Väestön koulutustasotilastot sisältävät henkilön korkeimman Suomessa suoritetun tutkinnon sekä ne ulkomailla suoritetut tutkinnot, joista saa tietoja eri rekistereistä, kuten opetushallituksesta, terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta sekä työministeriön työnhakijarekisteristä. Ulkomailla suoritetuista ja Suomessa rekisteröidyistä tutkinnoista suurin osa on korkea-asteen tutkintoja. Tutkintotiedot ovat vain niillä henkilöillä, joilla on suomalainen henkilötunnus. Näistä syistä johtuen monien ulkomaalaisten tutkintotiedot puuttuvat tutkintorekisteristä, ja ulkomaalaistaustaisten koulutustilannetta tarkastellessa täytyykin muistaa tämä puute tilastoissa. Todellisuudessa vailla tutkintoa olevien osuus on ulkomaalaistaustaisilla pienempi kuin tilastot osoittavat.

Vuoden 2014 lopussa 25–64-vuotiaista Helsingissä asuvista muista kuin suomen- tai ruotsinkielisistä 46 prosentilla oli rekisteröity perusasteen jälkeinen tutkinto. Lukiokoulutus oli 6 prosentilla ja toisen asteen ammatillinen koulutus 15 prosentilla. Korkea-asteen koulutus oli rekisteröity 25 prosentille vieraskielisistä. Vieraskielisistä, kuten koko väestöstäkin, naiset ovat miehiä paremmin kouluttautuneita. Vieraskielisistä naisista puolilla, mutta miehistä vain 42 prosentilla oli perusasteen jälkeinen tutkinto. Naiset olivat hankkineet enemmän korkea-asteen koulutusta, mutta keskiasteen koulutusta oli vieraskielisillä miehillä ja naisilla yhtä paljon.

25–64-vuotiaat helsinkiläiset äidinkielen ja koulutustason mukaan Helsingissä 31.12.2014

25–64-vuotiaat helsinkiläiset äidinkielen ja koulutustason mukaan Helsingissä 31.12.2014

Lähde: Tilastokeskus

Mitä iäkkäämpiä vieraskieliset ovat, sitä enemmän heidän tutkintotasonsa lähestyy koko väestön koulutustasoa. Suomen- ja ruotsinkielisillä nuorilla on vanhempia ikäluokkia enemmän rekisteröityjä tutkintoja, mutta vieraskielisten tilanne on päinvastainen. 45-69-vuotiaista vieraskielisistä noin puolilla oli perusasteen jälkeinen tutkinto suoritettuna vuoden 2014 lopussa. Nuorilla taas on vähemmän tutkintoja rekisteröitynä. 20–29-vuotiasta noin 40 prosentilla oli perusasteen jälkeinen tutkinto, ja ero muuhun väestöön on ikäluokassa suuri. Nuorten vähäinen rekisteröityjen tutkintojen määrä laskee koko väestön koulutustasoa, koska vieraskielisessä väestössä on nuoria niin runsaasti.

Muualla Helsingin seudulla vieraskielisten koulutusrakenne on varsin samanlainen kuin Helsingissä: 45 prosentilla oli rekisteröitynä perusasteen jälkeinen tutkinto. Muualla maassa vieraskieliset olivat suorittaneet hieman enemmän tutkintoja. Perusasteen jälkeinen tutkinto oli 49 prosentilla. Keskiasteen ammatillisia tutkintoja oli muualla maassa Helsingin seutua enemmän, mutta korkea-asteen tutkintojen osuus oli yhtä suuri.

20–69-vuotiaiden perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus koko väestöstä äidinkielen mukaan Helsingissä 31.12.2014

20–69-vuotiaiden perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus koko väestöstä äidinkielen mukaan Helsingissä 31.12.2014

Lähde: Tilastokeskus

Valtaosa Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista on niin nuoria, ettei heidän suorittamistaan tutkinnoista saa vielä tietoa. Helsingissä oli vuoden 2016 alussa vain 251 ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen kuuluvaa iältään 25−39-vuotiasta henkilöä. Heistä yli neljäsosalla ei ollut merkintää perusasteen jälkeen suoritetuista tutkinnoista. Osuus oli selvästi suurempi kuin suomalaistaustaisilla. Keskiasteen tutkinto oli yleisempi Suomessa syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla kuin suomalaistaustaisilla. Sen sijaan alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon ulkomaalaistaustaiset olivat suorittaneet huomattavasti harvemmin.

Nuoremmassa 20−24-vuotiaiden ikäryhmässä toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisia on enemmän. Lisäksi ikäryhmässä on jonkin verran ulkomailla syntyneitä, mutta vähintään 11 vuotta Suomessa asuneita eli suomalaisen koulutusjärjestelmän ainakin jossakin määrin läpikäyneitä. Toiseen sukupolveen kuuluvista tai Suomessa vähintään 11 vuotta asuneista 20−24-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista 55 prosentilla oli jokin perusasteen jälkeinen tutkinto. Suomalaistaustaisista tutkinto oli 82 prosentilla.

Ulkomaalaistaustaisten Suomessa syntyneiden ja suomalaistaustaisten 25−39-vuotiaiden tutkinnot Helsingissä 1.1.2016

Ulkomaalaistaustaisten Suomessa syntyneiden ja suomalaistaustaisten 25−39-vuotiaiden tutkinnot Helsingissä 1.1.2016

Lähde: Tilastokeskus

Ulkomaalaistaustaisten Suomessa syntyneiden tai vähintään 11 vuotta asuneiden ja suomalaistaustaisten 20−24-vuotiaiden perusasteen jälkeiset tutkinnot Helsingissä 1.1.2016

Ulkomaalaistaustaisten Suomessa syntyneiden tai vähintään 11 vuotta asuneiden ja suomalaistaustaisten 20−24-vuotiaiden perusasteen jälkeiset tutkinnot Helsingissä 1.1.2016

Lähde: Tilastokeskus