Tässä osiossa tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten opiskelua ja koulutusta toisella asteella ja korkea-asteella. Tarkempaa tietoa vieraskielisistä toisella asteella tai korkea-asteella on sivuston puolessa välin. Sivun loppuosassa on tietoa vieraskielisten sijoittumisesta tutkinnon suorittamisen jälkeen. 

Ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita voidaan määritellä joko syntymämaan tai äidinkielen perusteella. Vieraskielinen opiskelija tarkoittaa henkilöä, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.  Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöä, joka itse sekä hänen vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Toisen polven ulkomaalaistaustaisella puolestaan tarkoitetaan henkilöä, joka itse on syntynyt Suomessa, mutta vanhemmat ulkomailla. 

 

Ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalaistaustaiset koulutuksessa

Helsingissä toisen asteen koulutuksessa opiskeli yhteensä 7 509 ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaista vuonna 2018. Heistä valtaosa – 84 prosenttia – oli ammatillisessa koulutuksessa. Toisen polven ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita oli Helsingissä toisella asteella kaikkiaan 1 953. Heistä 57 prosenttia opiskeli lukiossa. Korkeakoulujen opiskelijoiden joukossa on paljon ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, joista moni on kuitenkin opintojen perässä Suomeen muuttaneita ulkomaankansalaisia. Korkea-asteen ulkomaalaistaustaisista helsinkiläisopiskelijoista vain joka kymmenes oli toisen polven ulkomaalaistaustainen vuonna 2018. Osuus on pieni myös siksi, että Suomessa koko niin kutsuttu toinen sukupolvi on toistaiseksi niin nuori, että valtaosa heistä ei ole vielä korkea-asteikäisiä opiskelijoita.  

 
Helsinkiläisissä lukioissa opiskeli vajaa 2 200 ulkomaalaistaustaista opiskelijaa vuonna 2018 (Kuvio 1). Heistä 49 prosenttia oli toisen polven ulkomaalaistaustaisia. Etenkin toisen polven ulkomaalaistaustaisen määrä lukiossa on kasvanut 2010-luvun ajan.    

Ammatillisessa koulutuksessa Helsingissä opiskeli vajaa 7 200 ulkomaalaistaustaista (Kuvio 2). Ammatillista koulutusta suorittavien ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut voimakkaasti 2010-luvulla. Vain pieni osa (12%) tästä joukosta on toisen polven edustajia, ja osuus on pysynyt kuta kuinkin samana vuosikymmenen alusta asti.

Toisen asteen koulutukseen osallistumista on olennaista tarkastella tarkemmin 16–18-vuotiaiden ikäryhmässä, sillä se on toivottu ikä toisen asteen tutkinnon opiskelulle. Toisen polven ulkomaalaistaustaiset helsinkiläisnuoret ovat selvästi useammin toisen asteen koulutuksessa, kuin ensimmäisen polven nuoret. Ensimmäisen polven 16–18-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista 61 prosenttia ja saman ikäisistä toisen polven ulkomaalaistaustaisista 81 prosenttia oli tutkintotavoitteisessa toisen asteen koulutuksessa vuonna 2018 (Kuvio 3). Ulkomaalaistaustaisten osallistuminen toisen asteen koulutukseen on viime vuosina parantunut, mutta jää yhä selvästi alemmas, kuin helsinkiläisnuorilla keskimäärin. Kuilu toisen ja ensimmäisen sukupolven välillä osallistuvuudessa ei myöskään ole kaventunut.

 

 

Vieraskieliset toisella asteella

Vieraskielisten määrät
Vuonna 2018 Helsingissä noin 14 prosenttia (n=2007) kaikista nuorten koulutukseen osallistuvista lukiolaisista oli vieraskielisiä ja aikuisopiskelijoista puolestaan lähes kolmannes (n=426). Lukion nuorten koulutusmuodossa vieraskielisten osuus kasvoi tasaisesti pitkin 2010-lukua. Vielä vuonna Helsingin lukioissa oli alle 1000 vieraskielistä opiskelijaa. Aikuisopiskelijoiden osuus on pysynyt tasaisena. Yleisimmät lukiolaisten äidinkielet suomen ja ruotsin jälkeen ovat venäjä, somali, viro, englanti ja arabia. 

Ammatillista perustutkintoa Helsingissä suoritti 7860 vieraskielistä opiskelijaa vuonna 2018 ja ammatti- tai erikoisammattitutkintoa puolestaan 1101. Ammatillisessa koulutuksessa vieraskielisten opiskelijoiden määrä kasvoi koko 2010-luvun ajan. Vielä vuonna 2010 kaikista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista yhdeksän prosenttia oli vieraskielisiä, kun osuus oli jo 24 prosenttia vuonna 2018. Varsinkin perustutkintoa suorittavien keskuudessa vieraskielisten osuus on kasvanut, joista melkein joka kolmannes oli vieraskielinen vuonna 2018. Yleisimmät ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden äidinkielet suomen ja ruotsin jälkeen ovat viro, arabia, somali, persia/farsi ja kurdi. 

Helsinkiläisistä 1618-vuotiaista 88 prosenttia oli joko lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2018. Muun kuin suomen- tai ruotsinkielisistä 1618-vuotiaista toisella asteella opiskeli vajaa 70 prosenttia: lukiossa 44 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa 26 prosenttia. Vieraskielisten nuorten opiskeleminen toisella asteella yleistyi koko 2010-luvun ajan. Vielä vuonna 2010 vain noin puolet vieraskielisistä 16–18-vuotiaista oli toisen asteen koulutuksessa.

