Helsingissä oli vuoden 2017 alussa 11 835 sellaista perhettä, joissa molemmat lasten vanhemmista (tai yksinhuoltaja) olivat vieraskielisiä. Tämä oli yli 15 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Kun mukaan lasketaan myös ne perheet, joissa vain toinen vanhemmista oli vieraskielinen, oli perheitä yhteensä 17 531 eli 23 prosenttia kaikista perheistä. Osassa näitä perheitä oli vain täysi-ikäisiä lapsia. Sellaisia lapsiperheitä, joissa oli alle 18-vuotiaita lapsia ja joissa vähintään toinen vanhemmista oli vieraskielinen, oli 15 319 eli 25 prosenttia kaikista alaikäisten lasten perheistä.

Vieraskieliset perheet olivat selvästi harvemmin sellaisia, joissa oli vain täysi-ikäisiä lapsia. Tällaisia perheitä oli 23 prosenttia kotimaankielisistä perheistä, mutta vain 13 prosenttia sellaisista perheistä, joissa vähintään toinen vanhempi oli vieraskielinen. Eroa selittää osin vieraskielisen väestön kotimaankielisiä nuorempi ikärakenne.

Lasten määrä oli keskimäärin suurempi vieraskielisissä kuin kotimaankielisissä perheissä. Helsinkiläisten lapsiperheiden yleinen lapsiluku oli 1,66. Kahden kotimaankielisen vanhemman perheessä lapsia oli keskimäärin 1,70 ja kahden vieraskielisen vanhemman perheessä 2,07. Vieraskielisissä perheissä oli myös enemmän pienten lasten perheitä ja suuria perheitä. Sellaiset perheet, joissa toinen vanhemmista oli kotimaankielinen ja toinen vieraskielinen, muistuttivat perhekooltaan kotimaankielisiä perheitä. Pienten lasten perheiden osuus sen sijaan oli yhtä suuri kuin vieraskielisillä perheillä.

Kaksikielisistä lapsiperheistä, joissa toinen vanhempi oli kotimaankielinen, vieraskielisen vanhemman selvästi yleisin äidinkieli oli miehillä englanti ja naisilla venäjä. Yksinhuoltajuus oli yleisintä somalin-, viron- ja vietnaminkielisissä perheissä.