Ulkomaalaistaustaisia eli syntyperältään ulkomaalaisia helsinkiläisiä oli vuoden 2017 alussa 94 888. Tämä oli 14,9 prosenttia kaupungin koko väestöstä. 83 prosenttia (78 310 henkeä) ulkomaalaistaustaisista oli syntynyt ulkomailla eli kuului ulkomaalaistaustaisten ensimmäiseen sukupolveen. 17 prosenttia (16 578) oli syntynyt Suomessa eli kuului ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen. 

Ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi 5 010 hengellä eli 5,6 prosenttia vuonna 2016. Kasvuprosentti oli alhaisin kymmeneen vuoteen, mutta silti lähes kolme neljäsosaa kaupungin väestönkasvusta tuli ulkomaalaistaustaisista.

Vuoden 2017 alussa 93 214 helsinkiläisellä oli rekisteröity äidinkieleksi jokin muu kieli kuin suomi, ruotsi tai saame. Kaikista helsinkiläisistä heidän osuutensa oli 14,7 prosenttia. Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden aikana 5 082 hengellä eli 5,8 prosenttia. Vieraskielisiä on Helsingissä hieman vähemmän kuin ulkomaalaistaustaisia. Esimerkiksi ruotsalaista syntyperää olevat ruotsin- ja suomenkieliset ovat ulkomaalaistaustaisia, mutta eivät vieraskielisiä.

Ulkomaan kansalaisia asui Helsingissä vuoden 2017 alussa 59 770. Heidän osuutensa väestöstä oli 9,4 prosenttia. Ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi vuoden aikana 2 163 henkilöllä eli 3,8 prosenttia. Vuosituhannen vaihteeseen asti ulkomaan kansalaisia oli lähes yhtä paljon kuin vieraskielisiä, mutta nyt heitä on vain kaksi kolmasosaa vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten määrästä. Vuonna 2015 Suomen kansalaisuuden sai Helsingissä 1 931 ulkomaan kansalaista.

Ulkomaalaistaustaisten määrä Helsingissä on kasvanut 2000-luvulla lähes 63 000 hengellä ja tällä vuosituhannella suurin osa kaupungin väestönkasvusta on tullut ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Helsingin ja koko Suomen ulkomaalaistaustainen väestö alkoi kasvaa nopeasti 1990-luvulla, kun tätä ennen se oli muuhun Eurooppaan verrattuna ollut varsin pieni. Maahanmuuttoa kasvattivat muun muassa Neuvostoliiton hajoaminen ja inkerinsuomalaisten paluumuuton alkaminen sekä pakolaisuuteen johtaneet levottomuudet Somaliassa, Irakissa ja entisessä Jugoslaviassa. Myös Suomen EU-jäsenyys vuonna 1995 ja EU:n laajentuminen 2000-luvulla vauhdittivat ulkomaalaistaustaisen väestön kasvua.  

Vuoden 2017 alussa Helsingissä asui 12 prosenttia Suomen väestöstä, mutta yli neljännes koko maan ulkomaalaistaustaisista. Pääkaupunkiseudulla asui ulkomaalaistaustaisista lähes puolet, kun seudun osuus Suomen koko väestöstä oli noin viidennes. Koko maassa ulkomaalaistaustaisia oli 6,6 prosenttia väestöstä, mutta osuus oli tätä suurempi vain noin joka kymmenennessä kunnassa. Kun Helsingissä ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä oli 14,9 prosenttia, oli se muualla Helsingin seudulla 11,8 prosenttia ja muualla Suomessa vain 4,3 prosenttia.

Helsinki, Espoo ja Vantaa erottuvat selvästi muista kunnista. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä kasvoi Vantaalla vuoden 2013 aikana Helsinkiä korkeammaksi ja oli vuoden 2017 alussa 17,0 prosenttia. Espoossa osuus kasvoi Helsinkiä korkeammaksi vuonna 2016 ja oli vuoden 2017 alussa 15,3%. Helsingin seudulla ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä ylsi yli 5 prosenttiin myös Keravalla, Kirkkonummella, Kauniaisissa, Hyvinkäällä ja Järvenpäässä. Muista suurimmista kaupungeista ulkomaalaistaustaisten osuus nousi 10,9 prosenttiin Turussa, mutta jäi Tampereella 7,3 prosenttiin ja Oulussa vain 3,9 prosenttiin vuoden 2017 alussa. Sen sijaan Ahvenanmaalla ulkomaalaistaustaisten osuus (14,1 %) ylsi ruotsalaistaustaisten suuren määrän vuoksi lähes pääkaupunkiseudun tasolle.

Vaikka Helsingissä on muuhun Suomeen verrattuna paljon ulkomaalaistaustaisia, on heidän määränsä suhteellisen pieni Pohjoismaiden muihin suurkaupunkeihin verrattuna. Pohjoismaiden suurkaupungeista ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on selvästi korkein Malmössä, jossa osuus on 44 prosenttia. Myös Tukholmassa, Göteborgissa ja Oslossa ulkomaalaistaustaisia on noin kolmasosa ja Kööpenhaminassakin lähes neljäsosa asukkaista. Sen sijaan Helsingissä ulkomaalaistaustaisten osuus on vain 15 prosenttia. Viimeisen kahden vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten osuus on kasvanut kaikissa vertailluissa pohjoismaisissa kaupungeissa. Oulussa ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi suhteellisesti vähiten, vain 2 prosenttia.

Valtaosa pohjoismaisten suurkaupunkien ulkomaalaistaustaisista on syntynyt ulkomailla. Helsingin ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneitä on vain 18 prosenttia, kun muissa pääkaupungeissa noin neljäsosa kuuluu ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen.

Vertailluissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa ulkomaalaistaustaisista vajaa puolet on eurooppalaistaustaisia ja reilu kolmasosa aasialaistaustaisia. Helsingissä sekä eurooppalaistaustaisten että afrikkalaistaustaisten osuudet ovat suuremmat ja samalla aasialaistaustaisten osuus pienempi. Helsingissä afrikkalaistaustaisten osuus on suurempi Suomessa syntyneissä kuin ulkomailla syntyneissä, joilla taustamaa on yleisemmin jokin toinen EU-maa.

Ulkomaalaistaustaisten* osuus väestöstä Pohjoismaiden suurkaupungeissa 1.1.2017

Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä Pohjoismaiden suurkaupungeissa 1.1.2017

Lähde: Tilastokeskus, Statistiska centralbyrån, Statistisk sentralbyrå, Danmarks statistik

*Ulkomaalaistaustaisiksi katsotaan ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Ruotsissa määritelmä sisältää myös ne ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa.