A clear majority of households with foreign background live in a rented home. While less than half of the households with Finnish background were tenants at the end of 2018, this proportion was three in four for households with foreign background. The most common tenure form among households with foreign background has long been subsidised rental housing (37 % in 2018), so-called Arava dwellings built with state-subsidised loans, or dwellings built with interest subsidies. Of households with Finnish background, 17 per cent lived in such dwellings. The share of state-subsidised housing has been decreasing since 2006 and private rental dwellings have become more common. In 2018, 40 per cent of households with foreign background and 28 per cent of households with Finnish background rented their home from a private landlord.

Half of the households with Finnish background in Helsinki owned their homes while the share was less than one in five among households with foreign background. As a rule, households with many persons more commonly live in owned dwellings than one- or two-person households. The percentage of four-person households living in an owned dwelling was 72 for households with Finnish background and 27 for those with foreign background. However, only few (11 %) households with foreign background and with more than five members own the dwelling.  

The proportion of households with foreign background living in ARA dwellings varies between districts

At the end of 2018, the proportion of households living in ARA rental dwellings in Helsinki was 19.6 per cent. The proportion of households with Finnish background living in ARA rental dwellings was a somewhat lower, 17.3 per cent, while the proportion of households with foreign background was clearly higher, 39.5 per cent. However, the proportion of households living in ARA rental dwellings varied between the districts.

ARA rental housing was most common in Jakomäki, where 60 per cent of the households lived in ARA rental dwellings, whereas it was least common in areas close to the inner city. In districts with more than 2,000 households living in ARA rental dwellings, the lowest proportion of households living in ARA rental dwellings was in the districts of Haga (17 %) and Kampinmalmi (12 %).

The proportion of households with foreign background living in ARA rental dwellings was, unexpectedly, essentially higher in areas where the proportion of ARA rental housing was high, 64 per cent in the district of Jakomäki and 48 per cent in the district of Mellunkylä. However, there were some areas in Helsinki, where households with foreign background living in ARA rental dwellings were clearly over-represented. Such areas, and quantitatively significant districts (i.e. at least 300 households with foreign background living in ARA rental dwellings), were the districts of Maunula, Pukinmäki, Malmi, Laajasalo, Suutarila and Reijola. In these districts, 60 per cent or more of the households with foreign background lived in ARA rental dwellings, with the exception of the districts of Laajasalo and Reijola, where the proportions were 46 per cent (Laajasalo) and 45 per cent (Reijola), while the corresponding proportion of households with Finnish background was considerably lower, usually between 20-30 per cent.

Quantitatively, the highest number of households with foreign background living in ARA rental dwellings was in the districts of Mellunkylä (2,200), Vuosaari (1,500) and Herttoniemi (770), i.e. districts with the highest number of households living in ARA rental dwellings: 7,300 in Mellunkylä, 4,800 in Vuosaari and 4,500 in Herttoniemi.

Finally, it should be noted that although ARA rental dwellings are allocated to applicant households with the most urgent housing needs, limited means and lowest incomes, some applicants who meet the ARA resident selection criteria now however also apply for non-subsidised rental housing. This is, mainly due to an inexpensive (and possibly low quality, if renovations have been put off) rental housing stock released from the ARA regulation, which has become available during the last few years. In terms of statistics, households living in the non-subsidised rental housing stock are more challenging due to their heterogeneity, and in order to obtain a clearer picture, instead of the dwelling more information would be needed, for example, about the financial situation of the household and/or the subsidies received.

Taxable income

In 2018, the majority of working-age residents with foreign background had at least some taxable income. In Helsinki, those who had none at all accounted for 13 per cent of all working-age residents with foreign background and born abroad. Those who had no taxable income included people receiving some social benefits, pensions or daily allowances. Child benefits, for example, are not subject to tax, nor are housing benefits or social assistance. In the statistics, those people having no income at all also include people who have moved away from Finland without reporting it.

