Tässä osiossa tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten opiskelua ja koulutusta toisella asteella ja korkea-asteella. Tarkempaa tietoa vieraskielisistä toisella asteella tai korkea-asteella on sivuston puolessa välin. Sivun loppuosassa on tietoa vieraskielisten sijoittumisesta tutkinnon suorittamisen jälkeen. 

Ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita voidaan määritellä joko syntymämaan tai äidinkielen perusteella. Vieraskielinen opiskelija tarkoittaa henkilöä, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.  Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöä, joka itse sekä hänen vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Toisen polven ulkomaalaistaustaisella puolestaan tarkoitetaan henkilöä, joka itse on syntynyt Suomessa, mutta vanhemmat ulkomailla. 

 

Ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalaistaustaiset koulutuksessa


Vuonna 2017 Helsingissä oli yhteensä 8157 ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaista toisella asteella. Heistä 14 prosenttia oli lukiossa ja 86 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa. Vastaavasti toisen polven ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita oli yhteensä 1947. Heistä 55 prosenttia oli lukiossa ja 45 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa. Moni ulkomaalaistaustainen korkeakouluopiskelija on muuttanut Suomeen koulutuksen vuoksi. Korkea-asteen ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista toisen polven osuus olikin vain kahdeksan prosenttia vuonna 2017. Pieneen osuuteen vaikuttaa se, että Suomessa koko ns. toinen sukupolvi on vielä niin nuori, että heistä suurin osa ei ole vielä korkea-asteikäisiä opiskelijoita.  

 
Noin 2200 ulkomaalaistaustaista opiskelijaa opiskeli helsinkiläisissä lukioissa vuonna 2017. Heistä 49 prosenttia oli toisen polven ulkomaalaistaustaisia. Varsinkin toisen polven ulkomaalaistaustaisen määrä lukiossa kasvoi 2010-luvun ajan.   

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut reippaasti 2010-luvun ajan. Vain harva (12%) oli kuitenkin toisen polven edustaja vuonna 2017.

Toisen asteen koulutukseen osallistumista on olennaista tarkastella tarkemmin 16–18-vuotiaiden ikäryhmässä, koska se on toivottu ikäryhmä toisen asteen tutkinnon opiskelulle. Vuonna 2017 noin 58 prosenttia ensimmäisen polven ja 80 prosenttia toisen polven ulkomaalaistaustaisista kyseisen ikäryhmän helsinkiläisistä nuorista osallistui tutkintotavoitteiseen toisen asteen opetukseen. Toisen polven osallistuminen parantui 2010-luvulla selkeästi, kun taas ensimmäisen polven osallistuvuus pysyi samalla tasolla.

 

 

Vieraskieliset toisella asteella

Vieraskielisten määrät
Vuonna 2018 Helsingissä noin 14 prosenttia (n=2007) kaikista nuorten koulutukseen osallistuvista lukiolaisista oli vieraskielisiä ja aikuisopiskelijoista puolestaan lähes kolmannes (n=426). Lukion nuorten koulutusmuodossa vieraskielisten osuus kasvoi tasaisesti pitkin 2010-lukua. Vielä vuonna Helsingin lukioissa oli alle 1000 vieraskielistä opiskelijaa. Aikuisopiskelijoiden osuus on pysynyt tasaisena. Yleisimmät lukiolaisten äidinkielet suomen ja ruotsin jälkeen ovat venäjä, somali, viro, englanti ja arabia. 

Ammatillista perustutkintoa Helsingissä suoritti 7860 vieraskielistä opiskelijaa vuonna 2018 ja ammatti- tai erikoisammattitutkintoa puolestaan 1101. Ammatillisessa koulutuksessa vieraskielisten opiskelijoiden määrä kasvoi koko 2010-luvun ajan. Vielä vuonna 2010 kaikista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista yhdeksän prosenttia oli vieraskielisiä, kun osuus oli jo 24 prosenttia vuonna 2018. Varsinkin perustutkintoa suorittavien keskuudessa vieraskielisten osuus on kasvanut, joista melkein joka kolmannes oli vieraskielinen vuonna 2018. Yleisimmät ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden äidinkielet suomen ja ruotsin jälkeen ovat viro, arabia, somali, persia/farsi ja kurdi. 

Helsinkiläisistä 1618-vuotiaista 88 prosenttia oli joko lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2018. Muun kuin suomen- tai ruotsinkielisistä 1618-vuotiaista toisella asteella opiskeli vajaa 70 prosenttia: lukiossa 44 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa 26 prosenttia. Vieraskielisten nuorten opiskeleminen toisella asteella yleistyi koko 2010-luvun ajan. Vielä vuonna 2010 vain noin puolet vieraskielisistä 16–18-vuotiaista oli toisen asteen koulutuksessa.

