Helsingin väestössä oli vuoden 2019 alussa edustettuna 167 eri kansalaisuutta. Ulkomaan kansalaisia oli 62 079. Heistä 37 prosentilla oli jonkin Euroopan Unionin jäsenvaltion kansalaisuus ja 13 prosentilla jonkin muun eurooppalaisen valtion kansalaisuus. Aasialaisten valtioiden kansalaisia oli 32 prosenttia, afrikkalaisten valtioiden kansalaisia 12 prosenttia, pohjoisamerikkalaisten valtioiden kansalaisia 3 prosenttia ja eteläamerikkalaisten valtioiden kansalaisia 2 prosenttia kaikista ulkomaan kansalaisista.

Ulkomaan kansalaisten suurimman ryhmän muodostivat virolaiset 11 863 hengellä. Toiseksi eniten oli Venäjän (5 871) ja kolmanneksi eniten Irakin (3 518) kansalaisia. Vuoden 2018 alkuun verrattuna suurimpien kansalaisuusryhmien määrät muuttuivat vain vähän. 

Useat somalialaistaustaiset ovat saaneet Suomen kansalaisuuden: somalialaistaustaisia on yli kolme kertaa enemmän kuin Somalian kansalaisia. Somalialaistaustaisissa on paljon Suomessa syntyneitä nuoria. Myös henkilöitä, joiden taustamaa on entinen Neuvostoliitto, on selvästi enemmän kuin Venäjän kansalaisia. Heistä suuri osa on inkeriläisiä paluumuuttajia ja heidän perheenjäseniään. Sen sijaan Viron kansalaisia asuu Helsingissä lähes yhtä paljon kuin virolaistaustaisia. Ruotsalaistaustaisia on jopa vähemmän kuin Ruotsin kansalaisia. Tämä selittyy suurimmaksi osaksi niillä suomalaistaustaisilla, jotka ovat syntyneet Ruotsissa, saaneet Ruotsin kansalaisuuden ja muuttaneet myöhemmin Suomeen.

Helsingin ulkomaan kansalaisista 8 prosenttia oli vuoden 2019 alussa Suomessa syntyneitä. Osuus vaihtelee huomattavasti eri kansalaisuusryhmissä. Suomessa syntyneiden osuus on korkeampi lähialueen kansalaisten sekä pitkähkön ajan maassa olleiden pakolaistaustaisten ryhmissä. Esimerkiksi kansalaisuudeltaan ruotsalaisista vajaa kolmannes ja tanskalaisista sekä norjalaisista vajaa viidennes oli Suomessa syntyneitä. Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisista 26 prosenttia, Serbian ja Montenegron kansalaisista 21 prosenttia ja Somalian kansalaisista 17 prosenttia oli syntynyt Suomessa.

Vuonna 2017 Suomen kansalaisuuden sai Helsingissä 3 057 ulkomaalaista. Selvästi suurimmat Suomen kansalaisuuden saaneet ryhmät olivat somalialaiset ja venäläiset. Seuraavaksi eniten kansalaisuuksia myönnettiin irakilaisille, virolaisille ja afganistanilaisille. Koko Suomessa kansalaisuuden sai 12 219 Suomessa vakinaisesti asunutta ulkomaan kansalaista. Kansalaisuuden saaneiden määrä oli sekä Helsingissä että koko maassa selvästi suurempi kuin aiempina vuosina. Vuosina 2000−2017 Suomen kansalaisuus myönnettiin Helsingissä noin 27 000 hengelle.

Vuoden 2019 alussa Helsingissä asui 31 472 sellaista henkilöä, joilla oli sekä Suomen että jonkin toisen maan kansalaisuus. Heistä vajaa kolme neljäsosaa oli sellaisia ulkomaiden kansalaisia, joille on myöhemmin myönnetty Suomen kansalaisuus. Venäjän kansalaisuus oli selvästi yleisin toinen kansalaisuus. Helsingissä asui 7 003 Suomen ja Venäjän kansalaista, 3 392 Suomen ja Somalian kansalaista, 1 514 Suomen ja Viron kansalaista, 1 333 Suomen ja Irakin kansalaista, 1 136 Suomen ja Ruotsin kansalaista sekä 1 117 Suomen ja Yhdysvaltojen kansalaista.