Helsingin ja Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste laadittiin pääkaupunkiseudun kuntien tilasto- ja tutkimusyksikköjen yhteistyönä syksyllä 2015. Siinä hyödynnettiin tietoja Suomessa asuvien rekisteröidystä äidinkielestä. Ennusteesta laadittiin kaksi vaihtoehtoa, jotka perustuivat erilaisiin oletuksiin turvapaikanhakijoiden määrän kehityksestä vuoden 2018 jälkeen. Molemmissa vaihtoehdoissa oletetaan, että vuosina 2015–2017 Suomeen tulee yhteensä 75 000 turvapaikanhakijaa, joista 30 prosenttia saa oleskeluluvan, ja heistä puolet sijoittuu Helsingin seudulle, joista edelleen puolet Helsinkiin. Tämän jälkeen perusvaihtoehdossa oletetaan, että turvapaikanhakijoiden määrä palautuu vuoden 2014 tasolle, kun taas nopean kasvun vaihtoehdossa turvapaikanhakijoiden määrä säilyy 10 000 hengen tasolla ennustekauden loppuun saakka. Lisäksi perheenyhdistämiset tuovat myöhemmin lisää väestöä niissä kieliryhmissä, joihin valtaosa turvapaikanhakijoista kuuluu.

Helsingin vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan 70 000 – 77 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Helsingissä asuisi silloin 164 000-170 000 vieraskielistä, mikä olisi 23 prosenttia asukkaista. Pääosa Helsingin väestön kasvusta tulisi vieraskielisistä. Helsingin seudulla vieraskielisiä asuisi 350 000 henkeä, mikä olisi noin 21 prosenttia asukkaista. Espoossa ja Vantaalla vieraskielisten määrän ennustetaan kasvavan suhteellisesti enemmän kuin Helsingissä. Vieraskielisten osuus väestöstä oli jo vuoden 2016 alussa Vantaalla ja Espoossa Helsinkiä korkeampi.

Tässä alaluvussa keskitytään jatkossa perusvaihtoehdon mukaiseen ennusteeseen.

Vuonna 2030 Helsingin suurin vieraskielisten kieliryhmä on ennusteen mukaan Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvat, joita olisi lähes 32 000. Kieliryhmässä on etenkin arabian-, kurdin-, persian- ja turkinkielisiä. Kieliryhmän ennustetaan kasvavan vajaalla 20 000 hengellä, jolloin heitä olisi 2,5-kertaa enemmän kuin vuoden 2017 alussa. Suurin osa Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista kuuluu tähän kieliryhmään. Myös muita aasialaisia ja muita afrikkalaisia kieliä puhuvien määrän ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan vuodesta 2017. Ennusteen mukaan muita aasialaisia kieliä puhuvien määrä kasvaisi noin 28 000 henkeen ja muita afrikkalaisia kieliä puhuvien noin 24 000 henkeen vuoteen 2030 mennessä. Muita afrikkalaisia kieliä puhuvissa on varsinkin somalinkielisiä.

Euroopan ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliryhmissä kasvun ennustetaan olevan hitaampaa, mutta kaikki nekin kasvaisivat lähes 50 prosenttia vuosina 2017–2030. Vuoden 2017 alussa Helsingin selvästi suurin vieraskielisten ryhmä olivat venäjää ja muita entisen NL:n alueen kieliä puhuvat, mutta vuonna 2030 heidän ennustetaan olevan 28 000 hengellä enää juuri ja juuri toiseksi suurin ryhmä. 

Vuoden 2017 alussa Euroopassa ja entisen NL:n alueella puhuttuja kieliä puhui 55 prosenttia Helsingin vieraskielisistä, mutta osuuden ennustetaan putoavan 48 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Samalla ajanjaksolla aasialaisia ja afrikkalaisia kieliä puhuvien osuuden arvioidaan puolestaan nousevan 43 prosentista 51 prosenttiin kaupungin vieraskielisistä.

Miesten ennustetaan säilyvän lievänä enemmistönä Helsingin vieraskielisessä väestössä. Ennusteen mukaan naisia olisi enemmän erityisesti 70 vuotta täyttäneissä, mutta miesten osuus kasvaisi vanhimmissa ikäluokissa vuoteen 2017 verrattuna.

Helsingissä asui vuoden 2017 alussa 8 331 alle kouluikäistä vieraskielistä lasta. Määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä vajaaseen 10 000:een ja vuoteen 2030 mennessä 12 700:aan. Vuoden 2017 alussa lähes joka viides 0–6-vuotias helsinkiläislapsi oli vieraskielinen, mutta vuonna 2030 vieraskielisiä ennustetaan olevan jo neljännes alle kouluikäisistä.

Peruskouluikäisten 7–15-vuotiaiden vieraskielisten määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä 8 771:sta 10 700:aan vuonna 2020 ja 16 500:aan vuonna 2030. Myös peruskouluikäisistä lähes joka viides oli vieraskielinen vuoden 2017 alussa, mutta vuonna 2030 useamman kuin joka neljännen 7–15-vuotiaan helsinkiläisen arvioidaan olevan vieraskielinen.

Helsingin kotimaankielisen työikäisen 20–64-vuotiaan väestön ennustetaan vähenevän selvästi vuoteen 2030 mennessä. Saman ikäryhmän vieraskielisten määrän arvioidaan kuitenkin kasvavan 46 800 henkilöllä, joten kokonaisuudessa Helsingin työikäisten määrä kasvaa. Erityisesti vanhempien työikäisten (40–64-vuotiaat) vieraskielisten määrä kasvaa vieraskielisen väestön ikääntyessä. Vuonna 2030 useamman kuin joka neljännen työikäisen ennustetaan olevan vieraskielinen.

Vieraskielisen väestön kasvun ennustetaan olevan kaikkein nopeinta vanhimmissa ikäluokissa. 65 vuotta täyttäneiden vieraskielisten määrän arvioidaan yli kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Eläkeikäisiä vieraskielisiä olisi silti vain 12 400 eli vajaa kymmenes kaikista 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä.

Demografinen huoltosuhde (huollettavien 0–14- ja yli 65-vuotiaiden suhde työikäisiin 15–64-vuotiaisiin) on jo kääntynyt Helsingin seudulla heikommaksi, kun vuosina 1945–1949 syntyneet suuret ikäluokat ovat siirtyneet vanhuuseläkkeelle. Vieraskielisen väestön nuorempiin painottuva ikärakenne loiventaa kehitystä. Vuonna 2030 huoltosuhteen ennustetaan Helsingin seudulla olevan 0,56 huollettavaa työikäistä kohden, kun se olisi kotimaankielisen väestön osalta 0,63.

Koko väestön ja vieraskielisten ikärakenne Helsingissä 1.1.2017 

Lähde: Tilastokeskus

Koko väestön ja vieraskielisten ikärakenne Helsingissä vuonna 2030 ennusteen perusvaihtoehdon mukaan 

Lähde: Tilastokeskus