Suurpiiritasolla ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä vaihteli vuoden 2018 alussa Östersundomin 6,6 prosentista Itäisen suurpiirin 26,0 prosenttiin.  Koillisessa suurpiirissä ulkomaalaistaustaisia oli 17 371 eli 17,4 prosenttia alueen väestöstä ja Läntisessä suurpiirissä 16 445 eli 15,0 prosenttia väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on Itäisessä suurpiirissä selvästi muita suurpiirejä korkeampi. Helsingin ulkomaalaistaustaisista jopa 29,1 prosenttia, yhteensä 29 067 henkilöä, asui siellä.

Osa-alueittain ulkomaalaistaustaisia asui eniten Kontulassa, Kannelmäessä, Myllypurossa ja Kallahdessa. Vuoden 2018 alussa ulkomaalaistaustaisten osuus alueen väestöstä oli korkein Kallahdessa, Meri-Rastilassa, Itäkeskuksessa, Kurkimäessä, Kontulassa ja Jakomäessä, joissa ulkomaalaistaustaisia oli yli kolmasosa. Näiden lisäksi 8 osa-alueella vieraskielisiä oli yli neljäsosa alueen väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten osuus ylitti kaupungin keskiarvon (15,5 %) vajaalla kolmanneksella alueista. Pienin osuus ulkomaalaistaustaisia oli Pirkkolassa, Suomenlinnassa ja Paloheinässä.

Ulkomaalaistaustaisten osuus alueen koko väestöstä osa-alueittain Helsingissä 1.1.2018

Ulkomaalaistaustaisten osuus alueen koko väestöstä osa-alueittain Helsingissä 1.1.2018

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot

Vuoden 2017 aikana ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi kaikissa muissa suurpiireissä paitsi Östersundomissa. Ulkomaalaistaustainen väestö kasvoi nopeimmin Pohjoisessa ja Eteläisessä suurpiirissä, joissa ulkomaalaistaustaisia oli yli 7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Osa-aluetasolla ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi keskimääräistä nopeammin kahdessa kolmasosassa niistä alueista, joilla ulkomaalaistaustaisten osuus oli yli suuri. Kasvu oli kuitenkin nopeinta useilla sellaisilla alueilla, joilla ulkomaalaistaustaisia oli lähtökohtaisesti vähän. Vuoden 2018 alussa ulkomaalaistaustaisia oli yli viidennes alueen väestöstä 24 osa-alueella, kun vuotta aikaisemmin tällaisia alueita oli ollut 23.

Ulkomaalaistaustainen väestö on kotimaankielistä nuorempaa, mikä näkyy myös alueellisissa osuuksissa. Itäisessä suurpiirissä alle 16-vuotiaista lähes 37 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2018 alussa. Eteläisessä ja Pohjoisessa suurpiirissä ulkomaalaistaustaisten osuus lapsista oli sen sijaan hieman pienempi kuin heidän osuutensa koko väestöstä.

Ulkomaalaistaustaisten yleisin taustamaanosa pääkaupunkiseudulla 1.1.2018

 Ulkomaalaistaustaisten yleisin maanosa pääkaupunkiseudulla

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot

Taustamaanosittain katsottuna useimmat taustamaaryhmät ovat keskittyneet Helsingin sisällä ennen kaikkea Itäiseen, mutta myös Koilliseen ja Läntiseen suurpiiriin. Venäläis- ja virolaistaustaisista yli kaksi kolmasosaa asui vuoden 2018 alussa näissä suurpiireissä. Pohjoisamerikkalaistaustaiset, ruotsalaistaustaiset ja eteläamerikkalaistaustaiset asuivat yleisimmin Eteläisessä suurpiirissä. Pohjoisamerikkalaisista siellä asui yli kaksi kolmasosaa.

Vajaa 40 prosenttia Helsingin osa-alueista oli sellaisia, joissa EU-maat oli alueen ulkomaalaistaustaisten yleisin taustamaaryhmä. Suurin piirtein saman verran oli osa-alueita, joissa yleisin taustamaaryhmä oli Aasia. Lisäksi 15 prosentissa EU:n ulkopuolinen Eurooppa ja 7 prosentissa Afrikka oli alueen ulkomaalaistaustaisten yleisin taustamaaryhmä.

Vantaalla useimmilla alueilla ulkomaalaistaustaisten yleisin taustamaa oli jokin Euroopan maa vuoden 2018 alussa. Espoossa eurooppalaistaustaisten lisäksi aasialaistaustaiset olivat monilla alueilla suurin ulkomaalaistaustaisten ryhmä.

Vieraskielisten osuus alueen koko väestöstä osa-alueittain Helsingissä 1.1.2018

Vieraskielisten osuus alueen koko väestöstä osa-alueittain Helsingissä 1.1.2018

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot

Vieraskieliset jakautuvat osa-alueille samankaltaisesti kuin ulkomaalaistaustaiset. Vielä 1990-luvun alussa vieraskielisiä oli suhteellisesti eniten Eteläisessä suurpiirissä, jossa asui yli neljännes Helsingin vieraskielisistä. 1990-luvun puolivälissä tulomuuton kasvaessa tilanne muuttui ja Itäinen suurpiiri nousi merkittävimmäksi vieraskielisten alueeksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vieraskielisen väestön jakautumisessa suurpiireittäin ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Keskittyminen Itäiseen suurpiirin tapahtui pääosin jo 1990-luvulla. Osa-alueet, joilla vieraskielisten osuus väestöstä on korkein tai toisaalta matalin, ovat säilyneet pitkälti samoina.

Vieraskielisten lasten osuus kaikista helsinkiläisistä lapsista on suurempi kuin vieraskielisten osuus koko väestöstä. Vuoden 2018 alussa kaikista 0–6-vuotiaista helsinkiläislapsista 19,6 % oli vieraskielisiä. Vieraskielisiä lapsia on suhteessa eniten niillä kaupungin alueilla, jotka sijaitsevat juna- tai metroradan varrella. Lähes kolme neljäsosaa Helsingin osa-alueista oli sellaisia, joilla vieraskielisten lasten osuus oli kaupungin keskiarvoa pienempi.

Vieraskielisten 0–6-vuotiaiden lasten osuus alueen kaikista 0–6-vuotiaista osa-alueittain Helsingissä 1.1.2018

Vieraskielisten 0–6-vuotiaiden lasten osuus alueen kaikista 0–6-vuotiaista osa-alueittain Helsingissä 1.1.2018

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot

Helsingin seudulla valtaosa vieraskielisten ryhmistä on keskittynyt Helsinkiin. Suurimmista kieliryhmistä erityisesti somalin-, mutta myös venäjän-, englannin- ja arabiankielisiä on suhteessa muuhun seutuun enemmän Helsingissä.  Sen sijaan vironkielisiä asuu suhteellisesti enemmän muualla seudulla. 

Vantaalla useimmilla alueilla vieraskieliset puhuivat vuoden 2016 alussa yleisimmin äidinkielenään Baltian kieliä. Pääradan itäpuolella Venäjä ja muut entisen NL:n alueet kielet olivat kuitenkin yleisimpiä. Espoossa Baltian kielet, Länsi-Euroopan kielet ja muun Aasian kielet olivat kukin yleisin kieliryhmä noin neljäsosalla alueista.

Vieraskielisten yleisin äidinkieli kieliryhmittäin pääkaupunkiseudulla 1.1.2016

Vieraskielisten yleisein äidinkieli kieliryhmittäin pääkaupunkiseudulla 1.1.2016

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupungin tietokeskus