Helsingissä asui vuoden 2017 alussa 94 888 ulkomaalaistaustaista, joista 83 prosenttia oli syntynyt ulkomailla ja 17 prosenttia Suomessa. Ulkomaalaistaustaisista hieman alle puolet oli eurooppalaistaustaisia, yli neljännes aasialaistaustaisia ja lähes viidennes afrikkalaistaustaisia. Koko maahan verrattuna afrikkalaistaustaisten osuus on Helsingissä suuri ja eurooppalaistaustaisia EU:n ulkopuolelta on suhteellisesti vähemmän. Syntyperältään pohjois- tai eteläamerikkalaisia on sekä Helsingissä että koko maassa huomattavasti vähemmän kuin muista maanosista kotoisin olevia. 

Ulkomaalaistaustaisten yleisimmät taustamaat Helsingissä olivat vuoden 2017 alussa entinen Neuvostoliitto (17 653 henkilöä), Viro (12 975), Somalia (9 450), Irak (4 411) ja Kiina (3 200). Eurooppalaistaustaisista valtaosan taustamaa on entinen Neuvostoliitto tai Viro ja afrikkalaistaustaisista yli puolet on somalialaistaustaisia. Sen sijaan aasialaistaustaisten kohdalla yksittäiset taustamaat eivät nouse yhtä selvästi esiin. Vuoden 2016 aikana eniten kasvoi aasialaistaustaisten ja afrikkalaistaustaisten määrä.

Ulkomaalaistaustaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven taustamaissa on eroja. Ensimmäisessä polvessa eli maahanmuuttajien keskuudessa oli vuoden 2017 alussa paljon muista EU-maista kotoisin olevia. Heidän osuutensa oli ulkomailla syntyneistä 28 prosenttia, mutta Suomessa syntyneistä vain puolet tästä. Toisessa sukupolvessa taas oli suhteessa selvästi enemmän afrikkalaistaustaisia, jotka myös muodostivat suurimman ryhmän Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista. Ensimmäisen ja toisen sukupolven väliset erot taustamaissa ovat suurempia Helsingissä kuin koko maassa. 

Maahanmuutto on Helsingissä vielä verrattain tuore ilmiö, sillä suurin osa ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista oli vuoden 2017 alussa asunut Suomessa alle 10 vuotta. Eurooppa- ja afrikkalaistaustaisista yli neljäsosa oli kuitenkin ollut Suomessa yli 15 vuotta. Näistä maanosista kotoisin olevissa oli myös vähiten Suomessa korkeintaan 5 vuotta asuneita.