Ulkomaalaistaustaiset Helsingissä

Tilastoja Helsingin ulkomaalaistaustaisten, vieraskielisten ja ulkomaan kansalaisten väestörakenteesta, muuttoliikkeestä, asumisesta, koulutuksesta, työssäkäynnistä ja toimeentulosta

Määritelmät

Tilastojen perusteella ulkomaalaistaustaisia voi tarkastella syntymämaan, äidinkielen, vanhempien tietoihin perustuvan syntyperän tai kansalaisuuden mukaan. Suurimmassa osassa raporttia ulkomaalaistaustaisuuden määritelmänä käytetään äidinkieltä tai ulkomaista syntyperää, joka on myös Tilastokeskuksen määritelmä ulkomaalaistaustaisuudelle. Tiedot perustuvat hallinnollisista rekistereistä tuotettuihin tilastotietoihin Helsingin vakinaisesta väestöstä. Sen ulkopuolelle jäävät henkilöt, joilla ei ole rekisteröityä kotipaikkaa Helsingissä, kuten paperittomat ja päätöstä odottavat turvapaikanhakijat sekä lyhytaikaisesti Suomessa oleskelevat muiden EU- tai ETA-maiden kansalaiset.

Syntymämaa

Syntymämaaksi tilastoidaan se maa, joka on ollut äidin vakituinen kotimaa lapsen syntyessä. Syntymämaa tulee syntymäajankohdan valtiorakenteen mukaisena. Poikkeuksena tästä Neuvostoliiton aikaan Virossa, Latviassa ja Liettuassa syntyneiden syntymämaa on kyseinen maa eikä Neuvostoliitto.  Ulkomailla syntyneissä voi olla mukana kansalaisuudeltaan suomalaisia, kuten Suomessa syntyneissä on ulkomaan kansalaisia.
(Lähde: Tilastokeskus)

Ulkomaalaistaustainen

Ulkomaalaistaustaisella eli syntyperältään ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat vanhemmat tai ainut tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisiksi lasketaan myös ne ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Ulkomaalaistaustaiset jakautuvat ulkomailla syntyneiden ensimmäiseen sukupolveen ja Suomessa syntyneiden toiseen sukupolveen. Henkilön taustamaa on ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Useimpien ulkomailla syntyneiden vanhemmista ei ole Suomen väestö­tietojärjestelmässä tietoa, vaan heidän taustamaansa on oma syntymä­maa.
(Lähde: Tilastokeskus)

Ulkomaan kansalainen

Ulkomaan kansalaisella tarkoitetaan Suomessa pysyvästi asuvaa henkilöä, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta se voidaan vaihtaa muuttaessa toiseen maahan. Yhdellä henkilöllä voi olla useamman maan kansalaisuus. Jos kansalaisuuksista yksi on Suomen, henkilö tilastoidaan Suomen kansalaiseksi. Jos henkilöllä on useita ulkomaan kansalaisuuksia, hänet tilastoidaan sen maan kansalaiseksi, jonka passilla hän on tullut maahan.
(Lähde: Tilastokeskus)

Vakinainen väestö

Tilastoitavaan väestöön kuuluu Helsingissä vakituisesti asuva väestö. Ne henkilöt, joilla on ollut kotipaikka Helsingissä tilastointipäivänä, kuuluvat tilastoitavaan väestöön riippumatta kansalaisuudesta. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakijalle rekisteröidään kotikunta vasta mahdollisen myönteisen oleskelulupapäätöksen jälkeen. Kiintiöpakolaiset ja turvapaikan saaneet pakolaiset kuuluvat kotikuntansa väestöön.

Helsingissä asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu Helsingin väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Väestörekisterissä on jonkin verran sellaisia ulkomaalaisia, jotka ovat tosiasiallisesti jo muuttaneet maasta. Tämä vaikuttaa muun muassa työllisyyttä, tuloja ja koulutusta koskeviin tilastoihin.
(Lähde: Tilastokeskus)

Vieraskielinen

Vieraskielisiä ovat ne, joiden äidinkieleksi on väestötietojärjestelmään rekisteröity jokin muu kieli kuin suomi, ruotsi tai saame. Äidinkieli rekisteröidään samalla kun vanhemmat ilmoittavat lapsen nimen. Käytännössä monet vieraskieliset ihmiset ovat kaksi- tai monikielisiä.
(Lähde: Tilastokeskus) 

Ulkomaalaistaustaiset Helsingissä

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten yleisimmät taustamaat

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten yleisimmät taustamaat

 

 

Ulkomaalaistaustaisen väestön rooli Helsingissä ja Helsingille on yhä merkittävämpi, sillä heidän määränsä ja osuutensa kaupungin väestöstä kasvaa jatkuvasti. Tälle Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikön ylläpitämälle sivustolle on koottu tilastoja Helsingin ulkomaalaistaustaisten, vieraskielisten ja ulkomaan kansalaisten väestörakenteesta, muuttoliikkeestä, asumisesta, koulutuksesta, työssäkäynnistä ja toimeentulosta.

PowerPoint-esitykset

Sivuston kuviot

Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2019 Julkaisun kuviot, väestö
Päivitetty 31.3.2021
Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2018 Julkaisun kuviot 2018
Päivitetty 3.9.2019
Population with foreign background in Helsinki 2018  Figures 2018 
Päivitetty 9.8.2019

Muita esityksiä

Ulkomaalaistaustaisten kotoutuminen Helsingissä vuonna 2016. Työllisyys, tulot ja asuminen. Julkaisun kuviot 2018

Eroja ja yhtäläisyyksiä – ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen tietojen valossa. Julkaisun kuviot ja taulukot 2018

Maahanmuuttajien kotoutuminen Helsingissä – työllisyys, tulot ja asuminen. Julkaisun kuviot 2016   Julkaisun taulukot 2016

Muualla aiheesta

Tilastotietoa maahanmuutosta, ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja kotoutumisesta

Helsingin seudun aluesarjat -tilastotietokanta

Tilastokeskuksen Maahanmuuttajat ja kotoutuminen -sivusto 

Maahanmuuttoviraston tilastot

Työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen seurantatietoja

UTH - Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus

Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus (FinMonik)

Euroopan muuttoliikeverkoston tilastot

Eurostatin tilastot maahanmuutostaulkomaalaistaustaisesta väestöstämaahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikanhakijoista

 

Helsingin kaupungin kaupunginkanslian kaupunkitieto-yksikön tutkijoiden julkaisuja aiheesta muualla

Pasi Saukkonen: Suomi omaksi kodiksi. Kotouttamispolitiikka ja sen kehittämismahdollisuudet. Helsinki: Gaudeamus 2020.

Pasi Saukkonen: Vimmainen maailma. Kirjoituksia muuttoliikkeestä, monikulttuurisuudesta ja nationalismista. Turku: Siirtolaisuusinstituutti 2020.

Pasi Saukkonen: Politiikka erilaisuuden organisointina ja aikamme suuret haasteet. Teoksessa Miriam Attias & Jonna Kangasoja (toim.): Me ja ne – välineitä vastakkainasettelujen aikaan. Helsinki: Into Kustannus 2020.

Ville Pitkänen, Pasi Saukkonen & Jussi Westinen (2019): Samaa vai eri maata? Tutkimus viiden kieliryhmän arvoista ja asenteista Suomessa. Raportti 6. Helsinki: e2 Tutkimus 2019.

Ville Pitkänen, Pasi Saukkonen & Jussi Westinen (2019): Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen. Raportti 5. Helsinki: e2 Tutkimus 2019.

Pasi Saukkonen: Multiculturalism and Nationalism in Finland Research on Finnish Society 2018

Pasi Saukkonen: From fragmentation to integration - Dealing with migration flows in Finland. Sitra Memos 2016

Pasi Saukkonen: Monikulttuurisuuden tilastointi kaipaa uudistamista. Tieto & Trendit 2/2016

Netta Mäki: Vieraskielisten kuolleisuus Helsingissä 2000–2014 ja siviilisäädyn merkitys kieliryhmien erojen selittäjänä. Yhteiskuntapolitiikka 80 (2015):6

Yijälä, A. & Luoma, T. (2019). The Importance of Employment in the Acculturation Process of Well-Educated Iraqis in Finland: A Qualitative Follow-up Study. Refugee Survey Quarterly, 38(3), 314 –340.

Kosonen, R., Saari, E., Aaltonen, S., Heponiemi, T., Jauhiainen, S., Kankaanpää, R., ... Yijälä, A. (2019, Mar 14). Maahanmuuttaja osalliseksi ja työhön: Policy Brief. Suomen Akatemia. 11 s.

