Ulkomaalaistaustaiset Helsingissä

Tilastoja Helsingin ulkomaalaistaustaisten, vieraskielisten ja ulkomaan kansalaisten väestörakenteesta, muuttoliikkeestä, asumisesta, koulutuksesta, työssäkäynnistä ja toimeentulosta

Itäisessä suurpiirissä asuu yli neljännes ulkomaalaistaustaisista ja vieraskielisistä

(21.1.2021)

Vuoden 2019 lopussa Helsingissä oli 107 671 ulkomaalaistaustaista, joka tarkoitti 16,5 prosentin väestöosuutta. Suurpiiritasolla ulkomaalaistaustaisten eli syntyperältään ulkomaalaisten osuus väestöstä vaihteli vuoden 2019 lopussa Östersundomin 7,1 prosentista Itäisen suurpiirin 27,9 prosenttiin. Koillisessa suurpiirissä ulkomaalaistaustaisia oli 19 392 eli 19,3 prosenttia alueen väestöstä ja Läntisessä suurpiirissä 17 855 eli 16 prosenttia väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on Itäisessä suurpiirissä selvästi muita suurpiirejä korkeampi. Helsingin ulkomaalaistaustaisista jopa 29,3 prosenttia, yhteensä 31 503 henkilöä, asui Itäisen suurpiirin alueella.

Osa-alueittain ulkomaalaistaustaisia asui eniten Kontulassa, Kannelmäessä, Myllypurossa ja Keski-Vuosaaressa ja Kallahdessa, joissa asui yli 2 800 ulkomaalaistaustaista. Vuoden 2019 lopussa ulkomaalaistaustaisten osuus alueen väestöstä oli korkein Kallahdessa, Itäkeskuksessa, Meri-Rastilassa, Kontulassa, Jakomäessä, Kivikossa ja Kurkimäessä, joissa ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä ylitti kolmanneksen väestöstä. Näiden lisäksi 11 osa-alueella ulkomaalaistaustaisia oli yli neljäsosa alueen väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten osuus ylitti kaupungin keskiarvon (16,5 %) 40 osa-alueella eli vajaalla kolmanneksella Helsingin 123 väestölliseltä osa-alueelta. Pienin osuus ulkomaalaistaustaisia oli Pirkkolassa ja Suomenlinnassa, Paloheinässä, Länsi-Pakilassa, Kuusisaaressa ja Itä-Pakilassa, kullakin osa-alueella alle viisi prosenttia. Pienimmät määrät olivat Pirkkolasta kymmenen, Suomenlinnan 20 ja Kuusisaaren 26 ulkomaalaistaustaista. Santahaminassa ei asunut vuoden 2019 lopussa yhtään ulkomaalaistaustaista.

 

Ulkomaalaistaustaisten osuus alueen koko väestöstä osa-alueittain Helsingissä 31.12.2019

 

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot

Vuoden 2019 aikana ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi koko Helsingissä 4,1 prosenttia 4 259 ulkomaalaistaustaisella. Ulkomaalaistaustainen väestö kasvoi kaikissa suurpiireissä, nopeimmin Kaakkoisessa, Eteläisessä ja Koillisessa suurpiirissä, joissa ulkomaalaistaustaisten määrä lisääntyi edellisvuodesta yli 5 prosenttia. Peruspiireistä ulkomaalaistaustaisten osuus kasvoi eniten Suutarilan ja Kallion peruspiireissä. Suutarilassa ulkomaalaistaustaisten määrä lisääntyi edellisvuodesta 17 prosenttia, määrällisen kasvun ollessa 239. Kalliossa vastaava kasvu oli 11 prosenttia ja 313 ulkomaalaistaustaista.

Ulkomaalaistaustaisten määrällinen kasvu oli suurinta siellä missä määrät olivat ennestään suuria. Itäisessä suurpiirissä määrä kasvoi edellisvuodesta 1 114 ja Vuosaaren peruspiirissä 473 ulkomaalaistaustaisella, vaikka molemmissa kasvua edellisvuodesta oli alle 5 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisten määrä väheni merkittävästi kahdella osa-alueella, Käpylässä ja Reimarlassa, molemmissa noin 50 ulkomaalaistaustaisella.

