Vieraskieliset asuvat keskimäärin selvästi ahtaammin kuin kotimaankieliset asuntokunnan koosta riippumatta. Ahtaasti (enemmän kuin 1 henkilö / huone, kun keittiötä ei lasketa huoneeksi) asui kotimaankielisistä 9 prosenttia ja vieraskielisistä 26 prosenttia vuoden 2016 lopussa. Asumisahtaus on äidinkielestä riippumatta erityisesti suurten asuntokuntien ongelma. Vieraskielisistä yli viisihenkisistä asuntokunnista lähes kaikki asuivat ahtaasti (93 %) ja kotimaankielisistäkin seitsemän kymmenestä. Kieliryhmittäin ahtaasti asuminen oli selvästi yleisintä somalinkielisillä ja harvinaisinta venäjänkielisillä asuntokunnilla.

Vieraskieliset asuivat myös neliömäärältään pienemmissä asunnoissa vuoden 2014 lopussa. Yhden hengen vieraskielisten ja kotimaankielisten asuntokuntien keskimääräiset asunnon koot eivät poikenneet huomattavasti toisistaan. Sen sijaan esimerkiksi kotimaankielisten viisihenkisten asuntokuntien asunnon keskikoko oli 107 neliömetriä, kun vieraskielisillä se oli yli 20 neliömetriä vähemmän. Asumisväljyys oli vieraskielisillä asuntokunnilla keskimäärin 25 neliömetriä ja kotimaankielisillä 35 neliömetriä henkilöä kohti.

Vuosina 2006−2012 ahtaasti asuvien vieraskielisten asuntokuntien osuus kasvoi samalla kun asunnon keskikoko ja asumisväljyys pienentyivät. Sen jälkeen vieraskielisten asumisahtaus on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Esimerkiksi viron-, arabian ja somalinkielisillä ahtaasti asuvien osuus on viime vuosina kuitenkin vähentynyt selvästi, mitä selittää etenkin somalinkielisten kohdalla se, että pienten asuntokuntien määrä on suhteessa kasvanut. Sen sijaan kotimaankielisillä ahtaasti asuvien osuus on hieman kasvanut.