Income level can be analysed by looking at how people fall into various income classes. In the present context, Finland’s entire population, as shown in the national income statistics of 2018, is divided into four income quartiles. If we look at only those residents who had state taxable incomes, the proportion of 20–64 year olds belonging to the highest quartile in 2018 was 40 per cent among residents with Finnish background and 17 per cent among immigrants. The lowest income quartile included around 20 per cent of the population with Finnish background but 42 per cent of the population with foreign background born abroad. If we look at the proportion of immigrants among all 20–64 year olds in Helsinki, it was around 25 per cent in the lowest income quartile in 2018.  Women born abroad especially have low incomes in Helsinki.

Tässä osiossa tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten opiskelua ja koulutusta toisella asteella ja korkea-asteella. Tarkempaa tietoa vieraskielisistä toisella asteella tai korkea-asteella on sivuston puolessa välin. Sivun loppuosassa on tietoa vieraskielisten sijoittumisesta tutkinnon suorittamisen jälkeen. 

Ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita voidaan määritellä joko syntymämaan tai äidinkielen perusteella. Vieraskielinen opiskelija tarkoittaa henkilöä, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.  Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöä, joka itse sekä hänen vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Toisen polven ulkomaalaistaustaisella puolestaan tarkoitetaan henkilöä, joka itse on syntynyt Suomessa, mutta vanhemmat ulkomailla. 

Ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalaistaustaiset koulutuksessa

Helsingissä toisen asteen koulutuksessa opiskeli yhteensä 7 509 ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaista vuonna 2018. Heistä valtaosa – 84 prosenttia – oli ammatillisessa koulutuksessa. Toisen polven ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita oli Helsingissä toisella asteella kaikkiaan 1 953. Heistä 57 prosenttia opiskeli lukiossa. Korkeakoulujen opiskelijoiden joukossa on paljon ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, joista moni on kuitenkin opintojen perässä Suomeen muuttaneita ulkomaankansalaisia. Korkea-asteen ulkomaalaistaustaisista helsinkiläisopiskelijoista vain joka kymmenes oli toisen polven ulkomaalaistaustainen vuonna 2018. Osuus on pieni myös siksi, että Suomessa koko niin kutsuttu toinen sukupolvi on toistaiseksi niin nuori, että valtaosa heistä ei ole vielä korkea-asteikäisiä opiskelijoita.  

 
Helsinkiläisissä lukioissa opiskeli vajaa 2 200 ulkomaalaistaustaista opiskelijaa vuonna 2018 (Kuvio 1). Heistä 49 prosenttia oli toisen polven ulkomaalaistaustaisia. Etenkin toisen polven ulkomaalaistaustaisen määrä lukiossa on kasvanut 2010-luvun ajan.    

Ammatillisessa koulutuksessa Helsingissä opiskeli vajaa 7 200 ulkomaalaistaustaista (Kuvio 2). Ammatillista koulutusta suorittavien ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut voimakkaasti 2010-luvulla. Vain pieni osa (12%) tästä joukosta on toisen polven edustajia, ja osuus on pysynyt kuta kuinkin samana vuosikymmenen alusta asti.

Toisen asteen koulutukseen osallistumista on olennaista tarkastella tarkemmin 16–18-vuotiaiden ikäryhmässä, sillä se on toivottu ikä toisen asteen tutkinnon opiskelulle. Toisen polven ulkomaalaistaustaiset helsinkiläisnuoret ovat selvästi useammin toisen asteen koulutuksessa, kuin ensimmäisen polven nuoret. Ensimmäisen polven 16–18-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista 61 prosenttia ja saman ikäisistä toisen polven ulkomaalaistaustaisista 81 prosenttia oli tutkintotavoitteisessa toisen asteen koulutuksessa vuonna 2018 (Kuvio 3). Ulkomaalaistaustaisten osallistuminen toisen asteen koulutukseen on viime vuosina parantunut, mutta jää yhä selvästi alemmas, kuin helsinkiläisnuorilla keskimäärin. Kuilu toisen ja ensimmäisen sukupolven välillä osallistuvuudessa ei myöskään ole kaventunut.

