Ulkomaalaistaustaiset Helsingissä

Tilastoja Helsingin ulkomaalaistaustaisten, vieraskielisten ja ulkomaan kansalaisten väestörakenteesta, muuttoliikkeestä, asumisesta, koulutuksesta, työssäkäynnistä ja toimeentulosta

Marriages

(23.3.2021)

Women with a foreign mother tongue are more likely to be married than Finnish-, Swedish- or Sami-speaking women. At the end of 2019, 44 per cent of women with a foreign mother tongue and 32 per cent of women with a national mother tongue were married. The difference was greatest in the young age groups: among 18–29 year-old women, 25 per cent of women with a foreign mother tongue but only 6 per cent of women with a national mother tongue were married.

Among population with a national mother tongue, women are more likely to marry someone with a foreign mother tongue than men. For women with a national mother tongue, the most common foreign mother tongue of the spouse is English while men with a national mother tongue most often marry a Russian-speaking woman.

Refugees and asylum seekers

(4.5.2020)

Asylum seekers waiting for the decision on asylum are not included in the statistics of this website since they do not have an official place of domicile in Finland. In 2019, altogether 4,550 persons applied for asylum in Finland. This was significantly fewer than in 2015 when the number of applicants totaled 32,476 persons. In 2019, less than one-third of the applicants were was from Iraq. The next largest groups of applicants were nationals of Somalia, Turkey, and Afghanistan.
(Reference: Finnish Immigration Service 2020)

In 2019, Helsinki received a total of 676 people who were either quota refugees or asylum seekers (or their family members) that had been granted a residence permit. Many asylum seekers move from their first placement to some other municipalities, usually to bigger cities.
(Reference: Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland 2020)

Population with a foreign mother tongue

(23.3.2021)

At the end of 2019, the number of residents with a foreign mother tongue in Helsinki amounted to 106,059. The most common foreign mother tongue of Helsinki residents is Russian, with 18,869 native speakers at the end of 2019, i.e. about every fifth resident with a foreign mother tongue. Next in size are those with either Somali, Estonian or Arabic as their mother tongue. Almost half of the residents with a foreign mother tongue are native speakers of some of the four most common languages. The rest of the mother tongues are very varied: at the end of 2019, the number of mother tongues registered in Helsinki was 141. However, 76 of these had less than 100 speakers.

The order of size between the mother-tongue groups has remained almost the same and all large language groups have grown since the year 2000. With their number doubling over the 2000s, Russian-speaking residents have remained the largest group. Other large language groups have grown even faster.

 

 

 

Population with foreign background

(23.3.2021)

At the end of 2019 there were 107,671 residents with foreign background in Helsinki. 81 per cent of them had been born abroad and 19 per cent in Finland. Almost half of those with foreign background had a background in Europe, one in three in Asia or Oceania and one in five in Africa. Compared to the rest of the country, there are more people with an African background and fewer people with a European background in Helsinki. In Helsinki the most common background countries were the former Soviet Union (18,287 people), Estonia (12,093), Somalia (11,425), Iraq (6,239) and China (3,764).

The first generation immigrants (those born abroad) most commonly had a background in some other EU country. 24 per cent of the first generation had an EU background compared with only 12 per cent of the second generation (those born in Finland). The share of people with an African background was much higher in the second generation. More than one third of those born in Finland had a background in Africa.

Immigration is still a relatively new phenomenon in Finland: The majority of Helsinki residents born abroad have migrated to Finland less than 10 years ago. Nonetheless, more than one fourth of those born in Europe or Africa have lived in Finland for over 15 years.

Projection for the population with a foreign mother tongue

(20.3.2019)

The projection for the population with a foreign mother tongue in Helsinki and the Helsinki Region was drawn up in the spring of 2019 in cooperation between the statistical and research authorities of the cities in the Helsinki Metropolitan Area. By 2035 the number of population with a foreign mother tongue in Helsinki is estimated to grow to 196,000 people, or about 26 per cent of the total population. In the Helsinki Region there would be 437,000 foreign-language speakers, making up about 25 per cent of the total population.

Men are expected to remain in a small majority in the population with a foreign mother tongue in Helsinki. In 2035 almost every third child aged 0–15 years and more than every fourth person of working age would have a foreign mother tongue. The number of foreign-language speakers aged 65 and over is estimated to grow fastest but they would still account for only 10 per cent of the whole population of that age in 2035. The biggest language group in Helsinki in 2035 is expected to be those who speak languages of North Africa or Asia as their mother tongue.