Yijälä, A. ym. (2019). Polkuja työhön loppuraportti "Työtä kohti. Tiivistelmä Polkuja työhön -hankkeen tuloksista"

Kaupunkitieto-yksikön julkaisut aiheesta

Helsingin kaupungin kaupunginkanslian kaupunkitieto-yksikön julkaisuja, jotka sisältävät tietoa pääkaupunkiseudun ja erityisesti Helsingin ulkomaalaistaustaisesta väestöstä

2021

Pasi Saukkonen: Ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla: asuminen, työllisyys ja tulot

Hanna Ahtiainen, Netta Mäki, Suvi Määttä, Pasi Saukkonen ja Anu Yijälä: Ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten hyvinvointi Helsingissä.

2020

Pasi Saukkonen: Koronavirus ja kansainvälinen muuttoliike.

Pasi Saukkonen: Kotoutuminen kaupungissa. Kokonaiskuva ulkomaalaistaustaisista Helsingissä vuonna 2020.

Yijälä, A.: Turvapaikanhakijoiden huoli oman toimeentulon ansaitsemisesta laantuu maassaolon keston myötä

2019

Laura Ansala: Maahanmuuttajien lasten ja suomalaistaustaisten lasten välisiä kouluttautumiseroja selittävät saapumisikä, perhetausta ja asuinalueet

Pasi Saukkonen: Yksi seutu vai kolme erilaista kaupunkia: maahanmuutto ja kotoutuminen pääkaupunkiseudulla

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018–2035

2018

Pasi Saukkonen: Ulkomaalaistaustaisten kotoutuminen Helsingissä vuonna 2016. Työllisyys, tulot, ja asuminen.

Tiina Luoma & Anu Yijälä: Turvapaikanhakijana Suomeen tulleiden irakilaisten oppimiskokemuksia Suomessa ja Suomesta

Jenni Erjansola: Helsingin alakoululaisten osallisuus – yhdenvertaisuutta tavoittelemassa

Pasi Saukkonen & Juho Peltonen: Eroja ja yhtäläisyyksiä – ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen tietojen valossa.

Pasi Saukkonen: Kotoutuminen tapahtuu kaupungeissa. OECD:n raportti tarjoaa hyviä neuvoja kotouttamiseen paikallistasolla.

Pasi Saukkonen: Mallia maailmalta? Arvio Alankomaiden kotouttamispolitiikan arvioinnista.

Anu Yijälä & Tiina Luoma: "En halua istua veronmaksajan harteilla, haluan olla veronmaksaja itse” − Haastattelututkimus maahanmuuttajien työmarkkinapoluista ja työnteon merkityksestä heidän hyvinvoinnilleen.

2017

Helsingin Seudun Suunnat 4/2017

Ammattilaisten Helsinki

Pasi Saukkonen: Interplay and co-operation between national and local levels in integration policy. Case Helsinki, Finland.

Pasi Saukkonen: Kotoutumisen seurantajärjestelmän kehittäminen Helsingin kaupungilla

Tiina Montonen: Kansainvälisten osaajien kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Mitä Suomeen muuttaneista kansainvälisistä osaajista tiedetään 2010-luvulla kirjoitetun tutkimuskirjallisuuden perusteella?

Anu Yijälä & Maria Nyman​: Living in limbo. Qualitative case study of skilled Iraqi asylum seekers in Finland

Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2016/2017 ja väestönmuutokset vuonna 2016

2016

Kvartti 4/2016, teemana maahanmuuttajat

Pasi Saukkonen: Maahanmuuttajien kotoutuminen Helsingissä - työllisyys, tulot ja asuminen

Tuuli Anna Mähönen & Anu Yijälä: Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kotoutuminen Suomeen

Anu Yijälä: Toimeentulotuki – urapolun umpikuja vai ponnahduslauta taloudelliseen hyvinvointiin

Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2015/2016 ja väestönmuutokset vuonna 2015

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2015–2030

2015

Netta Mäki: Vieraskielisten hedelmällisyys Helsingissä ja Helsingin seudulla 

Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä

Tuula Joronen & Abdirizak Hassan Hassan Mohamed: Kauppakansa pakosalla. Somaliyrittäjät meillä ja muualla

2014

Anu Yijälä: Maahanmuuttajien taloudellinen sopeutuminen Pohjoismaissa 

Martti Tuominen, Tuula Joronen & Eija Laihinen:  "...SANOI ETTÄ NÄYTÄN AIVAN ........ JA  ALKOI SOLVAAMAAN" Maahanmuuttajataustaisten nuorten turvattomuuskokemukset Helsingissä

2013

Dana Kobak: Russian-speaking professionals in the Helsinki Metropolitan Area: prospects and challenges

Elina Leinonen: Perheen sukupolvisuhteet ja kotoutuminen nuorten näkökulmasta

2012

Tuula Joronen: Maahanmuuttajien yrittäjyys Suomessa 

2011

Katja Vilkama: Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupunginosat? Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden alueellinen eriytyminen ja muuttoliike pääkaupunkiseudulla

