Tuoreinta tietoa vieraskielisten työttömyystilanteesta antaa työ- ja elinkeinoministeriön kuukausitasoinen työnvälitystilasto, joka perustuu työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautuneisiin työnhakijoihin. Joulukuussa 2018 vieraskielisten työttömyysaste Helsingissä oli 18,6 prosenttia ja kaikkien helsinkiläisten 9,2 prosenttia.  Työttömiä vieraskielisiä oli 9 158 eli reilu neljännes kaikista työttömistä. 

Tammi–joulukuussa 2018 työttömien vieraskielisten määrä oli keskimäärin 10 prosenttia matalampi kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Joulukuussa 2018 vieraskielisten työttömyysaste oli 7 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aikaisemmin.

 

Tuorein rekisteripohjainen tilastotieto ulkomaalaistaustaisten työllisyys- ja työttömyysasteesta saadaan Tilastokeskuksen vuoden 2017 työssäkäyntitilastosta. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli Helsingissä vuoden 2017 lopussa 21,3 prosenttia ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste 53,1 prosenttia. Suomalaistaustaisten työttömyysaste oli 8,5 prosenttia ja työllisyysaste 76,7 prosenttia.

Muualla Helsingin seudulla ulkomaalaistaustaisten työllisyystilanne oli parempi. Siellä työttömyysaste oli 18,2 prosenttia ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste 59,1 prosenttia. Työttömien osuus työvoimasta kutistui edellisvuodesta Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja muuallakin Helsingin seudulla. Samalla työllisyysaste nousi. Myös seudun ulkopuolisessa Suomessa työttömien osuus työvoimasta pieneni, mutta tilanne oli edelleen Helsingin seutua heikompi: työttömyysaste oli 25,1 prosenttia ja työllisyysaste 50,8 prosenttia.  

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alentaa jossakin määrin se, että rekistereissä on mukana Suomesta todellisuudessa pois muuttaneita henkilöitä, jotka eivät ole tehneet ilmoitusta muutostaan. Esimerkiksi Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen tekemän Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi (UTH) -tutkimuksen mukaan 15–64-vuotiaiden helsinkiläisten ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli 64 prosenttia ja ero suomalaistaustaisten työllisyysasteeseen 9 prosenttiyksikköä vuonna 2014 (Tilastokeskus 2015, 72). Tutkimuksessa haastateltiin Suomessa asuvaa väestöä. 

 

 

Ulkomaalaistaustaisia työttömiä oli vuoden 2017 lopussa Helsingissä 10 462, josta miesten osuus oli 51 prosenttia. Työttömien määrä väheni vuoden takaisesta 763 hengellä ja työttömyysaste laski lähes 3 prosenttiyksikköä. Suomalaistaustaisten työttömyysaste laski edellisvuodesta kuitenkin hieman ulkomaalaistaustaisia voimakkaammin. Vuoden 2017 lopussa ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste läheni vuoden 2012 tasoa. Samaan aikaan ulkomaalaistaustaisen väestön määrä ja rakenne ovat muuttuneet paljon.

 

Ulkomaalaistaustaisista 20–64-vuotiaista miehistä työllisiä oli 57,3 prosenttia ja naisista 48,3 prosenttia. Miehillä työllisten osuus oli korkeimmillaan 25–54-vuotiaiden ikäryhmissä. Naisten työllisyys oli korkeimmillaan 45–54-vuotiailla. Yli 55-vuotiaat olivat ainoa ikäryhmä, jossa naisten työllisyysaste oli korkeampi kuin miesten. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste eroaa suomalaistaustaisten työllisyysasteesta enemmän naisten kuin miesten kohdalla. Suomalaistaustaisten osalta naisten työllisyysaste oli 30–34-vuotiaita lukuun ottamatta kaikissa ikäryhmissä korkeampi kuin miesten. Ulkomaalaistaustaisten naisten ja miesten työllisyysasteiden välinen ero on kaventunut tällä vuosituhannella, mutta nyt ero kasvoi edellisvuodesta.

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste paranee Suomessa asuttujen vuosien myötä, mutta vaikutus näkyy vasta noin 15 maassaolovuoden jälkeen. Pisimpään Suomessa asuneet olivat myös harvimmin työvoiman ulkopuolella muusta syystä kuin opiskelujen tai eläkkeellä olon vuoksi. Työttömyysasteeseen maassaoloajalla ei sen sijaan ole juuri vaikutusta.

Maassaoloaika vaikuttaa vielä enemmän ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten naisten kuin miesten työllistymiseen. Vuoden 2016 lopussa yli 15 vuotta Suomessa asuneet miehet olivat työllistyneet jonkin verran paremmin kuin lyhyemmän aikaa maassa olleet, mutta naisten osalta työllisyysasteen nousu pitkään Suomessa asuneilla oli merkittävä. Tätä selittää tosin joiltain osin heidän siirtymisensä työvoimaan esimerkiksi lasten- tai kodinhoitotehtävistä.