 

 Vieraskielisten osuus alueen koko väestöstä osa-alueittain 31.12.2019

 

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot

Vuoden 2019 lopussa helsinkiläisistä 106 059 eli 16,2 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomen, saamea tai ruotsia. Vieraskieliset jakautuvat osa-alueille samankaltaisesti kuin ulkomaalaistaustaiset. Vielä 1990-luvun alussa vieraskielisiä oli suhteellisesti eniten Eteläisessä suurpiirissä, jossa asui yli neljännes Helsingin vieraskielisistä. 1990-luvun puolivälissä tulomuuton kasvaessa tilanne muuttui ja Itäinen suurpiiri nousi merkittävimmäksi vieraskielisten alueeksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vieraskielisen väestön jakautumisessa suurpiireittäin ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Keskittyminen Itäiseen suurpiirin tapahtui pääosin jo 1990-luvulla. Osa-alueet, joilla vieraskielisten osuus väestöstä on korkein tai toisaalta matalin, ovat säilyneet pitkälti samoina.

Vieraskielisten lasten osuus kaikista helsinkiläisistä lapsista on suurempi kuin vieraskielisten osuus koko väestöstä. Vuoden 2019 lopussa kaikista 0–6-vuotiaista helsinkiläislapsista 21,5 prosenttia oli vieraskielisiä. Vieraskielisiä lapsia on suhteessa eniten niillä kaupungin alueilla, jotka sijaitsevat juna- tai metroradan varrella. Noin kaksi kolmasosaa Helsingin osa-alueista oli sellaisia, joilla vieraskielisten lasten osuus oli kaupungin keskiarvoa pienempi. Eteläisessä suurpiirissä ja Östersundomissa ulkomaalaistaustaisten osuus lapsista oli sen sijaan hieman pienempi kuin heidän osuutensa koko väestöstä.

 

 Vieraskielisten 0–6-vuotiaiden lasten osuus alueen kaikista 0–6-vuotiaista osa-alueittain Helsingissä 31.12.2019

 

 

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot

 

Ulkomaalaistaustaisissa on paljon nuoria työikäisiä

(18.3.2021)

Helsingin väestöstä lievä enemmistö on naisia, sillä vuoden 2019 lopussa naisten osuus oli noin 52 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisissa miehet sen sijaan olivat enemmistönä 52 prosentin osuudella. 65 vuotta täyttäneistä ulkomaalaistaustaisista enemmistö oli kuitenkin naisia. Kaikista helsinkiläisistä naisista noin 15 prosenttia ja miehistä 18 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.

Ulkomaalaistaustaisista ainoastaan EU:n ulkopuolisesta Itä- ja Etelä-Euroopasta kotoisin olevista enemmistö, 58 prosenttia, oli naisia.  Aasialaistaustaisista miehiä oli 53 prosenttia, EU-maataustaisista 55 prosenttia, afrikkalaistaustaisista 57 prosenttia, amerikkalaistaustaisista 61 prosenttia ja oseanialaistaustaisista peräti 74 prosenttia. Erot johtuvat ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten sukupuolirakenteesta.

Taustamaaryhmittäin erot sukupuolirakenteessa ovat suuria, kun katsotaan suurimpia taustamaaryhmiä. Niistä, joiden taustamaa oli entinen Neuvostoliitto, 59 prosenttia ja virolaistaustaisista 52 prosenttia oli naisia, kun taas somalialaistaustaisissa miehet olivat enemmistönä 52 prosentin osuudella. Lisäksi esimerkiksi yhdysvaltalais-, turkkilais- ja irakilaistaustaisista miehiä oli yli 60 prosenttia. Myös taustaltaan isobritannialaisista jopa 80 prosenttia oli miehiä. Sen sijaan thaimaalaistaustaisista neljä viidestä ja filippiiniläistaustaisista kaksi kolmesta oli naisia.

Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö on nuorempaa kuin suomalaistaustainen väestö. Ulkomaalaistaustaisista suurin osa on nuoria työikäisiä. Esimerkiksi 25–44-vuotiaiden osuus oli vuoden 2019 alussa 44 prosenttia, kun suomalaistaustaisista tähän ikäryhmään kuului kolmannes. Alle 16-vuotiaita oli ulkomaalaistaustaisista 20 prosenttia ja suomalaistaustaisista 14 prosenttia. Sen sijaan vain 5 prosenttia ulkomaalaistaustaisista oli täyttänyt 65 vuotta, kun suomalaistaustaisista ikäluokkaan kuului lähes joka viides.

Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on suurin lasten ja nuorten aikuisten ikäryhmissä. Yli viidesosa kaikista korkeintaan 15-vuotiaista ja toisaalta 25–44-vuotiaista oli ulkomaalaistaustainen vuoden 2019 lopussa. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä noin 5 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisten osuus on kymmenessä vuodessa kasvanut selvästi kaikissa ikäluokissa. Kouluikäisten ja vanhempien työikäisten kohdalla osuuden kasvua on vauhdittanut suomalaistaustaisten määrän väheneminen näissä ikäluokissa.

Ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalaistaustaisten ikärakenteet eroavat selvästi toisistaan. Vuoden 2019 lopussa Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista 74 prosenttia oli korkeintaan 15-vuotiaita. Alaikäisistä ulkomaalaistaustaisista helsinkiläisistä 68 prosenttia oli syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten ensimmäisestä sukupolvesta 85 prosenttia oli työikäisiä. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten vanhetessa työikäisten määrä ja osuus myös tässä ryhmässä tulee lisääntymään.

Ikärakenteessa on selviä eroja taustamaaryhmittäin. Ulkomaalaistaustaisilla lasten osuus on suomalaistaustaisiin verrattuna keskimäärin suuri. Esimerkiksi afrikkalaistaustaisista 32 prosenttia oli korkeintaan 15-vuotiaita vuoden 2019 lopussa. Sen sijaan amerikkalaistaustaisista ja heistä, joiden joiden taustamaa oli jokin EU-maa, lasten osuus oli koko väestöä selvästi pienempi. Näissä taustamaaryhmissä työikäisten osuudet olivat suuria. Yli 65-vuotiaiden osuus oli korkein heillä, joiden taustamaa oli EU:n ulkopuolisesta Euroopasta. Heilläkin osuus oli selvästi matalampi kuin suomalaistaustaisilla.

 

Helsinkiläisillä 164 eri kansalaisuutta

(24.5.2021)

Helsingin väestössä oli vuoden 2019 lopussa edustettuna 164 eri kansalaisuutta. Ulkomaan kansalaisia oli 63 650. Heistä 36 prosentilla oli jonkin Euroopan Unionin jäsenvaltion kansalaisuus ja 13 prosentilla jonkin muun eurooppalaisen valtion kansalaisuus. Aasialaisten valtioiden kansalaisia oli 33 prosenttia, afrikkalaisten valtioiden kansalaisia 12 prosenttia, pohjoisamerikkalaisten valtioiden kansalaisia 3 prosenttia ja eteläamerikkalaisten valtioiden kansalaisia 2 prosenttia kaikista ulkomaan kansalaisista.

Ulkomaan kansalaisten suurimman ryhmän muodostivat virolaiset 11 276 hengellä. Toiseksi eniten oli Venäjän (5 794) ja kolmanneksi eniten Irakin (3 661) kansalaisia. Vuoden 2019 alkuun verrattuna suurimpien kansalaisuusryhmien määrät muuttuivat vain vähän. 

Useat somalialaistaustaiset ovat saaneet Suomen kansalaisuuden: somalialaistaustaisia on neljä kertaa enemmän kuin Somalian kansalaisia. Somalialaistaustaisissa on paljon Suomessa syntyneitä nuoria. Myös henkilöitä, joiden taustamaa on entinen Neuvostoliitto, on selvästi enemmän kuin Venäjän kansalaisia. Heistä suuri osa on inkeriläisiä paluumuuttajia ja heidän perheenjäseniään. Sen sijaan Viron kansalaisia asuu Helsingissä lähes yhtä paljon kuin virolaistaustaisia. Ruotsalaistaustaisia on jopa vähemmän kuin Ruotsin kansalaisia. Tämä selittyy suurimmaksi osaksi niillä suomalaistaustaisilla, jotka ovat syntyneet Ruotsissa, saaneet Ruotsin kansalaisuuden ja muuttaneet myöhemmin Suomeen.

Helsingin ulkomaan kansalaisista 8 prosenttia oli vuoden 2019 lopussa Suomessa syntyneitä. Osuus vaihtelee huomattavasti eri kansalaisuusryhmissä. Suomessa syntyneiden osuus on korkeampi lähialueen kansalaisten sekä pitkähkön ajan maassa olleiden pakolaistaustaisten ryhmissä. Esimerkiksi kansalaisuudeltaan ruotsalaisista reilu neljännes ja tanskalaisista sekä norjalaisista noin kuudennes oli Suomessa syntyneitä. Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisista 26 prosenttia, Serbian ja Montenegron kansalaisista 20 prosenttia ja Somalian kansalaisista 18 prosenttia oli syntynyt Suomessa.

