Tilastojen perusteella ulkomaalaistaustaisia voi tarkastella syntymämaan, äidinkielen, vanhempien tietoihin perustuvan syntyperän tai kansalaisuuden mukaan. Suurimmassa osassa raporttia ulkomaalaistaustaisuuden määritelmänä käytetään äidinkieltä tai ulkomaista syntyperää, joka on myös Tilastokeskuksen määritelmä ulkomaalaistaustaisuudelle. Tiedot perustuvat hallinnollisista rekistereistä tuotettuihin tilastotietoihin Helsingin vakinaisesta väestöstä. Sen ulkopuolelle jäävät henkilöt, joilla ei ole rekisteröityä kotipaikkaa Helsingissä, kuten paperittomat ja päätöstä odottavat turvapaikanhakijat sekä lyhytaikaisesti Suomessa oleskelevat muiden EU- tai ETA-maiden kansalaiset.
Syntymämaa
Syntymämaaksi tilastoidaan se maa, joka on ollut äidin vakituinen kotimaa lapsen syntyessä. Syntymämaa tulee syntymäajankohdan valtiorakenteen mukaisena. Poikkeuksena tästä Neuvostoliiton aikaan Virossa, Latviassa ja Liettuassa syntyneiden syntymämaa on kyseinen maa eikä Neuvostoliitto. Ulkomailla syntyneissä voi olla mukana kansalaisuudeltaan suomalaisia, kuten Suomessa syntyneissä on ulkomaan kansalaisia.
(Lähde: Tilastokeskus)
Ulkomaalaistaustainen
Ulkomaalaistaustaisella eli syntyperältään ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat vanhemmat tai ainut tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisiksi lasketaan myös ne ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Ulkomaalaistaustaiset jakautuvat ulkomailla syntyneiden ensimmäiseen sukupolveen ja Suomessa syntyneiden toiseen sukupolveen. Henkilön taustamaa on ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Useimpien ulkomailla syntyneiden vanhemmista ei ole Suomen väestötietojärjestelmässä tietoa, vaan heidän taustamaansa on oma syntymämaa.
(Lähde: Tilastokeskus)
Ulkomaan kansalainen
Ulkomaan kansalaisella tarkoitetaan Suomessa pysyvästi asuvaa henkilöä, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta se voidaan vaihtaa muuttaessa toiseen maahan. Yhdellä henkilöllä voi olla useamman maan kansalaisuus. Jos kansalaisuuksista yksi on Suomen, henkilö tilastoidaan Suomen kansalaiseksi. Jos henkilöllä on useita ulkomaan kansalaisuuksia, hänet tilastoidaan sen maan kansalaiseksi, jonka passilla hän on tullut maahan.
(Lähde: Tilastokeskus)
Vakinainen väestö
Tilastoitavaan väestöön kuuluu Helsingissä vakituisesti asuva väestö. Ne henkilöt, joilla on ollut kotipaikka Helsingissä tilastointipäivänä, kuuluvat tilastoitavaan väestöön riippumatta kansalaisuudesta. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakijalle rekisteröidään kotikunta vasta mahdollisen myönteisen oleskelulupapäätöksen jälkeen. Kiintiöpakolaiset ja turvapaikan saaneet pakolaiset kuuluvat kotikuntansa väestöön.
Helsingissä asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu Helsingin väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Väestörekisterissä on jonkin verran sellaisia ulkomaalaisia, jotka ovat tosiasiallisesti jo muuttaneet maasta. Tämä vaikuttaa muun muassa työllisyyttä, tuloja ja koulutusta koskeviin tilastoihin.
(Lähde: Tilastokeskus)
Vieraskielinen
Vieraskielisiä ovat ne, joiden äidinkieleksi on väestötietojärjestelmään rekisteröity jokin muu kieli kuin suomi, ruotsi tai saame. Äidinkieli rekisteröidään samalla kun vanhemmat ilmoittavat lapsen nimen. Käytännössä monet vieraskieliset ihmiset ovat kaksi- tai monikielisiä.
(Lähde: Tilastokeskus)