Tuoreimmat tiedot Helsingissä vakituisesti asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön (ks. määritelmät sivun ylälaidasta) työttömyydestä alueittain pohjautuvat Tilastokeskuksen rekisteripohjaiseen aineistoon ja kuvaavat tilannetta vuoden 2018 lopussa. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste koko kaupungissa tuolloin oli 18,6 prosenttia ja suomalaistaustaisten 7,4 prosenttia. Tarkastelussa keskitytään suurpiiritasoon, sillä ulkomaalaistaustaisten työttömien määrät ovat vielä melko pieniä tilastolliseen tarkasteluun peruspiiritasolla. Myöskään Östersundomin suurpiiriä ei tästä syystä erikseen nosteta alla olevaan tarkasteluun.

Kuten allaolevasta liitetaulukosta voidaan tarkemmin nähdä, ulkomaalaistaustaisten työttömyysasteet eroavat Helsingissä suurpiireittäin samansuuntaisesti kuin koko väestöllä. Vuoden 2018 lopussa ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli kaupungin matalin Eteläisessä suurpiirissä, 11,3 prosenttia. Työttömyysasteet olivat korkeimmat Itäisessä (22,2 %) ja Kaakkoisessa suurpiirissä (20 %). Peruspiiritasolla ulkomaalaistaustaisten työttömyysasteet vaihtelivat Länsi-Pakilan 6,9 prosentin ja Vartiokylän 24,9 prosentin välillä.

 

Pitkään jatkuneen kasvun jälkeen ulkomaalaistaustaisten työttömyysasteet kääntyivät laskuun vuoden 2016 aikana lähes kaikkialla kaupungissa (ks. kuvio 1). Vuonna 2018 työttömyysaste laski voimakkaimmin Itäisessä suurpiirissä (-3,7 %) ja Keskisessä suurpiirissä (-3,1 %), jossa saavutettiin talouden laskusuhdannetta edeltäneen vuoden 2008 taso. Työttömyysasteet laskivat myös kaikissa muissa suurpiireissä ja lähes kaikissa peruspiireissä (peruspiireistä tarkemmin ks. ao. liitetaulukko).

 

Kuten kuvio 2. osoittaa, lähes joka kolmas Helsingin ulkomaalaistaustainen työtön asuu Itäisessä suurpiirissä. Itäisessä suurpiirissä ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä onkin selvästi muita suurpiirejä korkeampi; 29 prosenttia kaikista Helsingin ulkomaalaistaustaisista asui Itäisen suurpiirin alueella vuonna 2018. Työttömänä olevia ulkomaalaistaustaisia asui seuraavaksi eniten Koillisen ja Läntisen suurpiirin alueella. Vähiten ulkomaalaistaustaisia työttömiä asuu Pohjoisessa ja Eteläisessä suurpiirissä, joissa ylipäätään asuu vain kohtalaisen vähän ulkomaalaistaustaista väestöä. 

Kuten suomalaistaustaisten naisten (4,6 %), myös ulkomaalaistaustaisten naisten työttömyysaste on kaikkein matalin (13,9 %) Eteläisessä suurpiirissä asuvilla (ks. ao. liitetaulukko). Todennäköinen syy tälle on sosioekonomiselta asemaltaan hyvin pärjäävien aikuisten valikoituminen asumaan Helsingin Eteläisen suurpiirin alueelle – monella alueen asuntojen korkea hintataso vaatii jo lähtökohtaisestikin kahden aikuisen työssäkäyntiä. Itäisessä suurpiirissä asuvilla puolestaan erot työttömyysasteissa suomalaistaustaisten (8,1 %) ja ulkomaalaistaustaisten (25,8 %) naisten välillä on selvästi suurempi, lähes 18 prosenttiyksikköä. Muut suurpiirit sijoittuvat tähän välille ja ulkomaalaistaustaisten naisten työttömyysasteen vaihtelu on kaikissa suurpiireissä huomattavasti suurempaa kuin suomalaistaustaisten.

Myös sukupuolten väliset erot työttämyysasteissa vaihtelivat asuinpaikan mukaan. Ulkomaalaistaustaisten naisten ja miesten työttömyysasteiden vertailu osoittaa, että Itäisessä suurpiirissä myös sukupuolten välinen ero työttömyysasteissa on suurimmillaan (17,7 %-yks.). Kaikkein pienimmillään sukupuolten välinen ero oli Keskisessä suurpiirissä, ja maahanmuuttajataustaisten naisten työttömyysaste oli miesten työttömyysastetta selvästi matalampi Vallilan peruspiirissä. Muut suurpiirit sijoittuvat jälleen tähän välille, keskiarvon ollessa kuitenkin lähempänä Itäisen suurpiirin arvoa kuin Keskisen.