The current situation

(23.3.2021)

There were 107,671 residents with foreign background in Helsinki at the end of 2019, which was 16.5 per cent of the total city population. 81 per cent of them (87,553 persons) were born abroad and 19 per cent (20,118) in Finland.

In 2019 the population with foreign background in Helsinki grew by 4,259 people i.e. 4.0 per cent. The growth rate has slowed down last ten years but persons with foreign background accounted nonetheless for about three fourths of the total population growth.

At the end of 2019, the number of residents with a foreign mother tongue (i.e. other than Finnish, Swedish or Sami) in Helsinki amounted to 106,059, which was equivalent to 16.2 per cent of the city’s total population. The number of foreign nationals living in Helsinki was 63,650, making up 9.7 per cent of the city’s population.

Whilst 12 per cent of Finland’s entire population lived in Helsinki, more than every fourth resident with foreign background lived in the capital city, and half of them lived in the Helsinki Metropolitan Area, which is home to around 20 per cent of the whole population. In Vantaa and Espoo the share of residents with foreign background was higher than in Helsinki.

In Finland as a whole, the share of population with foreign background was 7.7 per cent at the end of 2019. In the Helsinki Region excluding Helsinki 14.3 per cent and elsewhere in Finland only 6.4 per cent of the population had a foreign background.

Compared to major cities in other Nordic countries, the share of population with foreign background in Helsinki is relatively low. In Oslo and Stockholm every third resident and in Copenhagen every fourth resident had a foreign background at the end of 2018.

Turvapaikanhakijoiden määrä on tasaantunut

(28.6.2021)

Vuonna 2020 Suomesta haki turvapaikkaa 3 209 henkilöä, mikä oli 1 300 hakijaa vähemmän kuin edellisvuonna. Hakemuksista 1 277 oli uusien turvapaikanhakijoiden jättämiä ja 1 932 uusintahakemuksia eli hakemuksia, jonka turvapaikanhakija jättää saatuaan kielteisen lainvoimaisen päätöksen (ts. päätöksen, josta ei voi enää valittaa) edelliseen turvapaikkahakemukseensa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuonna 2015 hakijoita oli 32 477 eli poikkeuksellisen paljon. Valtaosa vuonna 2015 saapuneista turvapaikanhakijoista ei ehtinyt saada turvapaikkapäätöstä samana vuonna, vaan pakolaisaseman tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella saaneet näkyvät pääosin vuoden 2016 tilastoissa.

Vuoden 2020 turvapaikanhakijoista noin kolmasosa oli Irakin kansalaisia. Seuraavaksi yleisimmät kansalaisuudet olivat Somalia, Afganistan ja Venäjä. Edellisvuonna Somalian, Turkin ja Afganistanin kansalaiset olivat Irakin kansalaisten jälkeen turvapaikanhakijoiden yleisimpiä kansalaisuuksia. Irakilaisia oli selvästi eniten myös uusien hakijoiden joukossa. 

Vuonna 2020 myönteisiä päätöksiä oli yhteensä 2 066, eli noin 43 % jätetyistä hakemuksista. Kansainvälistä suojelua joko pakolaisaseman tai toissijaisen suojelun perusteella saaneiden turvapaikanhakijataustaisten henkilöiden yleisimmät kansalaisuudet olivat Irak, Afganistan ja Somalia.

Kuten vuonna 2019, myös vuonna 2020 Suomeen valittiin 750 uutta kiintiöpakolaista. Suurin osa heistä oli Syyrian kansalaisia. Kiintiöpakolaiset saapuvat Suomeen pääsääntöisesti joko valintavuoden tai sitä seuraavan vuoden kuluessa. Näin ollen Suomeen saapui 661 kiintiöpakolaista vuonna 2020.

(Lähde: Maahanmuuttoviraston www-sivut, tiedot haettu 23.6.2021)

 

Kun turvapaikanhakija saapuu Suomeen, häntä ei vielä tässä vaiheessa rekisteröidä minkään kunnan asukkaaksi. Turvapaikkapäätöstä odottavat turvapaikanhakijat eivät siis kuulu vakinaiseen väestöön. Hakija saa kuitenkin henkilötunnuksen, minkä jälkeen hänen on mahdollista käyttää joitakin kunnan palveluita. Jos turvapaikanhakija saa myönteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa (eli kansainvälistä suojelua Suomesta joko pakolaisaseman tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella), hän ottaa tämän jälkeen yhteyttä maistraattiin, joka kirjaa hänet väestörekisteriin kunnan asukkaaksi. Muuttopäiväksi tulee se päivä, jolloin henkilö ottaa yhteyttä maistraattiin. Lähtömuuttomaaksi merkitään edellinen asuinvaltio.

