Helsingissä kunnallisessa päivähoidossa (sisältää kaupungin oman päiväkotihoidon ja perhepäivähoidon) oli vuoden 2016 lopussa 24 224 lasta, joista 4 222 (17 %) oli muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Lisäksi 454 vieraskielistä lasta hoidettiin yksityisen hoidon tuella ja 1 643 lasta kotona kotihoidon tuella.

Kaikista 1-2-vuotiaista helsinkiläislapsista 35 prosenttia oli kunnallisessa päivähoidossa vuoden 2016 lopussa. Muista kuin suomen- tai ruotsinkielisistä 1–2-vuotiaista päivähoidossa oli harvempi, 27 prosenttia. 1–2-vuotiaista vieraskielisistä lapsista useampi hoidettiin kotihoidon tuen avulla kotona: vieraskielisistä 1–2-vuotiaista lapsista 60 prosenttiin saatiin kotihoidon tukea, kun kaikista 1–2-vuotiaista helsinkiläisistä lapsista 47 prosenttia hoidettiin kotona. Etenkin somalinkieliset lapset hoidettiin kotihoidon tuella.

3–6-vuotiaiden osalta muunkielisten ja koko väestön välillä ei ollut yhtä isoa eroa. Tilanne oli kuitenkin päinvastainen kuin nuoremmilla eli päivähoidossa oli suurempi osuus vieraskielistä kuin kotimaankielisistä lapsista. Kunnallisessa päivähoidossa oli vuoden 2016 lopussa 77 prosenttia 3–6-vuotiaista vieraskielisistä lapsista ja kotihoidon tukea saatiin 3 prosentista ikäryhmän vieraskielisistä lapsista. 3–6-vuotiaista somalinkielisistä jopa 84,1 prosenttia oli kunnallisessa päivähoidossa.

Yksityisen hoidon tuen käyttö oli yleisempää kotimaankielisillä kuin vieraskielisillä. Yksityisen hoidon tuella hoidettiin etenkin venäjän- ja ruotsinkielisiä lapsia. Päivähoidon piirissä eli joko kunnallisessa tai yksityisessä päivähoidossa olivat yleisimmin juuri venäjän- tai ruotsinkieliset lapset.

Helsingin kaupungin ylläpitämässä suomenkielisessä perusopetuksessa opiskeli
7 498 oppilasta suomea toisena kielenä syksyllä 2016. Osuutena kaikista peruskoulun oppilaista tämä oli 20 prosenttia. Valtion kouluissa suomi toisena kielenä -oppilaiden määrä oli 487 ja osuus kaikista oppilaista myös 20 prosenttia. Yksityisissä sopimuskouluissa ja erikoiskouluissa määrä oli 981 ja osuus oppilaista 13 prosenttia. Suomi toisena kielenä oppilaiden määrä ja osuus nousivat koko kaupungissa edellisvuoteen verrattuna. Vuosina 2010–2016 suomi toisena kielenä oppilaiden osuus kaikista oppilaista on kasvanut 15 prosentista yli 19 prosenttiin.

Suomi toisena kielenä -oppilaiden osuus kaikista oppilaista kaupungin suomenkielisissä, valtion ja yksityisten perusasteen oppilaitoksissa Helsingissä 2009−2016

Suomi toisena kielenä -oppilaiden osuus kaikista oppilaista kaupungin suomenkielisissä, valtion ja yksityisten perusasteen oppilaitoksissa Helsingissä 2009−2016

Tilastointiajankohta 20.9.
Lähde: Helsingin kaupungin opetusvirasto

Helsingin lukiokoulutuksessa oli vuoden 2015 syksyllä vieraskielisiä opiskelijoita 2 130 eli 13 prosenttia koko opiskelijamäärästä. Nuorten koulutuksessa vieraskielisten osuus oli 11 prosenttia. Aikuislukion opiskelijoista vieraskielisiä oli 28 prosenttia ja kansainvälisiä lukiotutkintoja opiskelevista 40 prosenttia. Jopa 40 prosenttia koko maan vieraskielisistä lukiolaisista opiskeli Helsingissä. Muualla Suomessa vieraskielisten osuus lukiolaisista oli viisi prosenttia. Helsingin kaikissa koulutusmuodoissa venäjänkieliset ovat olleet suurin vieraskielisten ryhmä, mutta vuonna 2013 somalinkieliset siirtyivät suurimmaksi ryhmäksi lukioissa. Vuonna 2014 heitä oli 21 prosenttia kaikista vieraskielisistä opiskelijoista. Venäjänkielisiä oli 18 prosenttia, vironkielisiä 9 prosenttia ja englanninkielisiä 8 prosenttia.