Vuonna 2019 Suomen kansalaisuuden sai Helsingissä 2 293 ulkomaalaista. Selvästi suurimmat Suomen kansalaisuuden saaneet ryhmät olivat venäläiset (411) ja somalialaiset (276). Seuraavaksi eniten kansalaisuuksia myönnettiin virolaisille (179), irakilaisille (166) ja afganistanilaisille (71). Koko Suomessa kansalaisuuden sai  vuonna 2019 yhteensä 9 649 Suomessa vakinaisesti asunutta ulkomaan kansalaista. Kansalaisuuden saaneiden määrä oli Helsingissä ja koko maassa hieman suurempi kuin edellisvuonna. Vuosien 2000−2019 aikana Suomen kansalaisuus on myönnetty Helsingissä noin 30 000 hengelle.

Vuoden 2020 lopussa Helsingissä asui 35 337 sellaista henkilöä, joilla oli sekä Suomen että jonkin toisen maan kansalaisuus. Heistä vajaa kolme neljäsosaa oli sellaisia ulkomaiden kansalaisia, joille on myöhemmin myönnetty Suomen kansalaisuus. Venäjän kansalaisuus oli selvästi yleisin toinen kansalaisuus. Helsingissä asui 7 538 Suomen ja Venäjän kansalaista, 3 993 Suomen ja Somalian kansalaista, 1 722 Suomen ja Viron kansalaista, 1 591 Suomen ja Irakin kansalaista, 1 279 Suomen ja Ruotsin kansalaista sekä 1 279 Suomen ja Yhdysvaltojen kansalaista.

Joka neljäs vieraskielinen aikuinen on saanut perustoimeentulotukea

(4.1.2021)

Helsingissä oli vuonna 2019 yhteensä 44 338 perustoimeentulotukea saanutta kotitaloutta, joissa asui yhteensä 66 859 henkilöä. Tuen hakija oli vieraskielinen 16 417 taloudessa, joten perustoimeentulotukea saaneista helsinkiläisistä kotitalouksista joka kolmannen päämies oli vieraskielinen. Kaikista perustoimeentulotuen piirissä olevista henkilöistä vieraskielisiä oli 31 713 eli 47 prosenttia.

Täysi-ikäisestä vieraskielisestä väestöstä 24 prosenttia oli perustoimeentulotuen piirissä. Alle 18-vuotiaista vieraskielisistä taas puolet oli osallisena perustoimeentulotuesta. Vieraskielisissä perustoimeentulotuen saajissa korostuvat samat kieliryhmät kuin vieraskielisessä väestössäkin, kuten venäjänkielisten, somalinkielisten ja arabiankielisten kieliryhmät.

Vieraskieliset kotitaloudet ovat kotimaankielisiä useammin lapsiperheitä, mikä näkyy myös perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien kohdalla. Vuonna 2019 kolmannes vieraskielisistä tuensaajista oli perheellisiä, kun kotimaankielisillä lapsiperheiden osuus oli vain 13 prosenttia. Lapsellisia pareja oli 17 prosenttia ja yhden huoltajan perheitä 16 prosenttia vieraskielisistä tuensaajista. Silti vieraskielisistäkin perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista suurin osa, lähes kaksi kolmasosaa, oli yksinasuvien talouksia. Yksinasuvia miehiä oli 39 prosenttia ja yksinasuvia naisia 23 prosenttia. Kotimaankielisistä helsinkiläisistä perustoimeentulotuen saajista 83 prosenttia eli selvästi vieraskielisiä useampi oli yksinasuvia.

 

Toimeentulotuki koostuu Kelan myöntämästä ja maksamasta perustoimeentulotuesta sekä kunnan myöntämästä ja maksamasta täydentävästä toimeentulotuesta. Perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki muodostavat niin sanotun varsinaisen toimeentulotuen, jonka sisältö on toimeentulotukilaissa (1412/1997) melko tarkasti normitettu ja ohjeistettu. Lisäksi kunta myöntää ja maksaa päättämiensä perusteiden mukaisesti ehkäisevää toimeentulotukea, jonka tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Toimeentulotuen saajalle maksetaan lisäksi toimintarahaa ja matkakorvauksia kuntouttavaan työtoimintaan osallistumista varten.

Tällä sivulla tarkastellaan perustoimeentulotuen saajia ja osallisia. 

