Helsingin väestöstä lievä enemmistö on naisia, sillä vuoden 2017 alussa naisten osuus oli noin 53 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisissa ja vieraskielisissä miehet sen sijaan olivat enemmistönä 52 prosentin osuudella. 65 vuotta täyttäneistä ulkomaalaistaustaista enemmistö oli kuitenkin naisia. Kaikista helsinkiläisistä naisista noin 14 prosenttia ja miehistä 16 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.

Ulkomaalaistaustaisista ainoastaan EU:n ulkopuolisesta Itä- ja Etelä-Euroopasta kotoisin olevista enemmistö, 58 prosenttia, oli naisia.  Aasialaistaustaisista miehiä oli 54 prosenttia, EU-maataustaisista 54 prosenttia, afrikkalaistaustaisista 58 prosenttia, amerikkalaistaustaisista 62 prosenttia ja oseanialaistaustaisista peräti 74 prosenttia. Erot johtuvat pääasiassa ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten sukupuolirakenteesta. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten sukupuolirakenne on tasaisempi ja heistä lievä enemmistö oli miehiä taustamaanosasta riippumatta.

Taustamaaryhmittäin erot sukupuolirakenteessa ovat suuria, kun katsotaan suurimpia taustamaaryhmiä. Niistä, joiden taustamaa oli entinen Neuvostoliitto, 60 prosenttia ja virolaistaustaisista 52 prosenttia oli naisia, kun taas somalitaustaisissa miehet olivat enemmistönä 52 prosentin osuudella. Lisäksi esimerkiksi nepalilais-, marokkolais-, ja turkkilaistaustaisista miehiä oli yli 60 prosenttia. Myös taustaltaan isobritannialaisista jopa 80 prosenttia oli miehiä. Sen sijaan thaimaalaistaustaisista lähes neljä viidestä ja filippiiniläistaustaisista kaksi kolmesta oli naisia.

Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö on nuorempaa kuin suomalaistaustainen väestö. Ulkomaalaistaustaisista suurin osa on nuoria työikäisiä. Esimerkiksi 25–44-vuotiaiden osuus oli vuoden 2017 alussa 44 prosenttia, kun suomalaistaustaisista tähän ikäryhmään kuului alle kolmannes. Alle 16-vuotiaita oli ulkomaalaistaustaisista 19 prosenttia ja suomalaistaustaisista 14 prosenttia. Sen sijaan vain 5 prosenttia ulkomaalaistaustaisista oli täyttänyt 65 vuotta, kun kotimaankielisistä ikäluokkaan kuului lähes joka viides.

Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä oli suurin – lähes viidennes – 25–44-vuotiaiden ikäryhmässä. Myös lapsista keskimääräistä useampi oli ulkomaalaistaustainen. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä alle 5 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisten osuus on kymmenessä vuodessa kasvanut selvästi kaikissa ikäluokissa. Kouluikäisten ja vanhempien työikäisten kohdalla osuuden kasvua on vauhdittanut suomalaistaustaisten määrän väheneminen näissä ikäluokissa.

Ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalaistaustaisten ikärakenteet eroavat selvästi toisistaan. Vuoden 2017 alussa Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista 76 prosenttia oli korkeintaan 15-vuotiaita. Alaikäisistä ulkomaalaistaustaisista helsinkiläisistä 70 prosenttia oli syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten ensimmäisestä sukupolvesta 86 prosenttia oli työikäisiä. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten vanhetessa työikäisten määrä ja osuus myös tässä ryhmässä tulee lisääntymään.

Ikärakenteessa on selviä eroja taustamaaryhmittäin. Ulkomaalaistaustaisilla lasten osuus on suomalaistaustaisiin verrattuna keskimäärin suuri. Esimerkiksi afrikkalaistaustaisista 32 prosenttia oli korkeintaan 15-vuotiaita vuoden 2017 alussa. Sen sijaan amerikkalaistaustaisista ja heistä, joiden joiden taustamaa oli jokin EU-maa, lasten osuus oli koko väestöä jonkin verran pienempi. Näissä taustamaaryhmissä, kuten myös aasialaistaustaisissa, työikäisten osuudet olivat suuria. Yli 65-vuotiaiden osuus oli korkein heillä, joiden taustamaa oli EU:n ulkopuolisesta Euroopasta. Heilläkin osuus oli selvästi matalampi kuin suomalaistaustaisilla.