Helsingissä oli vuoden 2015 aikana yhteensä 46 496 toimeentulotukea saanutta kotitaloutta (pl. kotoutumistuki ja vastaanottoraha), joista 11 625 taloudessa tuen hakijan äidinkieleksi oli merkitty jokin muu kuin suomi tai ruotsi (pl. myös henkilöt, joiden äidinkieli tuntematon). Muunkielisiä tuensaajia oli lähes 7 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Toimeentulotukea saaneista helsinkiläisistä kotitalouksista siis joka neljännen päämies oli muun kuin suomen- tai ruotsinkielinen. Lisäksi Helsingissä oli 828 kotitaloutta, jossa oli vuoden 2015 aikana saatu toimeentulotukena pelkästään kotoutumistukea. Kaiken kaikkiaan kotoutumistukea toimeentulotukena oli saanut vuoden aikana 1 551 kotitaloutta. 

Toimeentulotuen saajat1) (päämiehet) äidinkielen ja perhetyypin mukaan Helsingissä vuonna 2015, %-osuutena kaikista tukea saavista kotitalouksista

Toimeentulotuen saajat (päämiehet) äidinkielen ja perhetyypin mukaan Helsingissä vuonna 2015, %-osuutena kaikista tukea saavista kotitalouksista

1)Ei sisällä kotoutumistuen, vastaanottorahan tai täydentävän vastaanottorahan saajia
Lähde: Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Suhteutettuna Helsingin väestöön 17 prosenttia 18 vuotta täyttäneestä vieraskielisestä väestöstä oli toimeentulotuen päämiehenä. Kaikista helsinkiläisistä täysi-ikäisistä toimeentulotuen päämiehinä oli 9 prosenttia. Muunkielisistä toimeentulotukea saaneista kotitalouksista 62 prosenttia oli yksinasuvien talouksia: 36 prosenttia yksinasuvia miehiä ja 26 prosenttia yksinasuvia naisia. Kaikista helsinkiläisistä toimeentulotuen saajista 77 prosenttia oli yksinasuvia. 

Muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset kotitaloudet ovat useammin lapsiperheitä. Tämä näkyy myös toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien perhetyyppejä tarkasteltaessa. Muunkieliset tuensaajat olivat koko väestöä selvästi useammin perheellisiä, joita oli kolmannes tuensaajista. Lapsellisia pareja oli 15 prosenttia ja yhden huoltajan perheitä 17 prosenttia tuensaajista. Kaikista tuensaajista lapsiperheitä oli 18 prosenttia. Muunkielisissä toimeentulotukiperheissä lapsia myös oli enemmän. Kun kaikista toimeentulotukea Helsingissä vuonna 2015 saaneista lapsiperheistä puolissa oli vain yksi alaikäinen lapsi, oli muunkielisissä yhden lapsen perheitä 40 prosenttia. Kaikista muunkielisistä toimeentulotukea saaneista perheistä 30 prosentissa alaikäisiä lapsia oli vähintään kolme.

Toimeentulotuen saajat1) äidinkielen ja perhetyypin mukaan Helsingissä vuonna 2015 

Toimeentulotuen saajat äidinkielen ja perhetyypin mukaan Helsingissä vuonna 2015

1)Ei sisällä kotoutumistuen, vastaanottorahan tai täydentävän vastaanottorahan saajia
Lähde: Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

 

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen määrä määräytyy asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. Kotoutumistuki on joko työttömyysturvalain mukaista työttömyysturvaa tai toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea. Toimeentulotukea voidaan myös myöntää kotoutumistukena maksettavan työmarkkinatuen täydennyksenä, jos asiakas on tuen tarpeessa. Kotoutumistukea maksetaan Suomeen muuttaneelle maahanmuuttajalle ensimmäisen kolmen maassa olovuoden aikana, edellyttäen että hänellä on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma. Toimeentulotuki on kotitalouskohtainen tukimuoto, mistä syystä toimeentulotukea saaneen kotitalouden kielitieto perustuu toimeentulotuen päämiehenä olleen eli tuen hakijan äidinkieleen, eikä kaikkien kotitalouksissa asuvien äidinkieltä ole saatavilla. Tilastoista ei siis pystytä suoraan määrittelemään kuinka moni muunkielinen helsinkiläinen asuu toimeentulotukea saavassa perheessä.

Lähteet: Finlex, Laki Toimeentulotuesta , Finlex, Laki kotoutumisen edistämisestä