Ammatillisen toisen asteen koulutuksessa vieraskielisten opiskelijaosuus vuonna 2015 oli 16 prosenttia eli hieman yli 6 000 opiskelijaa. Useampi kuin joka neljäs (27 %) Suomen vieraskielisestä ammatillisen opiskelijasta opiskelee Helsingissä. Perustutkintoa oppilaitosmuotoisesti suorittavista vieraskielisten osuus oli 22 prosenttia, ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suorittavista 11 prosenttia. Oppisopimuskoulutuksessa perustutkintoa suorittavista vieraskielisten osuus oli 14 prosenttia ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suorittavista 6 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen suurin kieliryhmä ovat venäjänkieliset, jotka muodostivat 22 prosenttia kaikista vieraskielistä opiskelijoista vuonna 2014. Vironkielisten määrä on kasvanut nopeasti parin viime vuoden aikana, ja heidän osuutensa oli 18 prosenttia kaikista vieraskielisistä opiskelijoista. Somalinkielisten osuus oli 11 prosenttia ja arabinkielisten 5 prosenttia.  

Toisen asteen koulutukseen peruskoulusta siirtyvät ikäluokat ovat viime vuosina pienentyneet ja vieraskielisten osuus niissä on kasvanut. Tämä näkyy lukion ja ammatillisen opiskelijamäärien kehityksessä. Vuosina 2013–2015 kotimaankielisten alle 20-vuotiaiden lukiolaisten määrä on vähentynyt 446 opiskelijalla, kun taas vieraskielisten opiskelijoiden määrä on kasvanut 174 opiskelijalla. Ammatillisessa koulutuksessa aloituspaikkojen määrä on kasvanut ja kotimaankielisten määrä on kokonaisuudessaan kasvanut 1 393 opiskelijalla vuosina 2013–2015 ja vieraskielisten 1 914 opiskelijalla. Alle 20-vuotiaiden ammatillisen koulutuksen kotimaankielisten opiskelijoiden määrä on kuitenkin pienentynyt 382 nuorella, kun vieraskielisten määrä on kasvanut 354 nuorella.  

Vieraskielisten opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista Helsingin eri koulutussektoreilla vuosina 1999–2015

Vieraskielisten opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista Helsingin eri koulutussektoreilla vuosina 1999–2015

Lähde: Tilastokeskus

Helsingissä toimivassa ammattikorkeakoulutuksessa opiskeli 2 792 äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvaa eli 12 prosenttia koko opiskelijamäärästä vuonna 2015. Reilu viidennes (22 %) Suomen vieraskielisistä ammattikorkeakouluopiskelijoista opiskelee Helsingissä. Helsingin vieraskielisistä ammattikorkeakouluopiskelijoista 23 prosenttia oli venäjänkielisiä. Englanninkielisten osuus oli 10 prosenttia, vietnaminkielisten 8 prosenttia ja nepalinkielisten 7 prosenttia. 

Helsingissä toimivassa yliopistokoulutuksessa opiskeli 4 145 äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvaa vuonna 2015, eli 10 prosenttia koko opiskelijamäärästä. Vieraskielisten osuus oli korkein tohtorintutkintoa (24 %) ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavilla (15 %). Vajaa kolmannes (29 %) Suomen vieraskielisistä yliopisto-opiskelijoista opiskelee Helsingissä. Helsingin vieraskielisistä yliopisto-opiskelijoista suurimmat ryhmät olivat venäjänkieliset (15 %), kiinankieliset (11 %) ja englanninkieliset (8 %). Vieraskielisistä yliopisto-opiskelijoista kuitenkin joka viidennen äidinkieli on tuntematon, joten tämä vaikuttaa näihin osuuksiin.  

Helsingin osuus koko maan kaikista opiskelijoista ja vieraskielistä opiskelijoista eri koulutusasteilla vuonna 2015

Helsingin osuus koko maan kaikista opiskelijoista ja vieraskielistä opiskelijoista eri koulutusasteilla vuonna 2015

Lähde: Tilastokeskus