 

Helsingistä kuntapaikan saaneet sekä Helsingin vastaanottamat turvapakanhakijataustaiset henkilöt vuonna 2020

Vuonna 2020 Helsinki vastaanotti yhteensä 627 oleskeluluvan joko pakolaisaseman tai toissijaisen suojelun perusteella saanutta turvapaikanhakijataustaista henkilöä. Tähän on laskettu myös kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen kautta Helsinkiin vuonna 2020 saapuneet 166 henkilöä. Suurin osa Helsinkiin muuttaneista turvapaikanhakijataustaisista siirtyi Helsinkiin itsenäisesti tai vastaanottokeskuksen avustamana. ELY-keskuksen osoittaman kuntapaikan sai 14 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijataustaista henkilöä. Vuonna 2020 vain 1 kiintiöpakolainen sai ELY-keskuksen osoittaman kuntapaikan Helsingistä. Helsinkiin muuttaneiden kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan joko pakolaisaseman tai toissijaisen suojelun perusteella saaneiden turvapaikanhakijataustaisten määrä on siis vuosina 2017–2020 ollut selvästi pienempi kuin vuonna 2016 (ks. taulukko alla).

Vuonna 2020 koko maassa yhteensä 1 030 kiintiöpakolaista ja oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijataustaista henkilöä sai ELY-keskuksen osoittaman kuntapaikan. Helsingin osuus heistä oli siis alle yhden prosentin verran. Monet oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijataustaiset henkilöt muuttavat kuitenkin ensimmäisestä sijoituskunnastaan eteenpäin muihin kuntiin, pääasiasiassa isompiin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi vuonna 2019 kaikista itsenäisesti tai vastaanottokeskuksen avustamana uuteen kuntaan muuttaneista oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijataustaisista noin neljäsosa muutti Helsinkiin.

(Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 2020)

 

Tilanne Helsingin vastaanottokeskuksissa vuoden 2020 lopussa

Vuoden 2020 lopussa Helsingissä sijaitseviin vastaanottokeskuksiin oli rekisteröityneenä 925 turvapaikanhakijaa. Heistä lähes 833 henkeä oli yksityismajoituksessa ja asioi Metsälän yksityismajoituspalvelupisteessä. Helsingin kaupungin ylläpitämässä Punavuoren toimipisteessä majoittui 92 turvapaikanhakijaa, kun paikkoja majoittujille on 200. Vastaanottokeskusten asiakasmäärät vaihtelevat lähes päivittäin.

(Lähde: Maahanmuuttovirasto 2021, tilanne vuodenvaihteessa 2020/2021.)

 

Ulkomaalaistaustaisista lähes puolet eurooppalaistaustaisia

(16.3.2021)

Helsingissä asui vuoden 2019 lopussa 107 671 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joista 81 prosenttia oli syntynyt ulkomailla ja 19 prosenttia Suomessa. Ulkomaalaistaustaisista hieman alle puolet oli eurooppalaistaustaisia, vajaa kolmannes aasialaistaustaisia ja noin viidennes afrikkalaistaustaisia. Helsingin eurooppalaistaustaisista noin puolella taustamaa oli jokin EU-maa. Koko maahan verrattuna afrikkalaistaustaisten osuus on Helsingissä suuri ja eurooppalaistaustaisia on suhteellisesti vähemmän. Syntyperältään pohjois- tai eteläamerikkalaisia on sekä Helsingissä että koko maassa huomattavasti vähemmän kuin muista maanosista kotoisin olevia. 

Ulkomaalaistaustaisten yleisimmät taustamaat Helsingissä olivat vuoden 2019 lopussa entinen Neuvostoliitto (18 287 henkilöä), Viro (12 093), Somalia (11 425), Irak (6 239) ja Kiina (3 764). Eurooppalaistaustaisista valtaosan taustamaa on entinen Neuvostoliitto tai Viro ja afrikkalaistaustaisista puolet on somalialaistaustaisia. Sen sijaan aasialaistaustaisten kohdalla yksittäiset taustamaat eivät nouse yhtä selvästi esiin. Vuoden 2019 aikana eniten kasvoi aasialaistaustaisten määrä. 

Ulkomaalaistaustaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven taustamaissa on eroja. Ensimmäisessä polvessa eli maahanmuuttajien keskuudessa oli vuoden 2019 lopussa paljon muista EU-maista kotoisin olevia. Heidän osuutensa oli ulkomailla syntyneistä 24 prosenttia, mutta Suomessa syntyneistä vain reilu puolet tästä. Toisessa sukupolvessa taas oli suhteessa selvästi enemmän afrikkalaistaustaisia, jotka myös muodostivat suurimman ryhmän Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista. Ensimmäisen ja toisen sukupolven väliset erot taustamaissa ovat suurempia Helsingissä kuin koko maassa. 

Maahanmuutto on Helsingissä vielä verrattain tuore ilmiö, sillä suurin osa ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista oli vuoden 2019 lopussa asunut Suomessa korkeintaan 10 vuotta. Eurooppalaistaustaisista 29 prosenttia ja afrikkalaistaustaisista 24 prosenttia oli kuitenkin ollut Suomessa yli 15 vuotta. Näistä maanosista kotoisin olevissa oli myös vähiten Suomessa korkeintaan 5 vuotta asuneita.

Joka neljäs peruskouluikäinen on vieraskielinen

(26.1.2021)

Varhaiskasvatukseen osallistuminen

Ulkomaalaistaustaiset lapset hyötyvät usein varhaiskasvatuksesta, etenkin kotimaisen kielen oppiminen ennen kouluun menoa edistää koulumenestystä. Kaikista helsinkiläisistä 1-6-vuotiaista 22 prosenttia eli 8 441 lasta oli vieraskielisiä vuoden 2019 lopussa. Näistä vieraskielisistä lapsista 19 prosenttia oli ensimmäisen sukupolven ulkomaalaistaustaisia (sekä vanhemmat että itse ulkomailla syntyneitä), 74 prosenttia oli toisen polven ulkomaalaistaustaisia (itse syntynyt Suomessa, vanhemmat ulkomailla), ja loput heitä, joilla ainakin toinen vanhemmista oli syntynyt Suomessa.

Helsinkiläiset vieraskieliset lapset osallistuvat kotimaankielisiä harvemmin varhaiskasvatukseen. Ero on selkein alle kolmevuotiaiden ikäryhmässä: 1−2-vuotiaista vieraskielisisistä 37 prosenttia oli joko kunnan tai yksityisen toimijan järjestämässä varhaiskasvatuksessa vuoden 2019 lopussa, kun kotimaankielisistä lapsista 55 prosenttia oli varhaiskasvatuksessa (Kuvio 1).  Kolmen ikävuoden jälkeen erot osallistumisessa vieraskielisten ja kotimaankielisten välillä tasoittuvat: Vieraskielisistä 3–6-vuotiaista 88 prosenttia oli varhaiskasvatuksessa vuonna 2019, kun kotimaankielisistä vastaava osuus oli 93 prosenttia. 

Vieraskielisten lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on yleistynyt. Osallistumisaste on noussut viime vuosina nopeasti 1–2-vuotiaiden lasten kohdalla, mutta 3–6-vuotiaiden osalta muutos on ollut hyvin pientä.

Perusopetus

Noin joka neljäs peruskouluikäinen helsinkiläinen on rekisteröidyltä äidinkieleltään muun kuin suomen, saamen- tai ruotsinkielinen. Vieraskielisten perusopetuksen oppilaiden määrä on kasvanut kolmanneksella 2010-luvulla Helsingissä. Helsingissä perusopetusta järjestävät kunta, valtio ja yksityiset toimijat. Vieraskielisiä oppilaita on paljon etenkin valtion kouluissa ja yksityisissä kansainvälisissä kouluissa. Nopeimmin vieraskielisten oppilaiden osuus on kuitenkin kasvanut kaupungin peruskouluissa (kuvio 2). Vieraskielisten osuus oppilaista vaihtelee kuitenkin paljon kouluittain. Kaikista kaupungin ylläpitämästä 102 peruskoulusta 27:ssä vieraskielisten osuus ylitti 30 prosenttia, kun taas 25:ssä kaupungin koulussa osuus jäi alle kymmenen prosentin.

