Helsingin väestöstä lievä enemmistö on naisia, sillä vuoden 2018 alussa naisten osuus oli noin 53 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisissa miehet sen sijaan olivat enemmistönä 53 prosentin osuudella. 65 vuotta täyttäneistä ulkomaalaistaustaisista enemmistö oli kuitenkin naisia. Kaikista helsinkiläisistä naisista noin 14 prosenttia ja miehistä 17 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.

Ulkomaalaistaustaisista ainoastaan EU:n ulkopuolisesta Itä- ja Etelä-Euroopasta kotoisin olevista enemmistö, 58 prosenttia, oli naisia.  Aasialaistaustaisista miehiä oli 54 prosenttia, EU-maataustaisista 54 prosenttia, afrikkalaistaustaisista 57 prosenttia, amerikkalaistaustaisista 62 prosenttia ja oseanialaistaustaisista peräti 75 prosenttia. Erot johtuvat pääasiassa ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten sukupuolirakenteesta.

Taustamaaryhmittäin erot sukupuolirakenteessa ovat suuria, kun katsotaan suurimpia taustamaaryhmiä. Niistä, joiden taustamaa oli entinen Neuvostoliitto, 60 prosenttia ja virolaistaustaisista 52 prosenttia oli naisia, kun taas somalitaustaisissa miehet olivat enemmistönä 52 prosentin osuudella. Lisäksi esimerkiksi marokkolais-, nepalilais- ja turkkilaistaustaisista miehiä oli yli 60 prosenttia. Myös taustaltaan isobritannialaisista jopa 81 prosenttia oli miehiä. Sen sijaan thaimaalaistaustaisista noin neljä viidestä ja filippiiniläistaustaisista kaksi kolmesta oli naisia.

Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö on nuorempaa kuin suomalaistaustainen väestö. Ulkomaalaistaustaisista suurin osa on nuoria työikäisiä. Esimerkiksi 25–44-vuotiaiden osuus oli vuoden 2018 alussa 44 prosenttia, kun suomalaistaustaisista tähän ikäryhmään kuului kolmannes. Alle 16-vuotiaita oli ulkomaalaistaustaisista 19 prosenttia ja suomalaistaustaisista 15 prosenttia. Sen sijaan vain 5 prosenttia ulkomaalaistaustaisista oli täyttänyt 65 vuotta, kun suomalaistaustaisista ikäluokkaan kuului lähes joka viides.

Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on suurin lasten ja nuorten aikuisten ikäryhmissä. Noin viidesosa kaikista 0–6-vuotiaista ja toisaalta 25–44-vuotiaista oli ulkomaalaistaustainen vuoden 2018 alussa. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä alle 5 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisten osuus on kymmenessä vuodessa kasvanut selvästi kaikissa ikäluokissa. Kouluikäisten ja vanhempien työikäisten kohdalla osuuden kasvua on vauhdittanut suomalaistaustaisten määrän väheneminen näissä ikäluokissa.

Ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalaistaustaisten ikärakenteet eroavat selvästi toisistaan. Vuoden 2018 alussa Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista 75 prosenttia oli korkeintaan 15-vuotiaita. Alaikäisistä ulkomaalaistaustaisista helsinkiläisistä 68 prosenttia oli syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten ensimmäisestä sukupolvesta 86 prosenttia oli työikäisiä. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten vanhetessa työikäisten määrä ja osuus myös tässä ryhmässä tulee lisääntymään.

Ikärakenteessa on selviä eroja taustamaaryhmittäin. Ulkomaalaistaustaisilla lasten osuus on suomalaistaustaisiin verrattuna keskimäärin suuri. Esimerkiksi afrikkalaistaustaisista 32 prosenttia oli korkeintaan 15-vuotiaita vuoden 2018 alussa. Sen sijaan amerikkalaistaustaisista ja heistä, joiden joiden taustamaa oli jokin EU-maa, lasten osuus oli koko väestöä jonkin verran pienempi. Näissä taustamaaryhmissä työikäisten osuudet olivat suuria. Yli 65-vuotiaiden osuus oli korkein heillä, joiden taustamaa oli EU:n ulkopuolisesta Euroopasta. Heilläkin osuus oli selvästi matalampi kuin suomalaistaustaisilla.