Tuoreinta tietoa vieraskielisten työttömyystilanteesta antaa työ- ja elinkeinoministeriön kuukausitasoinen työnvälitystilasto, joka perustuu työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautuneisiin työnhakijoihin. Joulukuussa 2016 vieraskielisten työttömyysaste Helsingissä oli 24,4 prosenttia ja kaikkien helsinkiläisten 12,3 prosenttia.  Työttömiä vieraskielisiä oli 10 776 eli neljännes kaikista työttömistä. 

Tammi–joulukuussa 2016 työttömien vieraskielisten määrä oli keskimäärin 2 prosenttia korkeampi kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Vieraskielisten työttömyysaste oli joulukuussa 2016 samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin.

 

Tuorein rekisteripohjainen tilastotieto ulkomaalaistaustaisten työllisyys- ja työttömyysasteesta saadaan Tilastokeskuksen vuoden 2015 työssäkäyntitilastosta. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli Helsingissä vuoden 2015 lopussa 25,3 prosenttia ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste 49,8 prosenttia. Suomalaistaustaisten työttömyysaste oli 10,3 prosenttia ja työllisyysaste 74,5 prosenttia.

Muualla Helsingin seudulla ulkomaalaistaustaisten työllisyystilanne oli parempi. Siellä työttömyysaste oli 22,8 prosenttia ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste 56,7 prosenttia. Työttömien osuus työvoimasta kuitenkin kasvoi edellisvuodesta enemmän kuin Helsingissä, jossa se pysyi lähes ennallaan. Seudun ulkopuolisessa Suomessa työttömien osuus työvoimasta kutistui, mutta tilanne oli edelleen heikompi: työttömyysaste oli 27,5 prosenttia ja työllisyysaste 50,9 prosenttia.  

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alentaa jossakin määrin se, että rekistereissä on mukana Suomesta todellisuudessa pois muuttaneita henkilöitä, jotka eivät ole tehneet ilmoitusta muutostaan. Esimerkiksi Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen tekemän Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi (UTH) -tutkimuksen mukaan 15–64-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli 60 prosenttia ja ero suomalaistaustaisten työllisyysasteeseen 9 prosenttiyksikköä vuonna 2014 (Tilastokeskus 2015, 72). Tutkimuksessa haastateltiin Suomessa asuvaa väestöä. 

 

 

Ulkomaalaistaustaisia työttömiä oli vuoden 2015 lopussa Helsingissä 11 178, josta miesten osuus oli 52 prosenttia. Työttömien määrä lisääntyi vuoden takaisesta 561 hengellä, mutta työttömyysaste pysyi lähes ennallaan. Ulkomaalaistaustaisten työttömyys on viime vuosina lisääntynyt voimakkaammin kuin suomalaistaustaisten, mutta vuonna 2015 suomalaistaustaisten työttömien määrä kasvoi suhteellisesti hieman enemmän. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna ulkomaalaistaustaisten työllisyystilanne ei ole poikkeuksellisen heikko, vaan työllisyys- ja työttömyysaste olivat vuoden 2015 lopussa samalla tasolla kuin 2000-luvun alkuvuosina. Samaan aikaan ulkomaalaistaustaisen väestön määrä ja rakenne ovat muuttuneet paljon.

 

Ulkomaalaistaustaisista 20–64-vuotiaista miehistä työllisiä oli 52,9 prosenttia ja naisista 46,2 prosenttia. Miehillä työllisten osuus oli korkeimmillaan 25–54-vuotiaiden ikäryhmissä. Naisten työllisyys oli korkeimmillaan 45–54-vuotiailla. Yli 55-vuotiaat olivat ainoa ikäryhmä, jossa naisten työllisyysaste oli selvästi korkeampi kuin miesten. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste eroaa suomalaistaustaisten työllisyysasteesta enemmän naisten kuin miesten kohdalla. Suomalaistaustaisten osalta naisten työllisyysaste oli 65–74-vuotiaita lukuun ottamatta kaikissa ikäryhmissä korkeampi kuin miesten. Ulkomaalaistaustaisten naisten ja miesten työllisyysasteiden välinen ero on kaventunut tällä vuosituhannella.

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste paranee Suomessa asuttujen vuosien myötä, mutta vaikutus näkyy vasta noin 15 maassaolovuoden jälkeen. Maassaoloaika vaikuttaa enemmän ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten naisten kuin miesten työllistymiseen. Vuoden 2014 lopussa yli 15 vuotta Suomessa asuneet miehet olivat työllistyneet hieman muita paremmin, mutta naisten osalta työllisyysaste oli selvästi muita korkeampi näin pitkään maassa olleilla. Pisimpään Suomessa asuneet olivat myös harvimmin työvoiman ulkopuolella muusta syystä kuin opiskelujen tai eläkkeellä olon vuoksi. Työttömyysasteeseen maassaoloajalla ei sen sijaan ollut juuri vaikutusta.