Syntyvyys vaihtelee kieliryhmittäin

(26.3.2021)

Helsingissä syntyi 6 332 lasta vuonna 2019. Tuhatta 15–49-vuotiasta naista kohden syntyi 38 lasta. Suomen- ja saamenkielisillä syntyi 34, ruotsinkielisillä 35 ja vieraskielisillä 53 lasta tuhatta kieliryhmän 15–49-vuotiasta naista kohden.

Kotimaankieliset äidit saivat lapsensa keskimäärin vanhempana kuin vieraskieliset äidit. Vuonna 2019 vieraskieliset 20−24-vuotiaat naiset saivat 47 lasta kieliryhmän tuhatta vastaavan ikäistä naista kohden, kun suomen- ja saamenkielisillä vastaava luku oli 10. Myös 25–29-vuotiaiden vieraskielisten hedelmällisyys oli huomattavasti korkeampi kuin saman ikäisten kotimaankielisten. Tätä vanhemmissakin ikäryhmissä kotimaankielisten hedelmällisyys oli matalampi kuin vieraskielisten. 

Vuonna 2019 kokonaishedelmällisyysluku oli Helsingissä 1,11. Se oli selvästi pienempi kuin Espoossa (1,50) ja Vantaalla (1,46). Helsingin vieraskielisten kokonaishedelmällisyysluku oli koko väestöä korkeampi - 1,56 - mutta jälleen huomattavasti pienempi kuin vieraskielisten kokonaishedelmällisyys Espoossa (1,86) tai Vantaalla (1,97).

Syntyvyys vaihtelee kieliryhmittäin. Suurista kieliryhmistä venäjän-, viron- ja englanninkielisten hedelmällisyys ei juuri poikkea kotimaankielisten hedelmällisyydestä. Somalinkielisten kokonaishedelmällisyysluku on sen sijaan selvästi yli kaksinkertainen verrattuna koko väestöön, vaikka somalinkielisten hedelmällisyys onkin laskenut vuosituhannen alusta. Kaiken kaikkiaan vieraskielisten hedelmällisyys on laskenut 2000-luvulla, kun taas kotimaankielisten on pysynyt vakaampana.

 

Yleisellä syntyvyysluvulla tarkoitetaan elävänä syntyneiden määrää keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohden.

Yleisellä hedelmällisyysluvulla tarkoitetaan elävänä syntyneiden lasten määrää keskiväkiluvun tuhatta 15–49 -vuotiasta naista kohden.

Kokonaishedelmällisyysluku saadaan laskemalla yhteen yhdelle ikävuodelle lasketut hedelmällisyysluvut. Näin saatu luku tarkoittaa laskennallista lasten määrää, jonka nainen synnyttää kyseisen vuoden hedelmällisyyden pysyessä voimassa naisen koko hedelmällisen kauden edellyttäen, ettei hän kuole ennen tämän kauden päättymistä.

Lähde: Tilastokeskus

Vieraskielisissä perheissä enemmän ja nuorempia lapsia kuin kotimaankielisissä

(23.3.2021)

Helsingissä oli vuoden 2019 lopussa 13 728 sellaista perhettä, joissa molemmat lasten vanhemmista (tai yksinhuoltaja) olivat vieraskielisiä. Tämä oli 17 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Kun mukaan lasketaan myös ne perheet, joissa vain toinen vanhemmista oli vieraskielinen, oli perheitä yhteensä 20 104 eli 26 prosenttia kaikista perheistä. Osassa näitä perheitä oli vain täysi-ikäisiä lapsia. Sellaisia lapsiperheitä, joissa oli alle 18-vuotiaita lapsia ja joissa vähintään toinen vanhemmista oli vieraskielinen, oli 17 603 eli 28 prosenttia kaikista alaikäisten lasten perheistä.

Vieraskieliset perheet olivat selvästi harvemmin sellaisia, joissa oli vain täysi-ikäisiä lapsia. Tällaisia perheitä oli 23 prosenttia kotimaankielisistä perheistä, mutta vain 12 prosenttia sellaisista perheistä, joissa vähintään toinen vanhempi oli vieraskielinen. Eroa selittää osin vieraskielisen väestön kotimaankielisiä nuorempi ikärakenne.

