Helsingissä syntyi 6 388 lasta vuonna 2018. Tuhatta 15–49-vuotiasta naista kohden syntyi 38 lasta. Suomen- ja saamenkielisillä sekä ruotsinkielisillä syntyi 34 ja vieraskielisillä 56 lasta tuhatta kieliryhmän 15–49-vuotiasta naista kohden.

Kotimaankieliset äidit saivat lapsensa keskimäärin vanhempana kuin vieraskieliset äidit. Vuonna 2018 vieraskieliset 20−24-vuotiaat naiset saivat 56 lasta kieliryhmän tuhatta vastaavan ikäistä naista kohden, kun suomen- ja saamenkielisillä vastaava luku oli 10. Myös 25–29-vuotiaiden vieraskielisten hedelmällisyys oli huomattavasti korkeampi kuin saman ikäisten kotimaankielisten. Myös tätä vanhemmissa ikäryhmissä kotimaankielisten hedelmällisyys oli matalampi kuin vieraskielisten. 

Vuonna 2017 kokonaishedelmällisyysluku oli Helsingissä 1,19. Se oli selvästi pienempi kuin Espoossa (1,58) ja Vantaalla (1,57). Helsingin vieraskielisten kokonaishedelmällisyysluku oli koko väestöä korkeampi - 1,64 - mutta jälleen huomattavasti pienempi kuin vieraskielisten kokonaishedelmällisyys Espoossa (1,92) tai Vantaalla (2,09).

Syntyvyys vaihtelee kieliryhmittäin. Suurista kieliryhmistä venäjän-, viron- ja englanninkielisten hedelmällisyys ei juuri poikkea kotimaankielisten hedelmällisyydestä. Somalin-, arabian- ja kurdinkielisten kokonaishedelmällisyysluku on sen sijaan selvästi yli kaksinkertainen verrattuna koko väestöön, vaikka somalin- ja arabiankielisten hedelmällisyys onkin laskenut vuosituhannen alusta. Kaiken kaikkiaan vieraskielisten hedelmällisyys on laskenut 2000-luvulla, kun taas kotimaankielisten on pysynyt vakaampana.

 

Yleisellä syntyvyysluvulla tarkoitetaan elävänä syntyneiden määrää keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohden.

Yleisellä hedelmällisyysluvulla tarkoitetaan elävänä syntyneiden lasten määrää keskiväkiluvun tuhatta 15–49 -vuotiasta naista kohden.

Kokonaishedelmällisyysluku saadaan laskemalla yhteen yhdelle ikävuodelle lasketut hedelmällisyysluvut. Näin saatu luku tarkoittaa laskennallista lasten määrää, jonka nainen synnyttää kyseisen vuoden hedelmällisyyden pysyessä voimassa naisen koko hedelmällisen kauden edellyttäen, ettei hän kuole ennen tämän kauden päättymistä.

Lähde: Tilastokeskus