Vieraskieliset toisella asteella

Vieraskielisten määrät
Helsingin lukioissa nuorten koulutukseen osallistuneista opiskelijoista 14 prosenttia (n=1953) oli vieraskielisiä ja aikuisten opetussuunnitelmassa opiskelleista jopa 29 prosenttia (n=656) vuonna 2019. Lukion nuorten koulutusmuodossa vieraskielisten osuus on kasvanut pitkin 2010-lukua. Vielä vuonna 2010 Helsingin lukioissa oli alle 1000 vieraskielistä opiskelijaa. Aikuisopiskelijoiden osuus on pysynyt tasaisena. Yleisimmät lukiolaisten äidinkielet suomen ja ruotsin jälkeen ovat venäjä, somali, viro, englanti ja arabia.  

Ammatillista perustutkintoa Helsingissä suorittaneista opiskelijoista kolmasosa (n=10 253) oli vieraskielisiä vuonna 2019. Ammatti- tai erikoisammattitutkintoa suorittaneista vieraskielisiä oli reilu kymmenesosa (n=1667). Ammatillisessa koulutuksessa vieraskielisten opiskelijoiden määrä on kasvanut koko 2010-luvun ajan. Vielä vuonna 2010 kaikista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista yhdeksän prosenttia oli vieraskielisiä, kun osuus oli jo 26 prosenttia vuonna 2019. Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on noussut varsinkin perustutkintoa suorittavien keskuudessa. Yleisimmät ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden äidinkielet suomen jälkeen ovat venäjä, arabia, ruotsi, viro ja somali.

Helsinkiläisistä 16–18-vuotiaista kaikkiaan 91 prosenttia oli opiskelijana joko lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2019. Muun kuin suomen- tai ruotsinkielisistä 16–18-vuotiaista toisella asteella opiskeli 72 prosenttia: lukiossa 44 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa 28 prosenttia. Vieraskielisten nuorten opiskeleminen toisella asteella on yleistynyt koko 2010-luvun ajan. Vielä vuonna 2010 vain noin puolet vieraskielisistä 16–18-vuotiaista oli toisen asteen koulutuksessa.

Keskeyttäminen

Ammatilliseen koulutukseen päässeet vieraskieliset helsinkiläisnuoret kiinnittyvät opintoihin paremmin, kuin kotimaankieliset nuoret, mutta lukio-opinnoissa tilanne on päinvastainen. Lukuvuonna 2017/2018 Helsingissä ammatillisen koulutuksen keskeytti kokonaan noin kahdeksan prosenttia vieraskielisistä opiskelijoista ja kotimaankielisistä 10 prosenttia (Kuvio 5). Sen sijaan lukiossa opiskelleista vieraskielisistä vajaa viisi prosenttia keskeytti opintonsa lukuvuoden 2017–2018 aikana, kun kotimaankielisistä opiskelijoista lukio-opinnot keskeytti kaksi prosenttia. Vieraskielisten nuorten osalta toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen lisääntyi lukuvuonna 2017–2018 hieman edellisestä vuodesta.

Läpäisy

Toisen asteen koulutuksen läpäisyä voidaan seurata tarkastelemalla sitä, kuinka monta prosenttia koulutuksen aloittaneista on suorittanut tutkinnon tietyn opiskeluajan puitteissa. Vieraskieliset helsinkiläisnuoret läpäisevät toisen asteen koulutuksen keskimäärin kotimaankielisiä heikommin. Etenkin lukiokoulutuksen läpäisyaste jää vieraskielisillä selvästi alemmas kuin kotimaankielisillä nuorilla. Ammatillisessa koulutuksessa erot ovat pienempiä ja tasoittuvat pidemmän ajan kuluttua valmistumisesta.