Lasten määrä oli keskimäärin suurempi vieraskielisissä kuin kotimaankielisissä perheissä. Helsinkiläisten lapsiperheiden yleinen lapsiluku oli 1,67. Kahden kotimaankielisen vanhemman perheessä lapsia oli keskimäärin 1,69 ja kahden vieraskielisen vanhemman perheessä 2,10. Vieraskielisissä perheissä oli myös enemmän pienten lasten perheitä ja suuria perheitä. Sellaiset perheet, joissa toinen vanhemmista oli kotimaankielinen ja toinen vieraskielinen, muistuttivat perhekooltaan kotimaankielisiä perheitä. Pienten lasten perheiden osuus sen sijaan oli lähes yhtä suuri kuin vieraskielisillä perheillä.

Kaksikielisistä lapsiperheistä, joissa toinen vanhempi oli kotimaankielinen, vieraskielisen vanhemman selvästi yleisin äidinkieli oli miehillä englanti ja naisilla venäjä. Yksinhuoltajuus oli yleisintä somalin- ja vironkielisissä perheissä.

Joka neljännessä solmituista avioliitoista vähintään toinen puoliso vieraskielinen

(22.3.2021)

Vieraskieliset naiset ovat kotimaankielisiä todennäköisemmin naimisissa. Vuoden 2019 lopussa vieraskielisistä naisista oli naimisissa 44 prosenttia ja kotimaankielisistä 32 prosenttia. Ero oli suurin nuorissa ikäluokissa. Vieraskielisistä 18–29-vuotiaista naisista 25 prosenttia oli naimisissa, kun kotimaankielisistä naimisissa oli vain 6 prosenttia. Vanhemmissa ikäluokissa erot kieliryhmien välillä ovat pienempiä. Kotimaankielisten naimisissa olevien osuus on vanhemmissa ikäryhmissä huomattavasti nuoria ikäryhmiä suurempi.

Kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna erot kieliryhmien välillä ovat kaventuneet. Kotimaankielisistä naisista naimisissa oli myös tuolloin noin kolmasosa, mutta vieraskielisistä joka toinen. Naimisissa oleminen on vieraskielisillä aiempaa harvinaisempaa kaikissa ikäluokissa. 

Kun tarkastellaan Helsingissä asuvia naisia, vuonna 2019 solmittiin 911 avioliittoa, joissa vähintään toinen puolisoista oli vieraskielinen. Määrä oli 28 prosenttia helsinkiläisten naisten vuonna 2019 solmimista avioliitoista. Avioliittojen määrä ja osuus kaikista avioliitoista pieneni edellisvuodesta. Kotimaankieliset naiset avioituvat miehiä useammin vieraskielisen puolison kanssa. Vuoden 2019 aikana helsinkiläiset kotimaankieliset naiset solmivat 383 avioliittoa vieraskielisen miehen kanssa. Kahden vieraskielisen välisiä avioliittoja solmittiin 329, kun katsotaan niitä avioliittoja, joissa nainen on helsinkiläinen.

Kotimaankielisen ja vieraskielisen välisten avioliittojen yleisyys vaihtelee kieliryhmittäin. Kotimaankieliset naiset avoituivat vieraskielisistä yleisimmin englanninkielisen miehen kanssa ja kotimaankieliset miehet venäjänkielisen naisen kanssa. Somalinkieliset solmivat avioliiton lähinnä omankielisen puolison kanssa. Länsieurooppalaisia kieliä puhuvista suurin osa avioitui suomenkielisen puolison kanssa. Myös esimerkiksi venäjänkielisistä naisista suhteellisen usea solmi avioliiton kotimaankielisen puolison kanssa.

Neljäsosa ulkomaalaistaustaisista asuntokunnista asuu ahtaasti

(3.11.2020)

Ulkomaalaistaustaiset asuvat keskimäärin selvästi ahtaammin kuin suomalaistaustaiset asuntokunnan koosta riippumatta (ks. kuvio 1). Helsingin ulkomaalaistaustaisista asuntokunnista 25 prosenttia ja suomalaistaustaisista asuntokunnista 9 prosenttia asui vuoden 2018 lopussa ahtaasti (enemmän kuin 1 henkilö / huone, kun keittiötä ei lasketa huoneeksi). Asumisahtaus on syntyperästä riippumatta erityisesti suurten asuntokuntien ongelma. Ulkomaalaistaustaisista vähintään viisihenkisistä asuntokunnista lähes kaikki asuivat ahtaasti (93 %) ja suomalaistaustaisistakin seitsemän kymmenestä. Viiden yleisimmän taustamaan joukosta, ahtaasti asuminen oli selvästi yleisintä somalialaistaustaisilla ja harvinaisinta venäläistaustaisilla asuntokunnilla.