Keskeyttäminen
Lukiokoulutuksen keskeyttäminen on yleisempää vieraskielisten kuin kotimaankielisten keskuudessa. Kotimaankielisistä helsinkiläisistä lukiolaisista 5 prosenttia keskeytti lukio-opintonsa lukuvuonna 2016–2017 ja vajaa 2 prosenttia ei jatkanut missään muussa koulutuksessa lukuvuoden aikana. Vieraskielisistä 10 prosenttia keskeytti lukio-opinnot ja 3,5 prosenttia ei jatkanut missään muussakaan koulutuksessa saman lukuvuoden aikana. 


Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on sen sijaan harvinaisempaa vieraskielisten kuin kotimaankielisten keskuudessa. Kotimaankielisistä 13 prosenttia keskeytti koulutuksensa ja runsas 9 prosenttia ei jatkanut missään muussakaan koulutuksessa. Vieraskielisistä keskeyttäneiden osuus oli reilu 9 prosenttia ja mihinkään koulutukseen jatkamattomien osuus 6 prosenttia.

Läpäisy
Helsingissä lukion nuorten koulutuksen lukuvuonna 2014–2015 aloittaneista 66 prosenttia oli suorittanut tutkinnon kolmen vuoden kuluttua aloittamisesta. Vieraskielisistä 57 prosenttia eli selvästi pienempi osuus oli läpäissyt koulutuksen kolmessa vuodessa. Vieraskielisten läpäisy on parantunut kuitenkin viime vuosien aikana.


Ammatilliseen perustutkintoon tähtäävän koulutuksen Helsingissä vuonna 2015 aloittaneista 61 prosenttia oli suorittanut tutkinnon kolmen vuoden kuluttua aloittamisestaan. Vieraskielisillä opiskelijoilla vastaava osuus oli vajaa 60 prosenttia. Kolmessa vuodessa ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut huomattavasti viime vuosina varsinkin vieraskielisten keskuudessa.

 

Vieraskieliset korkea-asteella

Ammattikorkeakouluissa opiskeli noin 3300 ja yliopistoissa 3500 helsinkiläistä vieraskielistä opiskelijaa vuonna 2018. Heidän osuutensa kaikista opiskelijoista oli ammattikorkeakoulutuksessa 15 prosenttia ja yliopistokoulutuksessa 10 prosenttia. Korkea-asteella vieraskielisten opiskelijoiden määrä on kasvanut toista astetta maltillisemmin. Ammattikorkeakoulutuksessa Helsingissä yleisimmät äidinkielet suomen ja ruotsin jälkeen olivat venäjä, vietnam, englanti ja nepali. Yliopistokoulutuksessa yleisimmät vieraskielet olivat venäjä, kiina, englanti ja vietnam.

  

Kaikista helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista oli korkea-asteen koulutuksessa noin 43 prosenttia vuonna 2017. Puolestaan saman ikäryhmän vieraskielisistä 27 prosenttia oli korkea-asteen koulutuksessa. Nämä osuudet ovat pysyneet samalla tasolla koko 2000-luvun ajan. 

Helsinkiläisissä ammattikorkeakouluopiskelijoissa keskeyttäminen ei ole juuri yleisempää vieraskielisten kuin kotimaankielistenkään keskuudessa. Lukuvuonna 2016–2017 vajaa kahdeksan prosenttia suomenkielisestä sekä vieraskielisistä opiskelijoista keskeytti opintonsa ammattikorkeassa ja noin 6 prosenttia ei jatkanut missään muussa koulutuksessa lukuvuoden aikana.

 

Sijoittuminen valmistumisen jälkeen

Uudellamaalla lukiokoulutuksen suorittaneista vieraskielisistä 44 prosenttia oli opiskelijoita vuonna 2017 vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen ja puolestaan 33 prosenttia oli työllisiä. Nämä molemmat osuudet olivat hieman alhaisemmat kuin kotimaankielisten keskuudessa. Ammatillisen perustutkinnon Uudellamaalla vuonna 2016 suorittaneista vieraskielisistä 65 prosenttia oli työllistynyt vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen. Vastaava osuus kotimaankielisten keskuudessa oli 70 prosenttia.

Vieraskielisistä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista oli työllisiä 76 prosenttia vuoden kuluttua valmistumisesta, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 68 prosenttia ja tohtorin tutkinnon suorittaneista 60 prosenttia. Huomattavasti suurempi osa vieraskielisistä ylemmän korkeakoulututkinnon tai tohtorin tutkinnon suorittaneista muuttaa pois maasta valmistumisensa jälkeen verrattuna kotimaankielisiin. Suuren osan vieraskielisen sijoittumistieto jää tuntemattomaksi, ja on todennäköistä, että valtaosa heistä on muuttanut pois maasta.