Ulkomaalaistaustaiset helsinkiläiset asuvat hyvin yleisesti vuokralla. Vuoden 2017 lopussa vuokralla asui yli kolme neljästä kaikista niistä asuntokunnista, joissa viitehenkilö oli ulkomaalaistaustainen. Suomalaistaustaisista asuntokunnista alle puolet asui vuokralla. Erityisesti arava- tai korkotukivuokra-asunnoissa asuminen on yleisempää ulkomaalaistaustaisten kuin suomalaistaustaisten keskuudessa: niissä asui 37 prosenttia ulkomaalaistaustaisista mutta vain 18 prosenttia suomalaistaustaisten asuntokunnista vuoden 2017 lopussa. Muissa vuokra-asunnoissa asui 39 prosenttia ulkomaalaistaustaisista ja 28 prosenttia suomalaistaustaisista asuntokunnista. Sen sijaan omistusasunnoissa asui vain alle viidennes ulkomaalaistaustaisista asuntokunnista, kun suomalaistaustaisista niissä asui puolet.

Helsingin kaikista asuntokunnista oli vuoden 2017 lopussa ulkomaalaistaustaisia useampi kuin joka kymmenes. Ulkomaalaistaustaisten asuntokuntien osuus omistusasunnossa asuvista oli 5 prosenttia, arava- tai korkotukivuokra-asunnossa asuvista 21 prosenttia, muussa vuokra-asunnossa asuvista 15 prosenttia ja asumisoikeusasunnossa asuvista 9 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisten arava- ja korkotukivuokra-asunnossa asuminen yleistyy merkittävästi asuntokunnan koon kasvaessa. Tällaisissa asunnoissa asui vuoden 2017 lopussa ulkomaalaistaustaisten yhden hengen asuntokunnista 29 prosenttia ja vähintään viisihenkisistä asuntokunnista 52 prosenttia. Suomalaistaustaisilla suurta eroa ei ollut. Muu vuokra-asuminen on sen sijaan syntyperästä riippumatta yleisempää pienillä asuntokunnilla. Ulkomaalaistaustaisten yhden hengen asuntokunnista muussa vuokra-asunnossa asui yli puolet ja vähintään 5 hengen asuntokunnista reilu neljännes.

Omistusasuminen yleistyy asuntokunnan koon kasvaessa sekä suomalaistaustaisilla että ulkomaalaistaustaisilla neljän hengen asuntokuntiin saakka. Suomalaistaustaisista neljän hengen asuntokunnista omistusasunnoissa asui 71 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 28 prosenttia. Vähintään 6 hengen ulkomaalaistaustaisista asuntokunnista asuntonsa omistaa enää 12 prosenttia eli hieman harvempi kuin ulkomaalaistaustaisten yhden hengen asuntokunnista. Yksin asuvat suomalaistaustaiset sen sijaan omistavat asuntonsa selvästi harvemmin kuin suomalaistaustaisten suurimmat asuntokunnat.

Arava-vuokra-asuminen on joidenkin taustamaaryhmien keskuudessa selvästi yleisempää kuin toisten. Vuoden 2017 lopussa esimerkiksi somalitaustaisten asuntokunnista arava- tai korkotukivuokra-asunnossa asui 62 prosenttia, kun taas irakilaistaustaisista 26 prosenttia. Muussa vuokra-asunnossa asumisen osalta taustamaaryhmittäiset erot eivät olleet yhtä suuria. Omistusasunnoissa asui britannialaistaustaisista, saksalaistaustaisista ja kiinalaistaustaisista noin neljä kymmenestä asuntokunnasta, mikä oli lähimpänä suomalaistaustaisten hieman alle 50 prosentin osuutta. Somalitaustaisten asuntokunnista omistusasunnossa asui vain yksi sadasta.

Viime vuosina ulkomaalaistaustaisten asuntokuntien osuus on kasvanut sekä omistusasunnossa asuvista, vuokra-asunnossa asuvista että asumisoikeusasunnossa asuvista. Ulkomaalaistaustaisten asuntokuntien määrä on kuitenkin kasvanut suhteellisesti hitaammin arava- tai korkotukivuokra-asunnoissa kuin muissa asumismuodoissa.

Vuodesta 2000 erityisesti arava- ja korkotukivuokra-asuminen on suhteellisesti vähentynyt ulkomaalaistaustaisilla kuten suomalaistaustaisillakin. Samalla muun vuokra-asumisen osuus on kasvanut, ja se oli vuoden 2017 lopussa ulkomaalaistaustaisten asuntokuntien keskuudessa jo yleisempi asumismuoto kuin arava- ja korkotukivuokra-asuminen. Ulkomaalaistaustaisten asuntokuntien omistusasuminen ei ole yleistynyt. Yleisimmästä viidestä taustamaasta kiinalaistaustaisten ja virolaistaustaisten asuntokuntien omistusasuminen on lisääntynyt viime vuosina. Venäläistaustaisilla, somalitaustaisilla ja irakilaistaustaisilla asuntokunnilla näin ei ole käynyt.

Asunnon hallintamuoto riippuu myös maassaoloajasta. Omistusasuminen ja arava- tai korkotukivuokra-asunnossa asuminen yleistyvät Suomessa asuttujen vuosien myötä, kun taas muussa vuokra-asunnossa asuminen on tyypillisintä ensimmäisinä vuosina maahanmuuton jälkeen. Suomessa korkeintaan 5 vuotta asuneista ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista helsinkiläisistä 46 prosenttia asui vuoden 2014 lopussa muussa vuokra-asunnossa, 34 prosenttia arava- tai korkotukivuokra-asunnossa ja 15 prosenttia omistusasunnossa. Yli 15 vuotta maassa asuneista 45 prosenttia asui arava- tai korkotukivuokra-asunnossa, 30 prosenttia omistusasunnossa ja enää joka viides muussa vuokra-asunnossa.

Edellä kuvattu kehitys pitää pääpiirteissään paikkansa suurimmista taustamaaryhmistä venäläis- (ja entinen NL) ja virolaistaustaisten osalta. Sen sijaan somalialaistaustaisista vain pari prosenttia asui vielä yli 15 maassaolovuoden jälkeenkään omistusasunnossa samalla, kun arava- tai korkotukivuokra-asunnossa asui jopa neljä viidestä.

Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten asunnon hallintamuoto maassaoloajan mukaan Helsingissä 31.12.2014

 

Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten asunnon hallintamuoto maassaoloajan mukaan Helsingissä 31.12.2014Lähde: Tilastokeskus