Helsingin vieraskieliset asuntokunnat asuvat hyvin yleisesti vuokralla. Vuoden 2016 lopussa kaikista vieraskielisistä asuntokunnista asui vuokralla noin kolme neljästä, kun taas kotimaankielisistä alle puolet. Erityisesti arava- tai korkotukivuokra-asunnoissa asuminen on yleisempää vieraskielisten kuin kotimaankielisten keskuudessa: niissä asui 37 prosenttia vieraskielisistä mutta vain 18 prosenttia kotimaankielisistä asuntokunnista vuoden 2016 lopussa. Muissa vuokra-asunnoissa asuminen on kuitenkin yleistynyt sekä vieraskielisillä että kotimaankielisillä. Vuoden 2016 lopussa muissa vuokra-asunnoissa asui 39 prosenttia vieraskielisistä ja 27 prosenttia kotimaankielisistä asuntokunnista. Sen sijaan omistusasunnoissa asui vain alle viidennes vieraskielisistä asuntokunnista, kun kotimaankielisistä niissä asui puolet.

Helsingin kaikista asuntokunnista oli vuoden 2016 lopussa vieraskielisiä useampi kuin joka kymmenes. Vieraskielisten asuntokuntien osuus omistusasunnossa asuvista oli 4 prosenttia, arava- tai korkotukivuokra-asunnossa asuvista 19 prosenttia, muussa vuokra-asunnossa asuvista 15 prosenttia ja asumisoikeusasunnossa asuvista 9 prosenttia. Kaikki nämä osuudet ovat kasvaneet viimeisen kahden vuoden aikana. Vieraskielisten asuntokuntien määrä on kuitenkin kasvanut suhteellisesti hitaammin arava- tai korkotukivuokra-asunnoissa kuin muissa asumismuodoissa.

Vieraskielisillä asuntokunnilla arava- ja korkotukivuokra-asunnossa asuminen yleistyy merkittävästi asuntokunnan koon kasvaessa. Tällaisissa asunnoissa asui vuoden 2016 lopussa vieraskielisistä yhden hengen asuntokunnista 29 prosenttia ja vähintään viisihenkisistä asuntokunnista 55 prosenttia. Kotimaankielisillä eroa ei juuri ollut. Muu vuokra-asuminen on sen sijaan äidinkielistä riippumatta yleisempää pienillä asuntokunnilla. Vieraskielisistä yhden hengen asuntokunnista muussa vuokra-asunnossa asui yli puolet ja vähintään 5 hengen asuntokunnista noin neljännes.

Omistusasuminen yleistyy asuntokunnan koon kasvaessa sekä kotimaankielisillä että vieraskielisillä neljän hengen asuntokuntiin saakka. Kotimaankielisistä neljän hengen asuntokunnista omistusasunnoissa asui 70 prosenttia ja vieraskielisistä 28 prosenttia. Vähintään 6 hengen vieraskielisistä asuntokunnista asuntonsa omistaa enää 13 prosenttia eli suurin piirtein yhtä suuri osuus kuin vieraskielisistä yhden hengen asuntokunnista. Yksin asuvat kotimaankieliset sen sijaan omistavat asuntonsa selvästi harvemmin kuin suurimmat kotimaankieliset asuntokunnat.

Vuoden 2014 lopussa somalinkielisistä asuntokunnista arava- tai korkotukivuokra-asunnossa asui jopa kaksi kolmesta, mutta länsieurooppalaisia kieliä puhuvista alle viidennes. Muussa vuokra-asunnossa asumisen osalta kieliryhmittäiset erot eivät olleet yhtä suuria. Omistusasunnoissa asui englantia ja muita länsieurooppalaisia kieliä puhuvista asuntokunnissa lähes kolmannes, mikä oli lähimpänä kotimaankielisten hieman alle 50 prosentin osuutta. Somalinkielisistä asuntokunnista omistusasunnossa asui vain yksi sadasta.

Vuodesta 2006 erityisesti arava- ja korkotukivuokra-asuminen on suhteellisesti vähentynyt vieraskielisillä kuten kotimaankielisilläkin. Samalla muun vuokra-asumisen osuus on kasvanut ja se oli vuoden 2016 lopussa vieraskielisten keskuudessa jo yleisempi asumismuoto kuin arava- ja korkotukivuokra-asuminen. Luokan "muu hallintaperuste" osuus kasvoi vuoteen 2012, mutta laski seuraavan kahden vuoden aikana takaisin vuoden 2006 tasolle. Muuksi hallintaperusteeksi luokitellaan esimerkiksi asuminen sukulaisuuden perusteella. Vieraskielisten omistusasuminen ei ole yleistynyt. Puhutuimmista vieraista äidinkielistä ainoastaan vironkielisten asuntokuntien omistusasuminen on lisääntynyt viimeisen kahden vuoden aikana.

Asunnon hallintamuoto riippuu myös maassaoloajasta. Omistusasuminen ja arava- tai korkotukivuokra-asunnossa asuminen yleistyvät Suomessa asuttujen vuosien myötä, kun taas muussa vuokra-asunnossa asuminen on tyypillisintä ensimmäisinä vuosina maahanmuuton jälkeen. Suomessa korkeintaan 5 vuotta asuneista ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista helsinkiläisistä 46 prosenttia asui vuoden 2014 lopussa muussa vuokra-asunnossa, 34 prosenttia arava- tai korkotukivuokra-asunnossa ja 15 prosenttia omistusasunnossa. Yli 15 vuotta maassa asuneista 45 prosenttia asui arava- tai korkotukivuokra-asunnossa, 30 prosenttia omistusasunnossa ja enää joka viides muussa vuokra-asunnossa.

Edellä kuvattu kehitys pitää pääpiirteissään paikkansa suurimmista taustamaaryhmistä venäläis- (ja entinen NL) ja virolaistaustaisten osalta. Sen sijaan somalialaistaustaisista vain pari prosenttia asui vielä yli 15 maassaolovuoden jälkeenkään omistusasunnossa samalla, kun arava- tai korkotukivuokra-asunnossa asui jopa neljä viidestä.

Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten asunnon hallintamuoto maassaoloajan mukaan Helsingissä 31.12.2014

Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten asunnon hallintamuoto maassaoloajan mukaan Helsingissä 31.12.2014Lähde: Tilastokeskus