Vuoden 2016 lopussa kaikista vieraskielisistä työttömistä 22 prosentilla oli vain perusasteen tutkinto, 29 prosentilla keskiasteen tutkinto ja 27 prosentilla jokin korkea-asteen tutkinto. Reilun viidesosan koulutusaste oli tuntematon.

Korkea koulutus ei suojaa ulkomaalaistaustaisia työttömyydeltä samalla tavalla kuin suomalaistaustaisia. Kotimaankielisten työttömyys vähenee koulutustason noustessa, kun taas vieraskielisten työttömyys pysyy koulutuksesta riippumatta kohtalaisen tasaisena. Itse asiassa vuoden 2016 lopussa korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla vieraskielisten työttömyys oli kotimaankielisiä vähäisempää. Vain perusasteen tutkinnon suorittaneista vieraskielisistä on kuitenkin puolet sellaisia, joiden koulutustausta on tuntematon. Kotimaankielisten koulutus sen sijaan yleensä tiedetään.

Esimerkiksi keskiasteen tutkinnon suorittaneiden vieraskielisten työttömyysaste oli vuoden 2016 lopussa 28,5 prosenttia, kun vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla se oli 25,8 prosenttia. Suomen- ja ruotsinkielisillä vastaavat osuudet olivat 11,3 prosenttia ja 6,2 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisten työllistyminen vaihtelee paljon syntyperän mukaan. Joissakin ulkomaalaistaustaisten ryhmissä Suomeen on muutettu ensisijaisesti työn vuoksi, kun toisissa maahan on tultu pakolaisina.

Työllisyysaste oli vuoden 2015 lopussa selvästi korkein Ruotsissa ja Virossa syntyneillä. Euroopassa syntyneet ovat ylipäätään työllistyneet verrattain hyvin ja työttömyysaste jäi Venäjällä syntyneitä lukuun ottamatta selvästi keskiarvoa alhaisemmaksi.

Vaikeuksia työllistyä on ollut erityisesti pakolaistaustaisilla maahanmuuttajilla. Irakissa syntyneistä 20–64-vuotiaista helsinkiläisistä työllisiä oli vuoden 2015 lopussa vain hieman yli viidennes ja Somaliassa syntyneistä noin neljännes. Myös muualla Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa syntyneiden työllisyystilanne oli selvästi keskimääräistä heikompi.

Työllisyysasteita alentaa se, että rekistereissä on mukana Suomesta todellisuudessa pois muuttaneita henkilöitä, jotka eivät ole tehneet ilmoitusta muutostaan. Esimerkiksi kiinalais- ja intialaistaustaisissa on paljon maasta tosiasiallisesti pois muuttaneita ihmisiä.

Toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisia on vielä vähän, ja he ovat niin nuoria, etteivät ole välttämättä työelämässä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että toisen sukupolven ulkomaalaistaustaiset eivät keskimäärin ole työllistyneet ensimmäistä polvea paremmin.  Syntymämaasta riippumatta 20–29-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset helsinkiläiset olivat vuoden 2015 lopussa selvästi harvemmin työllisiä ja selvästi useammin työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella kuin suomalaistaustaiset ikätoverinsa. Sukupuolten välillä oli kuitenkin eroja: Ulkomaalaistaustaisista nuorista useimmin työllisiä ja harvimmin työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella olivat Suomessa syntyneet naiset ja ulkomailla syntyneet miehet. Kaikkein heikoimmin olivat työllistyneet toisen polven miehet.

Kaikista työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella olevista 20–29-vuotiaista helsinkiläisistä neljä kymmenestä oli ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa koko ikäluokasta oli vain 16 prosenttia. Eniten työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella olevia oli ulkomailla syntyneiden naisen joukossa. Tilastoissa ei kuitenkaan näy se, että osa työvoiman ulkopuolisista saattaa olla perhevapailla tai muuttanut Suomesta todellisuudessa pois.