Ulkomaalaistaustaiset asuvat keskimäärin selvästi ahtaammin kuin suomalaistaustaiset asuntokunnan koosta riippumatta. Ahtaasti (enemmän kuin 1 henkilö / huone, kun keittiötä ei lasketa huoneeksi) asui suomalaistaustaisista asuntokunnista 9 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 25 prosenttia vuoden 2017 lopussa. Asumisahtaus on taustamaasta riippumatta erityisesti suurten asuntokuntien ongelma. Ulkomaalaistaustaisten vähintään viisihenkisistä asuntokunnista lähes kaikki asuivat ahtaasti (93 %) ja suomalaistaustaisistakin kahdeksan kymmenestä. Kun katsotaan viittä yleisintä taustamaata, ahtaasti asuminen oli selvästi yleisintä somalitaustaisilla ja harvinaisinta venäläistaustaisilla asuntokunnilla.

Ulkomaalaistaustaiset asuivat myös neliömäärältään pienemmissä asunnoissa vuoden 2017 lopussa. Yhden hengen ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten asuntokuntien keskimääräiset asunnon koot eivät poikenneet huomattavasti toisistaan. Sen sijaan esimerkiksi suomalaistaustaisten viisihenkisten asuntokuntien asunnon keskikoko oli 107 neliömetriä, kun ulkomaalaistaustaisilla se oli 84 neliömetriä. Asumisväljyys oli ulkomaalaistaustaisten asuntokunnilla keskimäärin 25 neliömetriä ja suomalaistaustaisilla 35 neliömetriä henkilöä kohti.

Vuosina 2006−2011 ahtaasti asuvien ulkomaalaistaustaisten asuntokuntien osuus kasvoi samalla kun asunnon keskikoko ja asumisväljyys pienentyivät. Sen jälkeen vieraskielisten asumisahtaus on pysynyt suurin piirtein ennallaan kuten suomalaistaustaisillakin. Esimerkiksi somalitaustaisilla ja virolaistaustaisilla ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus on viime vuosina kuitenkin vähentynyt, mitä selittää etenkin somalitaustaisten kohdalla se, että pienten asuntokuntien määrä on suhteessa kasvanut.