Lukuvuonna 2014–2015 lukion aloittaneista vieraskielisistä nuorista 67 prosenttia oli valmistunut tutkintoon tavoiteajassa (3,5 vuotta), kun kotimaankielisistä samana vuonna aloittaneista nuorista 78 prosenttia oli samassa ajassa valmistunut. Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneista vieraskielisistä opiskelijoista 55 prosenttia oli valmistunut tavoiteajassa kolmen ja puolen vuoden kuluttua, kotimaankielisistä vastaava osuus oli 60 prosenttia. Neljän ja puolen vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta läpäisyaste on lähes sama kuin kotimaankielisillä.

Vieraskieliset korkea-asteella

Ammattikorkeakouluissa opiskeli noin 3300 ja yliopistoissa 3500 helsinkiläistä vieraskielistä opiskelijaa vuonna 2018. Heidän osuutensa kaikista opiskelijoista oli ammattikorkeakoulutuksessa 15 prosenttia ja yliopistokoulutuksessa 10 prosenttia. Korkea-asteella vieraskielisten opiskelijoiden määrä on kasvanut toista astetta maltillisemmin. Ammattikorkeakoulutuksessa Helsingissä yleisimmät äidinkielet suomen ja ruotsin jälkeen olivat venäjä, vietnam, englanti ja nepali. Yliopistokoulutuksessa yleisimmät vieraskielet olivat venäjä, kiina, englanti ja vietnam.

Kaikista helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista oli korkea-asteen koulutuksessa noin 45 prosenttia vuonna 2019. Puolestaan saman ikäryhmän vieraskielisistä 25 prosenttia oli korkea-asteen koulutuksessa. Nämä osuudet ovat pysyneet samalla tasolla koko 2000-luvun ajan. 

Helsinkiläiset ammattikorkeakoulussa opiskelevat vieraskieliset eivät keskeytä opintojaan sen yleisemmin kuin kotimaankielisetkään opiskelijat. Lukuvuonna 2017–2018 vajaa kuusi prosenttia suomenkielisestä sekä vieraskielisistä ammattikorkeakouluopiskelijoista keskeytti opintonsa kokonaan.

Sijoittuminen valmistumisen jälkeen

Tutkinnon suorittaneiden sijoittumista työhön voidaan kuvata tarkastelemalla henkilön pääasiallista toimintaa vuosi valmistumisen jälkeen. Vieraskielisten vastavalmistuneiden sijoittuminen työhön näyttäytyy keskimäärin haastavampana, kuin kotimaankielisten sijoittuminen. Ammatillisen tutkinnon suorittaneilla kieliryhmien välinen ero on pienempi kuin korkeakoulututkintoon valmistuneilla. Suurin kieliryhmittäinen ero vastavalmistuneiden sijoittumisessa on ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa suorittaneiden keskuudessa. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden vieraskielisten joukossa on paljon kansainvälisiä opiskelijoita, jotka ovat muuttaneet pois maasta vuoden kuluttua valmistumisesta. Tästä syystä sijoittumistietoja tarkastellaan pois lukien henkilöt, jotka ovat muuttaneet maasta.

Ammattikorkeakoulututkinnon Uudellamaalla suorittaneista vieraskielisistä vuoden kuluttua oli työllistynyt 76 prosenttia, ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa suorittaneista työllisenä oli 68 prosenttia ja tohtorintutkinnon suorittaneista 73 prosenttia (Kuvio 7). Kotimaankielisillä vastavalmistuneilla korkeakoulutetuilla työllisten osuus on vuoden kuluttua noin 90 prosenttia. Vieraskielisistä huomattavasti kotimaankielisiä suuremmalla osalla sijoittumistieto jää tuntemattomaksi, ja on todennäköistä, että valtaosa heistä on muuttanut pois maasta.

Testisivu