Keskeyttäminen

Ammatilliseen koulutukseen päässeet vieraskieliset helsinkiläisnuoret kiinnittyvät opintoihin paremmin, kuin kotimaankieliset nuoret, mutta lukio-opinnoissa tilanne on päinvastainen. Lukuvuonna 2017/2018 Helsingissä ammatillisen koulutuksen keskeytti kokonaan noin kahdeksan prosenttia vieraskielisistä opiskelijoista ja kotimaankielisistä 10 prosenttia (Kuvio 5). Sen sijaan lukiossa opiskelleista vieraskielisistä vajaa viisi prosenttia keskeytti opintonsa lukuvuoden 2017–2018 aikana, kun kotimaankielisistä opiskelijoista lukio-opinnot keskeytti kaksi prosenttia. Vieraskielisten nuorten osalta toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen lisääntyi lukuvuonna 2017–2018 hieman edellisestä vuodesta.



Läpäisy

Toisen asteen koulutuksen läpäisyä voidaan seurata tarkastelemalla sitä, kuinka monta prosenttia koulutuksen aloittaneista on suorittanut tutkinnon tietyn opiskeluajan puitteissa. Vieraskieliset helsinkiläisnuoret läpäisevät toisen asteen koulutuksen keskimäärin kotimaankielisiä heikommin. Etenkin lukiokoulutuksen läpäisyaste jää vieraskielisillä selvästi alemmas kuin kotimaankielisillä nuorilla. Ammatillisessa koulutuksessa erot ovat pienempiä ja tasoittuvat pidemmän ajan kuluttua valmistumisesta.

Lukuvuonna 2014–2015 lukion aloittaneista vieraskielisistä nuorista 67 prosenttia oli valmistunut tutkintoon tavoiteajassa (3,5 vuotta), kun kotimaankielisistä samana vuonna aloittaneista nuorista 78 prosenttia oli samassa ajassa valmistunut. Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneista vieraskielisistä opiskelijoista 55 prosenttia oli valmistunut tavoiteajassa kolmen ja puolen vuoden kuluttua, kotimaankielisistä vastaava osuus oli 60 prosenttia. Neljän ja puolen vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta läpäisyaste on lähes sama kuin kotimaankielisillä.

 

Vieraskieliset korkea-asteella

Ammattikorkeakouluissa opiskeli noin 3300 ja yliopistoissa 3500 helsinkiläistä vieraskielistä opiskelijaa vuonna 2018. Heidän osuutensa kaikista opiskelijoista oli ammattikorkeakoulutuksessa 15 prosenttia ja yliopistokoulutuksessa 10 prosenttia. Korkea-asteella vieraskielisten opiskelijoiden määrä on kasvanut toista astetta maltillisemmin. Ammattikorkeakoulutuksessa Helsingissä yleisimmät äidinkielet suomen ja ruotsin jälkeen olivat venäjä, vietnam, englanti ja nepali. Yliopistokoulutuksessa yleisimmät vieraskielet olivat venäjä, kiina, englanti ja vietnam.

  

Kaikista helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista oli korkea-asteen koulutuksessa noin 43 prosenttia vuonna 2017. Puolestaan saman ikäryhmän vieraskielisistä 27 prosenttia oli korkea-asteen koulutuksessa. Nämä osuudet ovat pysyneet samalla tasolla koko 2000-luvun ajan. 

Helsinkiläiset ammattikorkeakoulussa opiskelevat vieraskieliset eivät keskeytä opintojaan sen yleisemmin kuin kotimaankielisetkään opiskelijat. Lukuvuonna 2017–2018 vajaa kuusi prosenttia suomenkielisestä sekä vieraskielisistä ammattikorkeakouluopiskelijoista keskeytti opintonsa kokonaan.

 

Sijoittuminen valmistumisen jälkeen

Tutkinnon suorittaneiden sijoittumista työhön voidaan kuvata tarkastelemalla henkilön pääasiallista toimintaa vuosi valmistumisen jälkeen. Vieraskielisten vastavalmistuneiden sijoittuminen työhön näyttäytyy keskimäärin haastavampana, kuin kotimaankielisten sijoittuminen. Ammatillisen tutkinnon suorittaneilla kieliryhmien välinen ero on pienempi kuin korkeakoulututkintoon valmistuneilla. Suurin kieliryhmittäinen ero vastavalmistuneiden sijoittumisessa on ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa suorittaneiden keskuudessa. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden vieraskielisten joukossa on paljon kansainvälisiä opiskelijoita, jotka ovat muuttaneet pois maasta vuoden kuluttua valmistumisesta. Tästä syystä sijoittumistietoja tarkastellaan pois lukien henkilöt, jotka ovat muuttaneet maasta.

Ammattikorkeakoulututkinnon Uudellamaalla suorittaneista vieraskielisistä vuoden kuluttua oli työllistynyt 76 prosenttia, ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa suorittaneista työllisenä oli 68 prosenttia ja tohtorintutkinnon suorittaneista 73 prosenttia (Kuvio 7). Kotimaankielisillä vastavalmistuneilla korkeakoulutetuilla työllisten osuus on vuoden kuluttua noin 90 prosenttia. Vieraskielisistä huomattavasti kotimaankielisiä suuremmalla osalla sijoittumistieto jää tuntemattomaksi, ja on todennäköistä, että valtaosa heistä on muuttanut pois maasta.