Vuoden 2019 lopussa Helsingissä oli 107 671 ulkomaalaistaustaista, joka tarkoitti 16,5 prosentin väestöosuutta. Suurpiiritasolla ulkomaalaistaustaisten eli syntyperältään ulkomaalaisten osuus väestöstä vaihteli vuoden 2019 lopussa Östersundomin 7,1 prosentista Itäisen suurpiirin 27,9 prosenttiin. Koillisessa suurpiirissä ulkomaalaistaustaisia oli 19 392 eli 19,3 prosenttia alueen väestöstä ja Läntisessä suurpiirissä 17 855 eli 16 prosenttia väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on Itäisessä suurpiirissä selvästi muita suurpiirejä korkeampi. Helsingin ulkomaalaistaustaisista jopa 29,3 prosenttia, yhteensä 31 503 henkilöä, asui Itäisen suurpiirin alueella.

Osa-alueittain ulkomaalaistaustaisia asui eniten Kontulassa, Kannelmäessä, Myllypurossa ja Keski-Vuosaaressa ja Kallahdessa, joissa asui yli 2 800 ulkomaalaistaustaista. Vuoden 2019 lopussa ulkomaalaistaustaisten osuus alueen väestöstä oli korkein Kallahdessa, Itäkeskuksessa, Meri-Rastilassa, Kontulassa, Jakomäessä, Kivikossa ja Kurkimäessä, joissa ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä ylitti kolmanneksen väestöstä. Näiden lisäksi 11 osa-alueella ulkomaalaistaustaisia oli yli neljäsosa alueen väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten osuus ylitti kaupungin keskiarvon (16,5 %) 40 osa-alueella eli vajaalla kolmanneksella Helsingin 123 väestölliseltä osa-alueelta. Pienin osuus ulkomaalaistaustaisia oli Pirkkolassa ja Suomenlinnassa, Paloheinässä, Länsi-Pakilassa, Kuusisaaressa ja Itä-Pakilassa, kullakin osa-alueella alle viisi prosenttia. Pienimmät määrät olivat Pirkkolasta kymmenen, Suomenlinnan 20 ja Kuusisaaren 26 ulkomaalaistaustaista. Santahaminassa ei asunut vuoden 2019 lopussa yhtään ulkomaalaistaustaista.

 

Ulkomaalaistaustaisten osuus alueen koko väestöstä osa-alueittain Helsingissä 31.12.2019

 

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot

Vuoden 2019 aikana ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi koko Helsingissä 4,1 prosenttia 4 259 ulkomaalaistaustaisella. Ulkomaalaistaustainen väestö kasvoi kaikissa suurpiireissä, nopeimmin Kaakkoisessa, Eteläisessä ja Koillisessa suurpiirissä, joissa ulkomaalaistaustaisten määrä lisääntyi edellisvuodesta yli 5 prosenttia. Peruspiireistä ulkomaalaistaustaisten osuus kasvoi eniten Suutarilan ja Kallion peruspiireissä. Suutarilassa ulkomaalaistaustaisten määrä lisääntyi edellisvuodesta 17 prosenttia, määrällisen kasvun ollessa 239. Kalliossa vastaava kasvu oli 11 prosenttia ja 313 ulkomaalaistaustaista.

Ulkomaalaistaustaisten määrällinen kasvu oli suurinta siellä missä määrät olivat ennestään suuria. Itäisessä suurpiirissä määrä kasvoi edellisvuodesta 1 114 ja Vuosaaren peruspiirissä 473 ulkomaalaistaustaisella, vaikka molemmissa kasvua edellisvuodesta oli alle 5 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisten määrä väheni merkittävästi kahdella osa-alueella, Käpylässä ja Reimarlassa, molemmissa noin 50 ulkomaalaistaustaisella.

 

 Vieraskielisten osuus alueen koko väestöstä osa-alueittain 31.12.2019

 

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot

Vuoden 2019 lopussa helsinkiläisistä 106 059 eli 16,2 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomen, saamea tai ruotsia. Vieraskieliset jakautuvat osa-alueille samankaltaisesti kuin ulkomaalaistaustaiset. Vielä 1990-luvun alussa vieraskielisiä oli suhteellisesti eniten Eteläisessä suurpiirissä, jossa asui yli neljännes Helsingin vieraskielisistä. 1990-luvun puolivälissä tulomuuton kasvaessa tilanne muuttui ja Itäinen suurpiiri nousi merkittävimmäksi vieraskielisten alueeksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vieraskielisen väestön jakautumisessa suurpiireittäin ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Keskittyminen Itäiseen suurpiirin tapahtui pääosin jo 1990-luvulla. Osa-alueet, joilla vieraskielisten osuus väestöstä on korkein tai toisaalta matalin, ovat säilyneet pitkälti samoina.

Vieraskielisten lasten osuus kaikista helsinkiläisistä lapsista on suurempi kuin vieraskielisten osuus koko väestöstä. Vuoden 2019 lopussa kaikista 0–6-vuotiaista helsinkiläislapsista 21,5 prosenttia oli vieraskielisiä. Vieraskielisiä lapsia on suhteessa eniten niillä kaupungin alueilla, jotka sijaitsevat juna- tai metroradan varrella. Noin kaksi kolmasosaa Helsingin osa-alueista oli sellaisia, joilla vieraskielisten lasten osuus oli kaupungin keskiarvoa pienempi. Eteläisessä suurpiirissä ja Östersundomissa ulkomaalaistaustaisten osuus lapsista oli sen sijaan hieman pienempi kuin heidän osuutensa koko väestöstä.

 

 Vieraskielisten 0–6-vuotiaiden lasten osuus alueen kaikista 0–6-vuotiaista osa-alueittain Helsingissä 31.12.2019

 

 

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot