Ulkomaalaistaustaisia eli syntyperältään ulkomaalaisia helsinkiläisiä oli vuoden 2017 alussa 94 888. Tämä oli 14,9 prosenttia kaupungin koko väestöstä. 83 prosenttia (78 310 henkeä) ulkomaalaistaustaisista oli syntynyt ulkomailla eli kuului ulkomaalaistaustaisten ensimmäiseen sukupolveen. 17 prosenttia (16 578) oli syntynyt Suomessa eli kuului ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen. 

Ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi 5 010 hengellä eli 5,6 prosenttia vuonna 2016. Kasvuprosentti oli alhaisin kymmeneen vuoteen, mutta silti lähes kolme neljäsosaa kaupungin väestönkasvusta tuli ulkomaalaistaustaisista.

Vuoden 2017 alussa 93 214 helsinkiläisellä oli rekisteröity äidinkieleksi jokin muu kieli kuin suomi, ruotsi tai saame. Kaikista helsinkiläisistä heidän osuutensa oli 14,7 prosenttia. Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden aikana 5 082 hengellä eli 5,8 prosenttia. Vieraskielisiä on Helsingissä hieman vähemmän kuin ulkomaalaistaustaisia. Esimerkiksi ruotsalaista syntyperää olevat ruotsin- ja suomenkieliset ovat ulkomaalaistaustaisia, mutta eivät vieraskielisiä.

Ulkomaan kansalaisia asui Helsingissä vuoden 2017 alussa 59 770. Heidän osuutensa väestöstä oli 9,4 prosenttia. Ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi vuoden aikana 2 163 henkilöllä eli 3,8 prosenttia. Vuosituhannen vaihteeseen asti ulkomaan kansalaisia oli lähes yhtä paljon kuin vieraskielisiä, mutta nyt heitä on vain kaksi kolmasosaa vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten määrästä. Vuonna 2015 Suomen kansalaisuuden sai Helsingissä 1 931 ulkomaan kansalaista.

Ulkomaalaistaustaisten määrä Helsingissä on kasvanut 2000-luvulla lähes 63 000 hengellä ja tällä vuosituhannella suurin osa kaupungin väestönkasvusta on tullut ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Helsingin ja koko Suomen ulkomaalaistaustainen väestö alkoi kasvaa nopeasti 1990-luvulla, kun tätä ennen se oli muuhun Eurooppaan verrattuna ollut varsin pieni. Maahanmuuttoa kasvattivat muun muassa Neuvostoliiton hajoaminen ja inkerinsuomalaisten paluumuuton alkaminen sekä pakolaisuuteen johtaneet levottomuudet Somaliassa, Irakissa ja entisessä Jugoslaviassa. Myös Suomen EU-jäsenyys vuonna 1995 ja EU:n laajentuminen 2000-luvulla vauhdittivat ulkomaalaistaustaisen väestön kasvua.  

Vuoden 2017 alussa Helsingissä asui 12 prosenttia Suomen väestöstä, mutta yli neljännes koko maan ulkomaalaistaustaisista. Pääkaupunkiseudulla asui ulkomaalaistaustaisista lähes puolet, kun seudun osuus Suomen koko väestöstä oli noin viidennes. Koko maassa ulkomaalaistaustaisia oli 6,6 prosenttia väestöstä, mutta osuus oli tätä suurempi vain noin joka kymmenennessä kunnassa. Kun Helsingissä ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä oli 14,9 prosenttia, oli se muualla Helsingin seudulla 11,8 prosenttia ja muualla Suomessa vain 4,3 prosenttia.

Helsinki, Espoo ja Vantaa erottuvat selvästi muista kunnista. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä kasvoi Vantaalla vuoden 2013 aikana Helsinkiä korkeammaksi ja oli vuoden 2017 alussa 17,0 prosenttia. Espoossa osuus kasvoi Helsinkiä korkeammaksi vuonna 2016 ja oli vuoden 2017 alussa 15,3%. Helsingin seudulla ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä ylsi yli 5 prosenttiin myös Keravalla, Kirkkonummella, Kauniaisissa, Hyvinkäällä ja Järvenpäässä. Muista suurimmista kaupungeista ulkomaalaistaustaisten osuus nousi 10,9 prosenttiin Turussa, mutta jäi Tampereella 7,3 prosenttiin ja Oulussa vain 3,9 prosenttiin vuoden 2017 alussa. Sen sijaan Ahvenanmaalla ulkomaalaistaustaisten osuus (14,1 %) ylsi ruotsalaistaustaisten suuren määrän vuoksi lähes pääkaupunkiseudun tasolle.

Vaikka Helsingissä on muuhun Suomeen verrattuna paljon ulkomaalaistaustaisia, on heidän määränsä suhteellisen pieni Pohjoismaiden muihin suurkaupunkeihin verrattuna. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on suurin Ruotsin kaupungeissa, Malmössä peräti 43,2 prosenttia vuoden 2016 alussa. Helsingissä ulkomaalaistaustaisia oli selvästi vähemmän kuin muissa pääkaupungeissa. Oslon ja Tukholman asukkaista lähes joka kolmas ja kööpenhaminalaisistakin lähes joka neljäs oli ulkomaalaistaustainen.  

Valtaosa myös muiden Pohjoismaiden kaupunkien ulkomaalaistaustaisista on syntynyt ulkomailla. Toiseen sukupolveen kuuluvien eli asuinmaassaan syntyneiden osuus vaihteli vuoden 2016 alussa 15 prosentista vajaaseen 30 prosenttiin kaikista ulkomaalaistaustaisista. Helsingin ulkomaalaistaustaisista toiseen sukupolveen kuului noin joka kuudes ja muissa pääkaupungeissa noin joka neljäs. Ruotsissa ja Tanskassa toiseen polveen kuuluvia oli keskimäärin enemmän kuin Suomessa ja Norjassa. 

Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä Pohjoismaiden suurkaupungeissa 1.1.2016

Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä Pohjoismaiden suurkaupungeissa 1.1.2016

Lähde: Tilastokeskus, Statistiska centralbyrån, Statistisk sentralbyrå, Danmarks statistik