Tarkasteltaessa oppilaita äidinkielen mukaan on syytä huomioida, että vieraskieliset oppilaat ovat moninainen ryhmä, ja oppilailla on varsin erilaiset taustat ja lähtökohdat koulutukseen. Vieraskieliset lapset ja nuoret Helsingissä ovat syntyperältään pääosin ulkomaalaistaustaisia, eli heidän molemmat vanhempansa ovat maahanmuuttajia. Joukossa on kuitenkin myös pieni osa heitä, joilla toinen vanhempi on syntynyt Suomessa. Vuonna 2019 peruskouluikäisistä eli 7–15-vuotiaista vieraskielisistä helsinkiläisistä noin puolet oli itse Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia. Vastaavasti itse ulkomailla syntyneisiin ulkomaalaistaustaisiin lukeutui 44 prosenttia.

 

Jos oppilaan äidinkieli ei ole suomi, saame tai ruotsi tai jos oppilaalla on monikielinen tausta, hän voi opiskella suomea tai ruotsia toisena kielenä (s2, r2). Vuonna 2020 Suomi toisena kielenä -oppilaita oli kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa yhteensä vajaa 9 100 oppilasta eli 22 prosenttia koko oppilasmäärästä.

Oppilaiden moninaiset taustat heijastuvat myös katsomusaineiden opetukseen. Helsinkiläisistä perusopetuksen oppilaista 59 prosenttia opiskeli evankelis-luterilaista uskontoa, 24 prosenttia elämänkatsomustietoa, 11 prosenttia islamin uskontoa, 3 prosenttia ortodoksista uskontoa ja kaksi prosenttia muita uskontoja vuonna 2020.

Siirtyminen perusopetuksen jälkeen toiselle asteelle

Vuonna 2018 peruskoulun 9. luokan päättäneistä helsinkiläisistä vieraskielisistä 85 prosenttia opiskeli tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuoden lopussa, kun kotimaankielisistä vastaava osuus oli 94 prosenttia. Vieraskieliset peruskoulun päättäneet jatkavat samana vuonna kotimaankielisiä yleisemmin johonkin tutkintoon johtamattomaan koulutukseen, kuten valmentavaan opetukseen tai lisäopetukseen. Helsingissä kahdeksan prosenttia vieraskielisistä 9. luokan päättäneistä oli vuoden lopussa jossain tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa.

Vieraskielisten siirtyminen jatkokoulutukseen on yleisesti ottaen parantunut 2010-luvulla. Muutokset yhteishaussa sekä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen kasvu pääkaupunkiseudulla ovat parantaneet koko ikäluokan siirtymistä jatko-opintoihin. Etenkin ulkomaalaistaustaisten kohdalla myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut se, että lukiokoulutukseen on tullut valmistavaa koulutusta.  Samalla toisen polven ulkomaalaistaustaisten osuus kaikista ulkomaalaistaustaisista kasvaa vauhdilla peruskoulun päättävissä ikäluokissa. 

Keväällä 2020 Helsingissä 9.luokan päättäneistä perusasteen jälkeisissä hauissa hakeneista kotimaankielisistä nuorista 3,5 prosenttia ja vieraskielisistä nuorista 6,7 prosenttia jäi ilman koulutuspaikkaa (Kuvio 3). Vieraskieliset pojat pärjäävät tyttöjä heikommin perusasteen jälkeisissä hauissa. Vuonna 2020 vieraskielisistä pojista 9,5 prosenttia jäi ilman koulutuspaikkaa, kun tytöistä vastaava osuus oli vain 3,7 prosenttia. Ilman koulutuspaikkaa jääminen tarkoittaa, että kyseiset nuoret eivät joko tulleet valituksi mihinkään koulutukseen tai he eivät ottaneet myönnettyä opiskelupaikkaa vastaan.  

 

Virolais- ja ruotsalaistaustaiset ulkomaalaistaustaisten työllisyystilastojen kärjessä

(21.5.2021)

Korkea koulutus ei suojaa ulkomaalaistaustaisia työttömyydeltä kuten suomalaistaustaisia

Vuoden 2020 lopussa kaikista vieraskielisistä työttömistä 20 prosentilla oli vain perusasteen tutkinto, 31 prosentilla keskiasteen tutkinto ja 26 prosentilla jokin korkea-asteen tutkinto. Lähes neljäsosan koulutusaste oli tuntematon.

Korkea koulutus ei suojaa ulkomaalaistaustaisia työttömyydeltä samalla tavalla kuin suomalaistaustaisia. Kotimaankielisten työttömyys vähenee koulutustason noustessa, kun taas vieraskielisten työttömyys pysyy koulutuksesta riippumatta kohtalaisen tasaisena. Itse asiassa vuoden 2020 lopussa korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla vieraskielisten työttömyys oli kotimaankielisiä vähäisempää. Vain perusasteen tutkinnon suorittaneista vieraskielisistä on kuitenkin noin puolet sellaisia, joiden koulutustausta on tuntematon. Kotimaankielisten koulutus sen sijaan yleensä tiedetään.