Ulkomaalaistaustaiset asuivat myös neliömäärältään pienemmissä asunnoissa vuoden 2018 lopussa. Yhden hengen ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten asuntokuntien keskimääräiset asunnon koot eivät poikenneet huomattavasti toisistaan (ks. taulukko 1). Sen sijaan esimerkiksi viisihenkisillä ulkomaalaistaustaisilla asuntokunnilla asunnon keskikoko oli 83 neliömetriä kun se suomalaistaustaisilla asuntokunnilla oli 107 neliömetriä. Asuinpinta-ala asukasta kohden oli ulkomaalaistaustaisilla asuntokunnilla keskimäärin 25 neliömetriä ja suomalaistaustaisilla 36 neliömetriä.

Ulkomaalaistaustaisten asuntokuntien suomalaistaustaisia asuntokuntia pienempi asuntokoko ja yleisempi asumisahtaus liittyvät pääasiassa siihen, että maahanmuuttajat asuvat yleisemmin vuokralla, ja että suuremmissa vähintään kolmen hengen asuntokunnissa asuminen on selvästi yleisempää maahanmuuttajilla kuin kantaväestöllä.

Vuosina 2006−2011 ahtaasti asuvien ulkomaalaistaustaisten asuntokuntien osuus kasvoi samalla kun asunnon keskikoko ja asuinpinta-ala asukasta kohden pienentyivät. Sen jälkeen vieraskielisten asumisahtaus on pysynyt suurin piirtein ennallaan, samaan tapaan kuin suomalaistaustaisillakin. Somalialaistaustaisilla ja virolaistaustaisilla ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus on kuitenkin viime vuosina vähentynyt, mitä selittää etenkin somalialaistaustaisten kohdalla se, että pienten asuntokuntien määrä on suhteessa kasvanut.

Ulkomaalaistaustaisten asuntokunnat ovat kotimaankielisiä suurempia

(2.12.2020)

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Asuntokunnan viitehenkilö on ensisijaisesti asuntokunnan suurituloisin henkilö. Tässä ulkomaalaistaustaisella asuntokunnalla tarkoitetaan asuntokuntaa, jonka viitehenkilö on ulkomaalaistaustainen. Muilla asuntokuntaan kuuluvilla voi olla eri taustamaa eli he voivat olla myös suomalaistaustaisia.

Vuoden 2018 lopussa Helsingin kaikista 335 061 asuntokunnasta 11,8 prosenttia (39 494) oli sellaisia, joissa viitehenkilö oli ulkomaalaistaustainen (ks. maahanmuuttajien määritelmät sivun ylälaidasta). Kuten taulukosta 1 näkyy, Helsingissä ulkomaalaistaustaisten asuntokuntien yleisimmät yksittäiset taustamaat olivat naapurivaltiot Venäjä (sis. ent. Neuvostoliiton alueet) ja Viro. Venäläistaustaisten asuntokuntien osuus oli reilu viidennes (22 %) ja virolaistaustaisten osuus 13 prosenttia. Seuraavaksi suurin ryhmä oli somalialaistaustaiset asuntokunnat 7 prosentin osuudella. Myös asukasmääriltään suurimmat ulkomaalaistaustaisten taustamaat olivat Venäjä, Viro ja Somalia.

Ulkomaalaistaustaisten asuntokunnat ovat keskimäärin suomalaistaustaisten asuntokuntia suurempia (kuvio 1). Vuoden 2018 lopussa ulkomaalaistaustaisten asuntokuntien keskikoko oli 2,4 henkilöä ja suomalaistaustaisten 1,8 henkilöä. Ulkomaalaistaustaisten asuntokunnista oli yhden hengen talouksia 36 prosenttia, kun suomalaistaustaisista niitä oli 51 prosenttia. Kahden hengen talouksia oli ulkomaalaistaustaisten asuntokunnista 27 prosenttia ja suomalaistaustaisista 31 prosenttia. Monihenkisiä eli viisihenkisiä ja sitä suurempia asuntokuntia oli puolestaan ulkomaalaistaustaisista 9 prosenttia ja suomalaistaustaisista 2 prosenttia. 

