Helsingin väestössä oli vuoden 2020 lopussa edustettuna 164 eri kansalaisuutta. Ulkomaan kansalaisia oli 64 937. Heistä 33 prosentilla oli jonkin Euroopan Unionin jäsenvaltion kansalaisuus ja 15 prosentilla jonkin muun eurooppalaisen valtion kansalaisuus. Aasialaisten valtioiden kansalaisia oli 34 prosenttia, afrikkalaisten valtioiden kansalaisia 12 prosenttia, pohjoisamerikkalaisten valtioiden kansalaisia 3 prosenttia ja eteläamerikkalaisten valtioiden kansalaisia 2 prosenttia kaikista ulkomaan kansalaisista.

Ulkomaan kansalaisten suurimman ryhmän muodostivat virolaiset 10 852 hengellä. Toiseksi eniten oli Venäjän (5 780) ja kolmanneksi eniten Irakin (3 796) kansalaisia. Vuoden 2020 alkuun verrattuna Viron kansalaisten määrä väheni 420 hengellä, kun taas muissa suurimmissa kansalaisuusryhmien määrissä ei tapahtunut suuria muutoksia. 

Useat somalialaistaustaiset ovat saaneet Suomen kansalaisuuden: somalialaistaustaisia on neljä kertaa enemmän kuin Somalian kansalaisia. Somalialaistaustaisissa on paljon Suomessa syntyneitä nuoria. Myös henkilöitä, joiden taustamaa on entinen Neuvostoliitto, on selvästi enemmän kuin Venäjän kansalaisia. Heistä suuri osa on inkeriläisiä paluumuuttajia ja heidän perheenjäseniään. Sen sijaan Viron kansalaisia asuu Helsingissä lähes yhtä paljon kuin virolaistaustaisia. Ruotsalaistaustaisia on jopa vähemmän kuin Ruotsin kansalaisia. Tämä selittyy suurimmaksi osaksi niillä suomalaistaustaisilla, jotka ovat syntyneet Ruotsissa, saaneet Ruotsin kansalaisuuden ja muuttaneet myöhemmin Suomeen.

Helsingissä asuneista ulkomaan kansalaisista 8 prosenttia oli vuoden 2020 lopussa Suomessa syntyneitä. Osuus vaihtelee huomattavasti eri kansalaisuusryhmissä. Suomessa syntyneiden osuus on korkeampi lähialueen kansalaisten sekä pitkähkön ajan maassa olleiden pakolaistaustaisten ryhmissä. Esimerkiksi kansalaisuudeltaan ruotsalaisista reilu neljännes ja tanskalaisista sekä norjalaisista noin kuudennes oli Suomessa syntyneitä. Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisista 25 prosenttia, Serbian ja Montenegron kansalaisista 20 prosenttia ja Somalian kansalaisista 17 prosenttia oli syntynyt Suomessa.

Vuonna 2020 Suomen kansalaisuuden sai Helsingissä 1 810 ulkomaalaista. Selvästi suurimmat Suomen kansalaisuuden saaneet ryhmät olivat venäläiset (296) ja somalialaiset (239). Seuraavaksi eniten kansalaisuuksia myönnettiin irakilaisille (152), virolaisille (114) ja nepalilaisille (60). Koko Suomessa kansalaisuuden sai vuonna 2020 yhteensä 7 816 Suomessa vakinaisesti asunutta ulkomaan kansalaista. Kansalaisuuden saaneiden määrä oli Helsingissä ja koko maassa edellisvuotta pienempi

Vuoden 2020 lopussa Helsingissä asui 35 337 sellaista henkilöä, joilla oli sekä Suomen että jonkin toisen maan kansalaisuus. Heistä vajaa kolme neljäsosaa oli sellaisia ulkomaiden kansalaisia, joille on myöhemmin myönnetty Suomen kansalaisuus. Venäjän kansalaisuus oli selvästi yleisin toinen kansalaisuus. Helsingissä asui 7 538 Suomen ja Venäjän kansalaista, 3 993 Suomen ja Somalian kansalaista, 1 722 Suomen ja Viron kansalaista, 1 591 Suomen ja Irakin kansalaista, 1 279 Suomen ja Ruotsin kansalaista sekä 1 279 Suomen ja Yhdysvaltojen kansalaista.