Helsingissä syntyi 6 803 lasta vuonna 2016. Tuhatta 15–49-vuotiasta naista kohden syntyi 41 lasta. Suomen- ja saamenkielisillä syntyi 38, ruotsinkielisillä 40 ja vieraskielisillä 58 lasta tuhatta kieliryhmän 15–49-vuotiasta naista kohden.

Kotimaankieliset äidit saivat lapsensa keskimäärin vanhempana kuin vieraskieliset äidit. Vuonna 2016 vieraskieliset 20−24-vuotiaat naiset saivat 57 lasta kieliryhmän tuhatta vastaavan ikäistä naista kohden, kun suomen- ja saamenkielisillä vastaava luku oli 15. Myös 25–29-vuotiaiden vieraskielisten hedelmällisyys oli huomattavasti korkeampi kuin saman ikäisten kotimaankielisten. 35–39-vuotieiden ikäryhmässä kotimaankielisten hedelmällisyys oli sen sijaan jonkin verran korkeampi kuin vieraskielisten. 

Vuonna 2016 kokonaishedelmällisyysluku oli Helsingissä 1,24. Se oli selvästi pienempi kuin Espoossa (1,68) ja Vantaalla (1,61). Helsingin vieraskielisten kokonaishedelmällisyysluku oli koko väestöä korkeampi - 1,68 - mutta jälleen huomattavasti pienempi kuin vieraskielisten kokonaishedelmällisyys Espoossa (2,05) tai Vantaalla (2,22).

Syntyvyys vaihtelee kieliryhmittäin. Suurista kieliryhmistä venäjän-, viron- ja englanninkielisten hedelmällisyys ei juuri poikkea kotimaankielisten hedelmällisyydestä. Somalin-, arabian- ja kurdinkielisten kokonaishedelmällisyysluku on sen sijaan selvästi yli kaksinkertainen verrattuna koko väestöön, vaikka somalin- ja arabiankielisten hedelmällisyys onkin laskenut vuosituhannen alusta. Kaiken kaikkiaan vieraskielisten hedelmällisyys on laskenut 2000-luvulla, kun taas kotimaankielisten on pysynyt vakaampana.

 

Yleisellä syntyvyysluvulla tarkoitetaan elävänä syntyneiden määrää keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohden.

Yleisellä hedelmällisyysluvulla tarkoitetaan elävänä syntyneiden lasten määrää keskiväkiluvun tuhatta 15–49 -vuotiasta naista kohden.

Kokonaishedelmällisyysluku saadaan laskemalla yhteen yhdelle ikävuodelle lasketut hedelmällisyysluvut. Näin saatu luku tarkoittaa laskennallista lasten määrää, jonka nainen synnyttää kyseisen vuoden hedelmällisyyden pysyessä voimassa naisen koko hedelmällisen kauden edellyttäen, ettei hän kuole ennen tämän kauden päättymistä.

Lähde: Tilastokeskus