillisessa koulutuksessa.

Ammattikorkeakouluissa opiskeli vajaa 3 000 ja yliopisto-opiskelijoina 4 300 vieraskielistä opiskelijaa syksyllä 2016. Heidän osuutensa kaikista opiskelijoista oli ammattikorkeakoulutuksessa 13 prosenttia ja yliopistokoulutuksessa 10 prosenttia. Korkea-asteella vieraskielisten opiskelijoiden määrä on kasvanut toista astetta maltillisemmin, mutta kuitenkin reilulla 40 prosentilla vuosina 2010–2016.

Korkea-asteella korostuu se, että etenkin moni ulkomaalaistaustainen yliopisto-opiskelija on muuttanut Suomeen koulutuksen vuoksi. Koulutuksen aloittamista edeltävänä vuonna vain reilu kolmannes ulkomaalaistaustaista yliopisto-opiskelijoista oli asunut Suomessa. Suomessa syntyneiden osuus oli vain kuusi prosenttia korkea-asteen ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista vuonna 2015. Toisen polven pieneen määrään vaikuttaa se, että koko sukupolvi on vielä niin nuori Suomessa, ettei korkea-asteikäisiä opiskelijoita vielä juuri ole.

Yleisimmät lukiolaisten äidinkielet olivat vuonna 2015 Helsingissä suomen ja ruotsin jälkeen somali, venäjä, viro, englanti ja arabia. Ammatillisessa koulutuksessa yleisin vieras kieli oli venäjä ja sen jälkeen viro, somali, arabia ja kurdi. Venäjä oli yleisin vieras kieli myös sekä ammattikorkea- että yliopistokoulutuksessa Helsingissä. Ammattikorkeakoulutuksessa venäjän jälkeen yleisimpiä kieliä olivat englanti, vietnam, nepali ja viro. Yliopistokoulutuksessa vastaavat olivat kiina, englanti, viro ja espanja.

Nuorten osallistuminen toisen ja korkea-asteen koulutukseen

Helsinkiläisistä 16–18-vuotiaista 87 prosenttia oli joko lukiossa tai sai ammatillista koulutusta vuonna 2016. Muun kuin suomen tai ruotsinkielisistä 16–18-vuotiaista toisella asteella opiskeli 68 prosenttia. Lukiokoulutukseen he osallistuivat vähemmän mutta ammatilliseen koulutukseen enemmän kuin kotimaankieliset. Kotimaankieliset nuoret osallistuvat toisen asteen koulutukseen Helsingissä koko maan keskitasoa vähemmän, mutta vieraskieliset osallistuvat koko maan tasoa paremmin.  

Vieraskielisten nuorten opiskeleminen toisella asteella on lisääntynyt huomattavasti vuosina 2010–2016. Vielä vuonna 2010 vain noin puolet vieraskielisistä 16–18-vuotiaista oli toisen asteen koulutuksessa. Vieraskielisten osallistuvuus on kasvanut sekä lukio- että ammatillisessa koulutuksessa.

Helsinkiläisistä ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista 16–18-vuotiaista 59 prosenttia ja toisen sukupolven nuorista 77 prosenttia oli toisen asteen koulutuksessa vuoden 2015 syksyllä. Vaikka toisen sukupolven koulutukseen osallistuminen nousee huomattavasti ensimmäisestä polvesta, se jää edelleen jälkeen kaikista helsinkiläisistä 16–18-vuotiaista, joista samana vuonna oli koulutuksessa 88 prosenttia. Lähes sama osuus ensimmäisen ja toisen sukupolven nuorista siirtyy ammatilliseen koulutukseen peruskoulun jälkeen, mutta lukioon siirtyminen on selvästi yleisempää Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten keskuudessa.

Helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista 43 prosenttia opiskeli korkea-asteen opinnoissa vuoden 2015 syksyllä. Ammattikorkeakoulututkintoa suoritti 18 prosenttia ja yliopistotutkintoa 25 prosenttia. Vieraskielisistä 20–24-vuotiaista 27 prosenttia opiskeli korkea-asteella, vajaa 16 prosenttia ammattikorkeakoulussa ja 11 prosenttia yliopistossa. Helsinkiläiset vieraskieliset opiskelevat harvemmin korkea-asteella kuin koko maassa keskimäärin (35 %). Korkea-asteella opiskelevien osuus 20–24-vuotiaista on laskenut viime kymmenen vuoden aikana, mutta vieraskielisillä osuus on kasvanut hieman.