Asuntokuntien koko vaihtelee taustamaittain. Somalialaistaustaisten asuntokunnat ovat keskimäärin selvästi suurimpia ulkomaalaistaustaisten asuntokunnista, kun katsotaan kahtakymmentä yleisintä taustamaaryhmää. Vajaa kolmannes (850 asuntokuntaa) somalialaistaustaisten asuntokunnista oli vähintään viisihenkisiä vuoden 2018 lopussa, kun suomalaistaustaisten asuntokunnista näin suuria oli vain 2 prosenttia (6 800 asuntokuntaa). Myös afganistanilaistaustaisten asuntokunnista vähintään viisihenkisiä oli viidesosa. Sen sijaan venäläistaustaisten asuntokunnista tämän kokoisia oli alle 4 prosenttia ja virolaistaustaisten alle 5 prosenttia. Somalialaistaustaisten asuntokunnat erottaa muista erityisesti vähintään 7 hengen asuntokuntien määrä: vuoden 2018 lopussa somalialaistaustaisten asuntokunnista näin suuria oli jopa 13 prosenttia (360 asuntokuntaa). Muilla kahteenkymmeneen suurimpaan taustamaaryhmään kuuluvilla osuus jäi alle 4 prosenttiin.

Ulkomaalaistaustaisten asuntokuntien keskikoko tai kokojakauma eivät ole juuri muuttuneet vuoden 2005 jälkeen. Poikkeuksen muodostavat somalialaistaustaiset, joilla vähintään 6 hengen asuntokuntien osuus on selvästi vähentynyt ja yksin asuminen on yleistynyt. 

Vieraskielisten yleisin äidinkieli on venäjä

(23.3.2021)

Vuoden 2019 lopussa 106 059 helsinkiläisellä oli rekisteröity äidinkieleksi jokin muu kuin suomi, saame tai ruotsi. Helsingin vieraskielisten yleisin äidinkieli on venäjä. Sitä puhui äidinkielenään vuoden 2019 lopussa 18 869 henkilöä eli lähes joka viides vieraskielinen. Somali nousi vuonna 2019 toiseksi yleisimmäksi vieraaksi kieleksi. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat viron- ja arabiankieliset. Vajaa puolet vieraskielisistä puhui äidinkielenään jotakin näistä neljästä yleisimmästä kielestä. Muu äidinkielivalikoima on monipuolinen: helsinkiläisillä oli vuoden 2019 lopussa rekisteröitynä 141 eri äidinkieltä. Näistä alle 100 hengen kieliryhmiä oli 76 eli yli puolet.

Helsingin vieraskielisistä 19 prosenttia puhui venäjää tai muuta entisen Neuvostoliiton alueen kieltä, kun taas Baltian alueen kieliä puhui 11 prosenttia. Baltian kieliä puhuvista lähes kaikki puhuvat viroa äidinkielenään. Länsieurooppalaisia kieliä puhui 16 prosenttia ja itäeurooppalaisia kieliä 5 prosenttia. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhui 16 prosenttia, muun Afrikan kieliä yhteensä 14 prosenttia ja aasialaisia kieliä 17 prosenttia vieraskielisistä.

 

Yleisimmät vieraat äidinkielet ovat pysyneet puhujamäärältään lähes samassa suuruusjärjestyksessä koko 2000-luvun. Saksa, turkki ja ranska ovat kuitenkin pudonneet kymmenen yleisimmän vieraan äidinkielen joukosta ja tilalle ovat tulleet kurdin, persian ja vietnamin kielet. Kymmenen yleisintä vierasta äidinkieltä olivat samat vuoden 2019 lopussa kuin vuotta aikaisemmin. Vironkielisiä lukuun ottamatta kaikki yleisimmät kieliryhmät kasvoivat vuonna 2019.  Persiankielisten määrä kasvoi 9 prosenttia ja arabiankielisten 7 prosenttia vuoden aikana.

Venäjänkieliset ovat säilyttäneet asemansa selvästi suurimpana vieraskielisten ryhmänä ja heidän määränsä on yli kaksinkertaistunut tällä vuosituhannella. Muut suuret kieliryhmät ovat kasvaneet vieläkin nopeammin. Viroa äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi vuosina 2010‒2013 jopa 13–14 prosenttia vuodessa. Sen jälkeen kasvu hidastui ja kääntyi laskuun. Vuonna 2019 vironkielisten määrä väheni 480 hengellä. Kurdinkielisten määrä on 2000-luvulla kuusinkertaistunut ja persiankielisten määrä kymmenkertaistunut. Samalla nämä kieliryhmät ovat nousseet Helsingin kymmenen suurimman kieliryhmän joukkoon. 

 

Sivut