Esimerkiksi keskiasteen tutkinnon suorittaneiden vieraskielisten työttömyysaste oli vuoden 2020 lopussa 27,5 prosenttia, kun vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla se oli 17,6 prosenttia. Suomen- ja ruotsinkielisillä vastaavat osuudet olivat 15,5 prosenttia ja 6,0 prosenttia. Sekä kotimaankielisten että vieraskielisten työttömyysasteet nousivat kaikilla koulutusasteilla edellisvuodesta vieraskielisiä korkeasti koulutettuja lukuun ottamatta. 

 

Taustamaa on yhteydessä ulkomaalaistaustaisten työmarkkinoilla pärjäämiseen

 

Ulkomaalaistaustaisten työllistyminen vaihtelee paljon taustamaan mukaan. Joissakin ulkomaalaistaustaisten ryhmissä Suomeen on muutettu ensisijaisesti työn vuoksi, kun toisissa maahan on tultu pakolaisina.

20–64-vuotiaiden helsinkiläisten työllisyysaste oli vuoden 2019 lopussa selvästi korkein virolais- ja ruotsalaistaustaisilla. Länsi-eurooppalaistaustaiset ovat ylipäätään työllistyneet muihin ulkomaalaistaustaisiin verrattuna varsin hyvin ja työttömyysaste jäi heillä selvästi keskiarvoa alhaisemmaksi.

Vaikeuksia työllistyä on ollut erityisesti pakolaistaustaisilla maahanmuuttajilla. Irakilaistaustaisten 20–64-vuotiaiden helsinkiläisten työllisyysaste oli vuoden 2019 lopussa vain 31,4 prosenttia ja somalialaistaustaisten 42,0 prosenttia. Myös muualta Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta peräisin olevien työllisyystilanne oli selvästi keskimääräistä heikompi. Kuten aiempanakin vuonna, työttömyysaste kuitenkin jatkoi laskuaan edellisvuodesta kaikissa näissä taustamaaryhmissä. Esimerkiksi somalialaistaustaisten työttömyysaste laski edellisvuodesta 7 prosenttiyksikköä ja irakilaistaustaisten 6 prosenttiyksikköä.

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysasteita alentaa jossakin määrin se, että rekistereissä on mukana Suomesta todellisuudessa pois muuttaneita henkilöitä, jotka eivät ole tehneet viranomaisille ilmoitusta maastamuutostaan. Esimerkiksi kiinalais- ja intialaistaustaisissa on paljon maasta tosiasiallisesti pois muuttaneita ihmisiä.

 

Toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisten työllisyys ei merkittävästi poikkea ensimmäisen sukupolven tilanteesta

Toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisia on Helsingissä vielä vähän, ja he ovat niin nuoria, etteivät ole välttämättä vielä työelämässä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että toisen sukupolven ulkomaalaistaustaiset eivät keskimäärin ole työllistyneet juurikaan ensimmäistä polvea paremmin (kuvio 2). Syntymämaasta riippumatta 20–29-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset helsinkiläiset olivat vuoden 2018 lopussa selvästi harvemmin työllisiä ja selvästi useammin työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella kuin suomalaistaustaiset ikätoverinsa.

Sukupuolten välillä oli kuitenkin eroja: Ulkomaalaistaustaisista nuorista useimmin työllisiä olivat Suomessa syntyneet naiset (63,5 %) ja seuraavaksi useimmin ulkomailla syntyneet miehet (58,7 %). Suomessa syntyneet naiset olivat ulkomaalaistaustaisista myös harvimmin työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella. Kaikkein heikoimmin olivat työllistyneet ulkomailla syntyneet naiset (työllisiä 48,0 %) ja seuraavaksi heikoimmin Suomessa syntyneet miehet (50,2 %).

Kaikista työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella olevista 20–29-vuotiaista helsinkiläisistä jopa 41 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa koko ikäluokasta oli vain 17 prosenttia. Eniten työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella olevia oli ulkomailla syntyneiden naisten joukossa. Tilastoissa ei kuitenkaan näy se, että osa työvoiman ulkopuolisista saattaa olla esimerkiksi perhevapailla.

 

Sivut