Keskeyttäminen

Lukiokoulutuksen keskeyttäminen on yleisempää vieraskielisten kuin kotimaankielisten keskuudessa. Suomenkielisistä helsinkiläisistä lukiolaisista reilu viisi prosenttia keskeytti opintonsa oppilaitoksessaan lukuvuonna 2014–2015 ja vajaa kaksi prosenttia ei jatkanut missään muussa koulutuksessa lukuvuoden aikana. Vieraskielisistä taas 10,5 prosenttia keskeytti lukio-opinnot oppilaitoksessaan ja neljä prosenttia ei jatkanut missään muussakaan koulutuksessa saman lukuvuoden aikana. Vieraskielisten keskeyttäneiden osuus on hieman kasvanut viime vuosina.

Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on sen sijaan harvinaisempaa vieraskielisten kuin kotimaankielisten keskuudessa. Suomenkielisistä 13,6 prosenttia keskeytti koulutuksensa ja 9,0 prosenttia ei jatkanut missään muussakaan koulutuksessa. Vieraskielisistä keskeyttäneiden osuus oli vajaa 13 prosenttia ja mihinkään koulutukseen jatkamattomien osuus 8 prosenttia.

Ammattikorkeakouluopiskelijoissa keskeyttäminen ei ole juuri yleisempää vieraskielisten kuin kotimaankielisten keskuudessa. Lukuvuonna 2014–2015 opinnot keskeytti 7,5 prosenttia suomenkielisistä ja 8,0 prosenttia vieraskielisistä opiskelijoista. Suomenkielisistä 5 prosenttia ja vieraskielisistä 6 prosenttia ei jatkanut missään muussa koulutuksessa lukuvuoden aikana.

Koulutuksen läpäisy

Helsingissä lukion nuorten koulutuksen lukuvuonna 2012–2013 aloittaneista 65 prosenttia oli suorittanut tutkinnon kolmen vuoden kuluttua lukion päättymisestä. Vieraskielisistä 54 prosenttia eli selvästi pienempi osuus oli läpäissyt koulutuksen kolmessa vuodessa. Vieraskielisten läpäisy on parantunut kuitenkin viime vuosien aikana, ja he ovat saaneet kiinni muiden lukiolaisten läpäisyosuutta.

Ammatilliseen perustutkintoon tähtäävän koulutuksen Helsingissä vuonna 2012 aloittaneista alle 25-vuotiaista 56 prosenttia oli suorittanut tutkinnon kolmen vuoden kuluttua aloittamisestaan. Vieraskielisillä opiskelijoilla osuus oli 50 prosenttia. Ero äidinkielten välillä ei siis ole niin suuri kuin lukiokoulutuksessa. Kolmessa vuodessa ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut huomattavasti viime vuosina ja vieraskielisillä osuus on kasvanut vielä hieman muita opiskelijoita enemmän.

Sijoittuminen valmistumisen jälkeen

Uudellamaalla lukiokoulutuksen suorittaneista 53 prosenttia oli vuonna 2015 tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuosi ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen. Vieraskielisistä ylioppilaista harvempi, 47 prosenttia, oli vastaavasti jatkokoulutuksessa. Jatkokoulutukseen siirtyneiden osuus on pienentynyt sekä kotimaankielisillä että vieraskielisillä vuosina 2013–2015.

Ammatillisen perustutkinnon Uudellamaalla suorittaneet vieraskieliset ovat työllistyneet yhtä hyvin kuin kotimaankieliset (67–69 % vuonna 2015), mutta tätä korkeammissa tutkinnoissa ero äidinkieliryhmien välillä kasvaa. Ammattikorkeakoulututkinnon edellisvuonna suorittaneista kotimaankielisistä 88 prosenttia ja vieraskielisistä 72 prosenttia oli työllisenä vuonna 2015. Suurimmillaan ero on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla – heistä kotimaankielisistä oli työllisenä 86 prosenttia ja vieraskielisistä vain 57 prosenttia vuosi valmistumisen jälkeen.