Tuoreinta tietoa vieraskielisten työttömyystilanteesta antaa työ- ja elinkeinoministeriön kuukausitasoinen työnvälitystilasto, joka perustuu työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautuneisiin työnhakijoihin. Joulukuussa 2017 vieraskielisten työttömyysaste Helsingissä oli 21,0 prosenttia ja kaikkien helsinkiläisten 10,4 prosenttia.  Työttömiä vieraskielisiä oli 9 797 eli reilu neljännes kaikista työttömistä. 

Tammi–joulukuussa 2017 työttömien vieraskielisten määrä oli keskimäärin 8 prosenttia matalampi kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Joulukuussa 2017 vieraskielisten työttömyysaste oli 2 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aikaisemmin.

 

Tuorein rekisteripohjainen tilastotieto ulkomaalaistaustaisten työllisyys- ja työttömyysasteesta saadaan Tilastokeskuksen vuoden 2016 työssäkäyntitilastosta. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli Helsingissä vuoden 2016 lopussa 24,1 prosenttia ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste 50,5 prosenttia. Suomalaistaustaisten työttömyysaste oli 10,0 prosenttia ja työllisyysaste 75,1 prosenttia.

Muualla Helsingin seudulla ulkomaalaistaustaisten työllisyystilanne oli parempi. Siellä työttömyysaste oli 21,7 prosenttia ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste 57,1 prosenttia. Työttömien osuus työvoimasta kutistui edellisvuodesta Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja muuallakin Helsingin seudulla. Samalla työllisyysaste nousi. Myös seudun ulkopuolisessa Suomessa työttömien osuus työvoimasta pieneni, mutta tilanne oli edelleen Helsingin seutua heikompi: työttömyysaste oli 29,8 prosenttia ja työllisyysaste 48,0 prosenttia.  

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alentaa jossakin määrin se, että rekistereissä on mukana Suomesta todellisuudessa pois muuttaneita henkilöitä, jotka eivät ole tehneet ilmoitusta muutostaan. Esimerkiksi Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen tekemän Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi (UTH) -tutkimuksen mukaan 15–64-vuotiaiden helsinkiläisten ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli 64 prosenttia ja ero suomalaistaustaisten työllisyysasteeseen 9 prosenttiyksikköä vuonna 2014 (Tilastokeskus 2015, 72). Tutkimuksessa haastateltiin Suomessa asuvaa väestöä. 

 

 

Ulkomaalaistaustaisia työttömiä oli vuoden 2016 lopussa Helsingissä 11 225, josta miesten osuus oli 52 prosenttia. Työttömien määrä lisääntyi vuoden takaisesta 47 hengellä, mutta työttömyysaste laski yli prosenttiyksiköllä. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste laski edellisvuodesta voimakkaammin kuin suomalaistaustaisten. Vuoden 2016 lopussa ulkomaalaistaustaisten työllisyys- ja työttömyysasteet olivat samalla tasolla kuin 2000-luvun alkuvuosina. Samaan aikaan ulkomaalaistaustaisen väestön määrä ja rakenne ovat muuttuneet paljon.

 

Ulkomaalaistaustaisista 20–64-vuotiaista miehistä työllisiä oli 54,0 prosenttia ja naisista 46,6 prosenttia. Miehillä työllisten osuus oli korkeimmillaan 25–54-vuotiaiden ikäryhmissä. Naisten työllisyys oli korkeimmillaan 45–54-vuotiailla. Yli 55-vuotiaat olivat ainoa ikäryhmä, jossa naisten työllisyysaste oli korkeampi kuin miesten. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste eroaa suomalaistaustaisten työllisyysasteesta enemmän naisten kuin miesten kohdalla. Suomalaistaustaisten osalta naisten työllisyysaste oli 30–34-vuotiaita lukuun ottamatta kaikissa ikäryhmissä korkeampi kuin miesten. Ulkomaalaistaustaisten naisten ja miesten työllisyysasteiden välinen ero on kaventunut tällä vuosituhannella, mutta nyt ero kasvoi edellisvuodesta.

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste paranee Suomessa asuttujen vuosien myötä, mutta vaikutus näkyy vasta noin 15 maassaolovuoden jälkeen. Maassaoloaika vaikuttaa enemmän ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten naisten kuin miesten työllistymiseen. Vuoden 2014 lopussa yli 15 vuotta Suomessa asuneet miehet olivat työllistyneet hieman muita paremmin, mutta naisten osalta työllisyysaste oli selvästi muita korkeampi näin pitkään maassa olleilla. Pisimpään Suomessa asuneet olivat myös harvimmin työvoiman ulkopuolella muusta syystä kuin opiskelujen tai eläkkeellä olon vuoksi. Työttömyysasteeseen maassaoloajalla ei sen sijaan ollut juuri vaikutusta.