2010

Suvi Linnanmäki-Koskela: Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio. Vuosina 1989-93 Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 asti 

Maija Merimaa ja Taina Kiviniemi: Helsingin seudun kiinalaiset ja intialaiset osaajat

2009

Tuula Joronen: Maahanmuuttajien vapaa-aika ja kulttuuripalvelut pääkaupunkiseudulla 

Summary in English

(18.3.2018)

Read the whole publication Population with foreign background in Helsinki 2016 here.
It is an abridged version of the publication in Finnish. Earlier publications can be found here.

At the beginning of 2017, Helsinki had 94,8888 residents with foreign background (i.e. persons whose both parents have been born abroad). This was equivalent to 14.9 per cent of the city population. 83 per cent of them were born abroad and 17 per cent in Finland. Little less than a half of the population with foreign background had a background in Europe, more than one in four in Asia and almost one in five in Africa. The number of foreign nationals residing in Helsinki was 59,770.

93,214 residents of Helsinki spoke a foreign language (other than Finnish, Swedish or Sami) as their mother tongue at the beginning of 2017. They made up 14.7 per cent of the city population.  The most common foreign mother tongue was Russian, followed by Estonian, Somali and English.

In the 2000s, the number of residents with a foreign mother tongue in Helsinki has tripled. In 2016, it increased by 5,082. By 2030, the number of residents with a foreign mother tongue is expected to grow to 164,000-170,000 people, making up about 23 per cent of Helsinki’s population. 

There are more women than men living in Helsinki, but in the population with foreign background men were in the majority with a share of 52 per cent at the beginning of 2017. The population with foreign background has a younger age structure than the total population of Helsinki. The proportion of children and young people of working age is high, and the proportion of pensioners very low. A majority of the population with foreign background born in Finland are less than 15 years old. However, sex and age structure varies with mother tongue and background country.

In Helsinki in 2016, the net migration gain of population with a foreign mother tongue was 3,830 people. The migration of foreign-language speakers is characterized by strong migration from abroad and relatively lively migration within Finland. The increase in the population with a foreign mother tongue is predominantly due to immigration but the domestic net migration is positive as well. Within the Helsinki Region, however, more foreign-language speakers move away from Helsinki than to Helsinki.

Birth rate is higher among residents with a foreign mother tongue than among the population as a whole, and mothers with a foreign mother tongue are younger than mothers at large. However, there is a strong variation in fertility between language groups. At the beginning of 2017, there were 17,531 families with children in Helsinki where at least one parent had a foreign mother tongue. They made up 23 per cent of all families with children.

Households with a foreign mother tongue are, on average, larger than households with a national mother tongue, and they live in more crowded conditions than the latter. Three in four households with a foreign mother tongue live in rented homes, most commonly in state-subsidised housing. Households with a foreign mother tongue concentrate in certain neighbourhoods regardless of tenure status. 28 per cent of residents with a foreign mother tongue in Helsinki lived in the Eastern Major District at the beginning of 2017.

Household dwelling-units by mother tongue and number of members in Helsinki on 31 Dec. 2014

Household dwelling-units by mother tongue and number of members in Helsinki on 31 Dec. 2014

Source: Statistics Finland

At the end of 2014, 46 per cent of 25–64 year-old residents with a foreign mother tongue in Helsinki had a registered post-compulsory education degree. 21 per cent had completed an upper secondary education and 25 per cent a tertiary education. Of upper secondary general education students in Helsinki in 2015, 13 per cent had a foreign mother tongue, and of upper secondary vocational students 16 per cent. Of polytechnic students 12 per cent and of university students 10 per cent had a foreign mother tongue.

In December 2016 the unemployment rate of residents with a foreign mother tongue in Helsinki was 24.4 per cent. The 10,776 unemployed residents with a foreign mother tongue made up one fourth of all unemployed in Helsinki. At the end of 2015, the unemployment rate of residents with foreign background was 25.3 per cent, and their employment rate 49.8 per cent. Employment varies greatly with background country. Half of employed population with foreign background in Helsinki were employed in either administration and support services, health or social care services, accommodation and food services or wholesale and retail trade at the end of 2014.

In Helsinki almost two in three (64%) income earners with foreign background and born abroad had earnings below the Finnish median income in 2014. In 2015, every fourth household (11,625) receiving social assistance in Helsinki had a primary recipient with a foreign mother tongue.

Sivut