Helsingin väestöstä lievä enemmistö on naisia, sillä vuoden 2020 lopussa naisten osuus oli noin 52 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisista miehet sen sijaan olivat enemmistönä 52 prosentin osuudella. 65 vuotta täyttäneistä ulkomaalaistaustaisista enemmistö oli kuitenkin naisia. Kaikista helsinkiläisistä naisista noin 15 prosenttia ja miehistä 18 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.
Ulkomaalaistaustaisista ainoastaan EU:n ulkopuolisesta Itä- ja Etelä-Euroopasta kotoisin olevista enemmistö, 58 prosenttia, oli naisia. Aasialaistaustaisista miehiä oli 53 prosenttia, EU-maataustaisista 53 prosenttia, afrikkalaistaustaisista 56 prosenttia, amerikkalaistaustaisista 61 prosenttia ja oseanialaistaustaisista peräti 73 prosenttia. Erot johtuvat ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten sukupuolirakenteesta.
Taustamaaryhmittäin erot sukupuolirakenteessa ovat suuria, kun katsotaan suurimpia taustamaaryhmiä. Niistä, joiden taustamaa oli entinen Neuvostoliitto, 60 prosenttia ja virolaistaustaisista 52 prosenttia oli naisia, kun taas somalialaistaustaisissa miehet olivat enemmistönä 52 prosentin osuudella. Lisäksi esimerkiksi yhdysvaltalais-, turkkilais- ja irakilaistaustaisista miehiä oli yli 60 prosenttia. Myös taustaltaan isobritannialaisista jopa 80 prosenttia oli miehiä. Sen sijaan thaimaalaistaustaisista neljä viidestä ja filippiiniläistaustaisista kaksi kolmesta oli naisia.
Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö on nuorempaa kuin suomalaistaustainen väestö. Ulkomaalaistaustaisista suurin osa on nuoria työikäisiä. Esimerkiksi 25–44-vuotiaiden osuus oli vuoden 2020 alussa 44 prosenttia, kun suomalaistaustaisista tähän ikäryhmään kuului kolmannes. Alle 16-vuotiaita oli ulkomaalaistaustaisista 20 prosenttia ja suomalaistaustaisista 14 prosenttia. Sen sijaan vain hieman alle 6 prosenttia ulkomaalaistaustaisista oli täyttänyt 65 vuotta, kun suomalaistaustaisista ikäluokkaan kuului lähes joka viides.
Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on suurin lasten ja nuorten aikuisten ikäryhmissä. Yli viidesosa kaikista korkeintaan 15-vuotiaista ja toisaalta 25–44-vuotiaista oli ulkomaalaistaustainen vuoden 2020 lopulla. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä noin 5 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisten osuus on kymmenessä vuodessa kasvanut selvästi kaikissa ikäluokissa. Kouluikäisten ja vanhempien työikäisten kohdalla osuuden kasvua on vauhdittanut suomalaistaustaisten määrän väheneminen näissä ikäluokissa.
Ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalaistaustaisten ikärakenteet eroavat selvästi toisistaan. Vuoden 2020 lopulla Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista 73 prosenttia oli korkeintaan 15-vuotiaita. Korkeintaan 15-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista helsinkiläisistä 70 prosenttia oli syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten ensimmäisestä sukupolvesta 85 prosenttia oli työikäisiä. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten vanhetessa työikäisten määrä ja osuus myös tässä ryhmässä tulee lisääntymään.
Ikärakenteessa on selviä eroja taustamaaryhmittäin. Ulkomaalaistaustaisilla lasten osuus on suomalaistaustaisiin verrattuna keskimäärin suuri. Esimerkiksi afrikkalaistaustaisista 30 prosenttia oli korkeintaan 15-vuotiaita vuoden 2020 lopussa. Sen sijaan amerikkalaistaustaisista ja heistä, joiden joiden taustamaa oli jokin EU-maa, lasten osuus oli koko väestöä selvästi pienempi. Näissä taustamaaryhmissä työikäisten osuudet olivat suuria. Yli 65-vuotiaiden osuus oli korkein heillä, joiden taustamaa oli EU:n ulkopuolisesta Euroopasta. Heilläkin osuus oli selvästi matalampi kuin suomalaistaustaisilla.