Suurpiiritasolla ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä vaihteli vuoden 2019 alussa Östersundomin 6,6 prosentista Itäisen suurpiirin 27,0 prosenttiin. Koillisessa suurpiirissä ulkomaalaistaustaisia oli 18 358 eli 18,3 prosenttia alueen väestöstä ja Läntisessä suurpiirissä 17 212 eli 15,6 prosenttia väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on Itäisessä suurpiirissä selvästi muita suurpiirejä korkeampi. Helsingin ulkomaalaistaustaisista jopa 29,4 prosenttia, yhteensä 30 389 henkilöä, asui siellä.

Osa-alueittain ulkomaalaistaustaisia asui eniten Kontulassa, Kannelmäessä, Myllypurossa ja Kallahdessa. Vuoden 2019 alussa ulkomaalaistaustaisten osuus alueen väestöstä oli korkein Kallahdessa, Meri-Rastilassa, Itäkeskuksessa, Kontulassa, Jakomäessä, Kivikossa ja Kurkimäessä, joissa ulkomaalaistaustaisia oli yli kolmasosa. Näiden lisäksi 10 osa-alueella vieraskielisiä oli yli neljäsosa alueen väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten osuus ylitti kaupungin keskiarvon (16,0 %) vajaalla kolmanneksella alueista. Pienin osuus ulkomaalaistaustaisia oli Santahaminassa, Pirkkolassa ja Suomenlinnassa.

Ulkomaalaistaustaisten osuus alueen koko väestöstä osa-alueittain Helsingissä 1.1.2019

Ulkomaalaistaustaisten osuus alueen koko väestöstä osa-alueittain Helsingissä 1.1.2019

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot

Vuoden 2018 aikana ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi kaikissa muissa suurpiireissä paitsi Östersundomissa. Ulkomaalaistaustainen väestö kasvoi nopeimmin Koillisessa ja Kaakksoisessa suurpiirissä, joissa ulkomaalaistaustaisten määrä lisääntyi edellisvuodesta yli 5 prosenttia. Osa-aluetasolla ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi keskimääräistä nopeammin vajaassa kahdessa kolmasosassa niistä alueista, joilla ulkomaalaistaustaisten osuus oli suuri. Kasvu oli kuitenkin nopeinta useilla sellaisilla alueilla, joilla ulkomaalaistaustaisia oli lähtökohtaisesti vähän. Vuoden 2018 alussa ulkomaalaistaustaisia oli yli viidennes alueen väestöstä 25 osa-alueella, kun vuotta aikaisemmin tällaisia alueita oli ollut 24.

Ulkomaalaistaustainen väestö on kotimaankielistä nuorempaa, mikä näkyy myös alueellisissa osuuksissa. Itäisessä suurpiirissä alle 16-vuotiaista lähes 39 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2019 alussa. Eteläisessä suurpiirissä ja Östersundomissa ulkomaalaistaustaisten osuus lapsista oli sen sijaan hieman pienempi kuin heidän osuutensa koko väestöstä.

Ulkomaalaistaustaisten yleisin taustamaanosa pääkaupunkiseudulla 1.1.2019

 Ulkomaalaistaustaisten yleisin maanosa pääkaupunkiseudulla

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot

Taustamaanosittain katsottuna useimmat taustamaaryhmät ovat keskittyneet Helsingin sisällä ennen kaikkea Itäiseen, mutta myös Koilliseen ja Läntiseen suurpiiriin. Venäläis- ja virolaistaustaisista noin kaksi kolmasosaa asui vuoden 2019 alussa näissä suurpiireissä. Pohjoisamerikkalaistaustaiset, ruotsalaistaustaiset ja eteläamerikkalaistaustaiset asuivat yleisimmin Eteläisessä suurpiirissä. Pohjoisamerikkalaisista siellä asui yli kolmasosa.

Noin 40 prosenttia Helsingin osa-alueista oli sellaisia, joissa EU-maat oli alueen ulkomaalaistaustaisten yleisin taustamaaryhmä. Lähes saman verran oli osa-alueita, joissa yleisin taustamaaryhmä oli Aasia. Lisäksi 13 prosentissa EU:n ulkopuolinen Eurooppa ja 9 prosentissa Afrikka oli alueen ulkomaalaistaustaisten yleisin taustamaaryhmä.

Vantaalla useimmilla alueilla ulkomaalaistaustaisten yleisin taustamaa oli jokin Euroopan maa vuoden 2019 alussa. Espoossa eurooppalaistaustaisten lisäksi aasialaistaustaiset olivat monilla alueilla suurin ulkomaalaistaustaisten ryhmä.

Vieraskielisten osuus alueen koko väestöstä osa-alueittain Helsingissä 1.1.2019

Vieraskielisten osuus alueen koko väestöstä osa-alueittain Helsingissä 1.1.2019

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot

Vieraskieliset jakautuvat osa-alueille samankaltaisesti kuin ulkomaalaistaustaiset. Vielä 1990-luvun alussa vieraskielisiä oli suhteellisesti eniten Eteläisessä suurpiirissä, jossa asui yli neljännes Helsingin vieraskielisistä. 1990-luvun puolivälissä tulomuuton kasvaessa tilanne muuttui ja Itäinen suurpiiri nousi merkittävimmäksi vieraskielisten alueeksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vieraskielisen väestön jakautumisessa suurpiireittäin ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Keskittyminen Itäiseen suurpiirin tapahtui pääosin jo 1990-luvulla. Osa-alueet, joilla vieraskielisten osuus väestöstä on korkein tai toisaalta matalin, ovat säilyneet pitkälti samoina.

Vieraskielisten lasten osuus kaikista helsinkiläisistä lapsista on suurempi kuin vieraskielisten osuus koko väestöstä. Vuoden 2019 alussa kaikista 0–6-vuotiaista helsinkiläislapsista 20,9 % oli vieraskielisiä. Vieraskielisiä lapsia on suhteessa eniten niillä kaupungin alueilla, jotka sijaitsevat juna- tai metroradan varrella. Noin kaksi kolmasosaa Helsingin osa-alueista oli sellaisia, joilla vieraskielisten lasten osuus oli kaupungin keskiarvoa pienempi.

Vieraskielisten 0–6-vuotiaiden lasten osuus alueen kaikista 0–6-vuotiaista osa-alueittain Helsingissä 1.1.2019

Vieraskielisten 0–6-vuotiaiden lasten osuus alueen kaikista 0–6-vuotiaista osa-alueittain Helsingissä 1.1.2018

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot