Vuoden 2017 alussa 93 214 helsinkiläisellä oli rekisteröity äidinkieleksi jokin muu kuin suomi, saame tai ruotsi. Helsingin vieraskielisten yleisin äidinkieli on venäjä. Sitä puhui äidinkielenään vuoden 2017 alussa 17 814 henkilöä eli joka viides vieraskielinen. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat viron-, somalin- ja englanninkieliset. Noin puolet vieraskielisistä puhui äidinkielenään jotakin näistä neljästä yleisimmästä kielestä. Muu äidinkielivalikoima on monipuolinen: helsinkiläisillä oli vuoden 2017 alussa rekisteröitynä 140 eri äidinkieltä. Näistä alle 100 hengen kieliryhmiä oli 76 eli suurin osa.

Helsingin vieraskielisistä 21 prosenttia puhui venäjää tai muuta entisen Neuvostoliiton alueen kieltä, kun taas Baltian alueen kieliä puhui 13 prosenttia. Baltian kieliä puhuvista lähes kaikki puhuvat viroa äidinkielenään. Länsieurooppalaisia kieliä puhui 17 prosenttia ja itäeurooppalaisia kieliä 5 prosenttia. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhui 14 prosenttia, muun Afrikan kieliä yhteensä 13 prosenttia ja aasialaisia kieliä 16 prosenttia vieraskielisistä.

 

Yleisimmät vieraat äidinkielet ovat pysyneet puhujamäärältään lähes samassa suuruusjärjestyksessä koko 2000-luvun. Saksa, turkki ja ranska ovat kuitenkin pudonneet kymmenen yleisimmän vieraan äidinkielen joukosta ja tilalle ovat tulleet kurdin, persian ja vietnamin kielet. Kymmenen yleisintä vierasta äidinkieltä olivat samat vuoden 2017 alussa kuin vuotta aikaisemmin. Vironkielisiä lukuun ottamatta kaikki yleisimmät kieliryhmät kasvoivat vuonna 2016.  Arabiankielisten määrä kasvoi vuoden aikana lähes 20 prosenttia, persiankielisten määrä 13 prosenttia ja vietnaminkielisten määrä 12 prosenttia.

Venäjänkieliset ovat säilyttäneet asemansa selvästi suurimpana vieraskielisten ryhmänä ja heidän määränsä on yli kaksinkertaistunut tällä vuosituhannella. Muut suuret kieliryhmät ovat kasvaneet vieläkin nopeammin. Viroa äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi vuosina 2010‒2013 jopa 13–14 prosenttia vuodessa. Sen jälkeen kasvu hidastui, ja vuonna 2016 vironkielisten määrä laski 174 hengellä. Kurdinkielisten määrä on 2000-luvulla yli kuusinkertaistunut ja persiankielisten määrä lähes yhdeksänkertaistunut. Samalla nämä kieliryhmät ovat nousseet Helsingin kymmenen suurimman kieliryhmän joukkoon.