Työttömyysaste lasketaan työttömien prosenttiosuutena koko työvoimasta, eli työttömien ja työllisten yhteenlasketusta määrästä. Toisin kuin työttömyysaste, jossa keskitytään vain työvoimaan, työllisyysaste lasketaan työllisten prosenttiosuutena koko väestöstä. Alla olevassa tarkastelussa työllisyysaste on laskettu 20–64 vuotiaasta väestönosasta. Tämä rajaus on katsottu tarpeelliseksi siitä syystä, että tätä nuoremmissa ikäryhmissä on sekä suomalaistaustaisten että ulkomaalaistaustaisten joukossa paljon opiskelijoita, mikä laskee merkittävästi työllisyysastetta.

 

Vieraskielisten työttömien määrä ja työttömyysaste Helsingissä vuonna 2019

Tuoreinta tietoa vieraskielisten (ks. maahanmuuttajien määritelmät sivun ylälaidasta) työttömyystilanteesta antaa työ- ja elinkeinoministeriön kuukausitasoinen työnvälitystilasto, joka perustuu työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautuneisiin työnhakijoihin. Joulukuussa 2019 vieraskielisten työttömyysaste Helsingissä oli 18,1 prosenttia ja kaikkien helsinkiläisten 9,2 prosenttia. Työttömiä vieraskielisiä oli 8 935, mikä oli 28 prosenttia kaikista työttömistä. 

Tammi–joulukuussa 2019 työttömien vieraskielisten määrä oli Helsingissä keskimäärin kolme prosenttia matalampi kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Joulukuussa 2019 vieraskielisten työttömyysaste oli 0,5 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aikaisemmin.

 

Ulkomaalaistaustaisten työllisyys- ja työttömyysasteet Helsingissä

Tuorein rekisteripohjainen tilastotieto ulkomaalaistaustaisten (ks. maahanmuuttajien määritelmät sivun ylälaidasta) työllisyys- ja työttömyysasteesta saadaan Tilastokeskuksen vuoden 2018 työssäkäyntitilastosta.

Ulkomaalaistaustaisia työttömiä oli vuoden 2018 lopussa Helsingissä yhteensä 9 681 henkilöä, joista puolet oli miehiä (4 847 hlö) ja puolet naisia (4 834 hlö). Ulkomaalaistaustaisten työttömien määrä väheni vuoden takaisesta 781 hengellä. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli Helsingissä vuoden 2018 lopussa 18,6 prosenttia ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste 56,4 prosenttia. Suomalaistaustaisten työttömyysaste oli 7,4 prosenttia ja työllisyysaste 78,4 prosenttia vastaavassa ikäryhmässä.

Sekä ulkomaalais- että suomalaistaustaisilla työllisyysaste oli noussut ja työttömyysaste puolestaan laskenut selvästi vuodesta 2017. Vaikka suomalaistaustaisten työttömyysaste laski edellisvuodesta hieman ulkomaalaistaustaisia enemmän, myös ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste laski lähes 3 prosenttiyksikköä, saavuttaen kyseisen ryhmän vuoden 2011 tason (ks. kuvio 2). Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä ja rakenne ovat kuitenkin muuttuneet paljon vuodesta 2011.

 

 

Ulkomaalaistaustaisten työllisyys- ja työttömyysasteet muualla pääkaupunkiseudulla ja seudun ulkopuolisessa Suomessa

Muualla Helsingin seudulla (pl. Helsinki) ulkomaalaistaustaisten työllisyystilanne oli parempi. Siellä työttömyysaste oli 16,3 prosenttia ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste 61,3 prosenttia vuonna 2018. Suomalaistaustaisilla vastaavat osuudet olivat 6,4 ja 80,8 prosenttia. Niin ulkomaalaistaustaisten kuin suomalaistaustaistenkin työttömyysaste kutistui edellisvuodesta Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja muuallakin Helsingin seudulla. Samalla molempien ryhmien työllisyysasteet nousivat.

Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste pieneni ja työllisyysaste nousi vuonna 2018 reilusti. Silti muun Suomen tilanne oli edelleen Helsingin seutua heikompi: ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli 21,6 prosenttia ja 20-64-vuotiaiden työllisyysaste 53,9 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alentaa jossakin määrin se, että rekistereissä on virheellisesti vielä mukana sellaisia Suomesta todellisuudessa pois muuttaneita henkilöitä, jotka eivät ole tehneet ilmoitusta muutostaan. Tällaisia henkilöitä on viime vuosien aikana pyritty aiempaa aktiivisemmin siivoamaan pois rekistereistä (huom. kuitenkin vasta vuoden 2019 väestötiedoissa on ensimmäistä kertaa putsattu pois sellaiset ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka ovat olleet vähintään kaksi vuotta tietymättömissä). Esimerkiksi Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen tekemän Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi (UTH) -tutkimuksen mukaan 15–64-vuotiaiden helsinkiläisten ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli 64 prosenttia ja ero suomalaistaustaisten työllisyysasteeseen 9 prosenttiyksikköä vuonna 2014 (Tilastokeskus 2015, 72). Vaikka tutkimuksessa haastateltiin Suomessa asuvaa väestöä, on aineistosta tuotettu myös pääkaupunkiseututasoista tietoa (ks. Saukkonen & Peltonen 2018). Maahanmuuttajien työllisyyttä käsittelee myös kyselyaineistoon perustuva, tuore FinMonik-tutkimus 2018-2019 (Kuusio ym. 2020).

 

 

Helsinkiläisten erot työllisyysasteissa syntyperän mukaan sukupuolittain ja ikäluokittain

Ulkomaalaistaustaisisten helsinkiläisten 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste oli 60,8 prosenttia ja naisten 51,3 prosenttia vuonna 2018. Työllisyysasteet ovat nousseet molemmissa ryhmissä selvästi verrattuna edelliseen vuoteen (v. 2017 miehet 57,3 % ja naiset 48,3 %). Miehillä työllisyysaste oli korkeimmillaan 30–34 (64,3%) ja 35–44 (63,5%) ikäryhmissä. Naisten työllisyysaste oli korkeimmillaan 45–54-vuotiaiden ikäryhmässä (58,7 %). Sekä 20–24 vuotiaat että yli 55-vuotiaat olivat ainoat ikäryhmät, joissa ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste ei poikennut ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysasteesta.

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste eroaa suomalaistaustaisten työllisyysasteesta enemmän naisten kuin miesten kohdalla. Suomalaistaustaisten naisten työllisyysaste oli kaikissa muissa ikäryhmissä miehiä korkeampi paitsi 30–34-vuotiailla, joissa työllisten naisten ja miesten osuus väestöstä oli yhtä suuri. Toisin kuin aiemmin tällä vuosituhannella, ulkomaalaistaustaisten naisten ja miesten työllisyysasteiden välinen ero kahta peräkkäistä vuotta tarkastellessa on alkanut hieman kasvaa vuodesta 2014 lähtien, ja jatkoi kasvamistaan edelleen vuonna 2018.

 

 

Maassaoloajan yhteys ulkomaalaistaustaisten työmarkkina-asemaan

Kuviosta 4 nähdään ulkomailla syntyneiden 20-64-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten pääasiallinen toiminta maassaoloajan mukaan Helsingissä vuonna 2016. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste paranee Suomessa asuttujen vuosien myötä, mutta vaikutus näkyy vasta noin 15 maassaolovuoden jälkeen. Pisimpään Suomessa asuneet olivat myös harvimmin työvoiman ulkopuolella muusta syystä kuin opiskelujen tai eläkkeellä olon vuoksi. Työttömyysasteeseen maassaoloajalla ei sen sijaan ole juuri vaikutusta. Tämä johtuu pitkälti työttömyysasteen määrittelytavasta: maassaoloajan myötä ulkomaalaistaustaisten osuus työvoimasta kasvaa kun myös työvoiman ulkopuolelta siirrytään töihin tai työnhakijaksi.

Maassaoloaika vaikuttaa vielä enemmän ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten naisten kuin miesten työllistymiseen. Vuoden 2016 lopussa yli 15 vuotta Suomessa asuneet miehet olivat työllistyneet jonkin verran paremmin kuin lyhyemmän aikaa maassa olleet, mutta naisten osalta työllisyysasteen nousu pitkään Suomessa asuneilla oli merkittävä. Tätä selittää tosin joiltain osin heidän siirtymisensä työvoimaan esimerkiksi lasten- tai kodinhoitotehtävistä.