Vieraskieliset naiset ovat kotimaankielisiä todennäköisemmin naimisissa. Vuoden 2019 lopussa vieraskielisistä naisista oli naimisissa 44 prosenttia ja kotimaankielisistä 32 prosenttia. Ero oli suurin nuorissa ikäluokissa. Vieraskielisistä 18–29-vuotiaista naisista 25 prosenttia oli naimisissa, kun kotimaankielisistä naimisissa oli vain 6 prosenttia. Vanhemmissa ikäluokissa erot kieliryhmien välillä ovat pienempiä. Kotimaankielisten naimisissa olevien osuus on vanhemmissa ikäryhmissä huomattavasti nuoria ikäryhmiä suurempi.

Kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna erot kieliryhmien välillä ovat kaventuneet. Kotimaankielisistä naisista naimisissa oli myös tuolloin noin kolmasosa, mutta vieraskielisistä joka toinen. Naimisissa oleminen on vieraskielisillä aiempaa harvinaisempaa kaikissa ikäluokissa. 

Kun tarkastellaan Helsingissä asuvia naisia, vuonna 2019 solmittiin 911 avioliittoa, joissa vähintään toinen puolisoista oli vieraskielinen. Määrä oli 28 prosenttia helsinkiläisten naisten vuonna 2019 solmimista avioliitoista. Avioliittojen määrä ja osuus kaikista avioliitoista pieneni edellisvuodesta. Kotimaankieliset naiset avioituvat miehiä useammin vieraskielisen puolison kanssa. Vuoden 2019 aikana helsinkiläiset kotimaankieliset naiset solmivat 383 avioliittoa vieraskielisen miehen kanssa. Kahden vieraskielisen välisiä avioliittoja solmittiin 329, kun katsotaan niitä avioliittoja, joissa nainen on helsinkiläinen.

Kotimaankielisen ja vieraskielisen välisten avioliittojen yleisyys vaihtelee kieliryhmittäin. Kotimaankieliset naiset avoituivat vieraskielisistä yleisimmin englanninkielisen miehen kanssa ja kotimaankieliset miehet venäjänkielisen naisen kanssa. Somalinkieliset solmivat avioliiton lähinnä omankielisen puolison kanssa. Länsieurooppalaisia kieliä puhuvista suurin osa avioitui suomenkielisen puolison kanssa. Myös esimerkiksi venäjänkielisistä naisista suhteellisen usea solmi avioliiton kotimaankielisen puolison kanssa.