Vuoden 2014 lopussa hallinto- ja tukipalvelutoiminta, terveys- ja sosiaalipalvelut, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä tukku- ja vähittäiskauppa työllistivät puolet ulkomaalaistaustaisista työllisistä. Tästä huolimatta pienempi osuus ulkomaalaistaustaisista kuin muusta väestöstä työskenteli terveys- ja sosiaalipalveluissa tai tukun ja vähittäiskaupan toimialalla. Sen sijaan hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ulkomaalaistaustaiset työskentelivät selvästi suomalaistaustaisia useammin. Näillä kahdella toimialalla noin neljäsosa työntekijöistä oli ulkomaalaistaustaisia, kun kaikista työllisistä ulkomaalaistaustaisia oli joka kymmenes. Hallinto- ja tukipalvelutoimintaan sisältyvät muun muassa siivouspalvelut, kiinteistönhuolto, sihteeripalvelut ja puhelinpalvelukeskusten toiminta.

Muualla Suomessa ulkomaalaistaustaiset olivat keskittyneet pääosin samoille toimialoille kuin Helsingissä, mutta teollisuudessa työskentely oli huomattavasti yleisempää muualla maassa. Näin on suomalaistaustaistenkin kohdalla, sillä Helsingissä on vähän teollisuuden työpaikkoja.

Vuoden 2007 loppuun verrattuna ulkomaalaistaustaisten työllisten yleisimmät toimialat ovat säilyneet samoina. Eniten on kasvanut terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelevien määrä. Myös rakennusalla sekä ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa työskentelevien määrä on lisääntynyt keskimääräistä nopeammin. Sen sijaan teollisuudessa työskentelevien määrä on alan yleistä kehitystä mukaillen laskenut.

Helsingin ulkomaalaistaustaisten yleisimmät toimialat vaihtelevat syntymämaittain. Vuoden 2014 lopussa Venäjällä syntyneet työskentelivät useimmin terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä kaupan alalla. Myös Virossa syntyneet työskentelivät useimmiten hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa mutta myös rakennusalalla. Länsi-Euroopassa syntyneillä korostui koulutusala ja muualla Euroopassa syntyneillä hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Somaliassa syntyneet työskentelivät useimmin terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä kuljetus- ja varastointialalla. Muualla Afrikassa syntyneiden joukossa yleisin toimiala oli hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Aasiassa syntyneet olivat keskittyneet majoitus- ja ravitsemistoiminnan alalle, mutta Intiassa syntyneet työskentelivät useimmiten informaatio- ja viestintäalalla.

Toimialat ovat eriytyneet sukupuolen mukaan selvästi etenkin joissakin taustamaaryhmissä. Esimerkiksi virolaistaustaisista työllisistä miehistä lähes 40 prosenttia työskenteli rakennusalalla vuonna 2014, kun naisista näin teki vain 3 prosenttia.

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna vuoden 2014 lopussa helsinkiläisillä ulkomaalaistaustaisilla korostuivat toisaalta palvelu- ja myyntityöntekijöiden ja toisaalta erityisasiantuntijoiden ryhmät kuten muillakin helsinkiläisillä. Erityisasiantuntijoissa oli esimerkiksi yliopisto-opettajia, sovellussuunnittelojoita, kääntäjiä ja markkinoinnin asiantuntijoita. Erityisasiantuntijoina tai asiantuntijoina ulkomaalaistaustaiset työskentelivät kuitenkin selvästi muita helsinkiläisiä harvemmin.

Kaikkiin helsinkiläisiin verrattuna ulkomaalaistaustaisilla oli suhteellisesti huomattavasti enemmän muut työntekijät -ryhmään luokiteltuja ammatteja. Ryhmään kuului esimerkiksi siivoojia, varastotyöntekijöitä ja avustavia keittiötyöntekijöitä.  Ulkomaalaistaustaisten työllisten ammattiryhmät olivat myös useammin tuntemattomia kuin muilla työllisillä.

 

Monissa ammattiryhmissä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä on merkittävä. Vuonna 2014 toimisto- ja laitossiivoojista sekä linja-auton- ja raitiovaununkuljettajista ulkomaalaistaustaisia oli lähes puolet. Lisäksi ravintolanjohtajista, siivoustyön esimiehistä ja talonrakentajista ulkomaalaistaustaisia oli yli kolmasosa kaikista työntekijöistä. Etenkin ulkomaalaistaustaisia siivoojia, talonrakentajia ja ravintola- ja suurtalouskokkeja on määrällisestikin paljon. Vuonna 2014 esimerkiksi ulkomaalaistaustaisia siivoojia oli Helsingissä 4 129. Helsingin kaikista työllisistä ulkomaalaistaustaisia oli joka kymmenes.