Vieraskieliset naiset ovat kotimaankielisiä todennäköisemmin naimisissa. Vuoden 2018 alussa vieraskielisistä naisista oli naimisissa 43 prosenttia ja kotimaankielisistä 32 prosenttia. Ero oli suurin nuorissa ikäluokissa. 18–29-vuotiaista vieraskielistä naisista 26 prosenttia oli naimisissa, kun kotimaankielisistä naimisissa oli vain 7 prosenttia. Vanhemmissa ikäluokissa erot kieliryhmien välillä ovat pienempiä. Kotimaankielisten naimisissa olevien osuus on vanhemmissa ikäryhmissä huomattavasti nuoria ikäryhmiä suurempi.

Kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna erot kieliryhmien välillä ovat kaventuneet. Kotimaankielisistä naisista naimisissa oli myös tuolloin noin kolmasosa, mutta vieraskielisistä joka toinen. Naimisissa oleminen on vieraskielisillä aiempaa harvinaisempaa kaikissa ikäluokissa. 

Kun tarkastellaan Helsingissä asuvia naisia, vuonna 2017 solmittiin 1 082 avioliittoa, joissa vähintään toinen puolisoista oli vieraskielinen. Määrä oli 30 prosenttia helsinkiläisten naisten vuonna 2017 solmimista avioliitoista. Kotimaankieliset naiset avioituvat miehiä useammin vieraskielisen puolison kanssa. Vuoden 2017 aikana helsinkiläiset kotimaankieliset naiset solmivat 528 avioliittoa vieraskielisen miehen kanssa. Kahden vieraskielisen välisiä avioliittoja solmittiin 388, kun katsotaan niitä avioliittoja, joissa nainen on helsinkiläinen.

Kotimaankielisen ja vieraskielisen välisten avioliittojen yleisyys vaihtelee kieliryhmittäin. Kotimaankieliset naiset avoituivat vieraskielisistä yleisimmin englanninkielisen miehen kanssa ja kotimaankieliset miehet venäjänkielisen naisen kanssa. Somalinkieliset solmivat avioliiton lähinnä omankielisen puolison kanssa.  Länsieurooppalaisia kieliä puhuvista suurin osa avioitui suomenkielisen puolison kanssa. Myös esimerkiksi venäjänkielisistä naisista sekä arabiankielisistä miehistä suhteellisen usea solmi avioliiton kotimaankielisen puolison kanssa.