Varhaiskasvatukseen osallistuminen
Ulkomaalaistaustaiset lapset hyötyvät usein varhaiskasvatuksesta, etenkin kotimaisen kielen oppiminen ennen kouluun menoa edistää koulumenestystä. Kaikista helsinkiläisistä 1-6-vuotiaista 22 prosenttia eli 8 441 lasta oli vieraskielisiä vuoden 2019 lopussa. Näistä vieraskielisistä lapsista 19 prosenttia oli ensimmäisen sukupolven ulkomaalaistaustaisia (sekä vanhemmat että itse ulkomailla syntyneitä), 74 prosenttia oli toisen polven ulkomaalaistaustaisia (itse syntynyt Suomessa, vanhemmat ulkomailla), ja loput heitä, joilla ainakin toinen vanhemmista oli syntynyt Suomessa.
Helsinkiläiset vieraskieliset lapset osallistuvat kotimaankielisiä harvemmin varhaiskasvatukseen. Ero on selkein alle kolmevuotiaiden ikäryhmässä: 1−2-vuotiaista vieraskielisisistä 37 prosenttia oli joko kunnan tai yksityisen toimijan järjestämässä varhaiskasvatuksessa vuoden 2019 lopussa, kun kotimaankielisistä lapsista 55 prosenttia oli varhaiskasvatuksessa (Kuvio 1). Kolmen ikävuoden jälkeen erot osallistumisessa vieraskielisten ja kotimaankielisten välillä tasoittuvat: Vieraskielisistä 3–6-vuotiaista 88 prosenttia oli varhaiskasvatuksessa vuonna 2019, kun kotimaankielisistä vastaava osuus oli 93 prosenttia.
Vieraskielisten lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on yleistynyt. Osallistumisaste on noussut viime vuosina nopeasti 1–2-vuotiaiden lasten kohdalla, mutta 3–6-vuotiaiden osalta muutos on ollut hyvin pientä.
Perusopetus
Noin joka neljäs peruskouluikäinen helsinkiläinen on rekisteröidyltä äidinkieleltään muun kuin suomen, saamen- tai ruotsinkielinen. Vieraskielisten perusopetuksen oppilaiden määrä on kasvanut kolmanneksella 2010-luvulla Helsingissä. Helsingissä perusopetusta järjestävät kunta, valtio ja yksityiset toimijat. Vieraskielisiä oppilaita on paljon etenkin valtion kouluissa ja yksityisissä kansainvälisissä kouluissa. Nopeimmin vieraskielisten oppilaiden osuus on kuitenkin kasvanut kaupungin peruskouluissa (kuvio 2). Vieraskielisten osuus oppilaista vaihtelee kuitenkin paljon kouluittain. Kaikista kaupungin ylläpitämästä 102 peruskoulusta 27:ssä vieraskielisten osuus ylitti 30 prosenttia, kun taas 25:ssä kaupungin koulussa osuus jäi alle kymmenen prosentin.
Tarkasteltaessa oppilaita äidinkielen mukaan on syytä huomioida, että vieraskieliset oppilaat ovat moninainen ryhmä, ja oppilailla on varsin erilaiset taustat ja lähtökohdat koulutukseen. Vieraskieliset lapset ja nuoret Helsingissä ovat syntyperältään pääosin ulkomaalaistaustaisia, eli heidän molemmat vanhempansa ovat maahanmuuttajia. Joukossa on kuitenkin myös pieni osa heitä, joilla toinen vanhempi on syntynyt Suomessa. Vuonna 2019 peruskouluikäisistä eli 7–15-vuotiaista vieraskielisistä helsinkiläisistä noin puolet oli itse Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia. Vastaavasti itse ulkomailla syntyneisiin ulkomaalaistaustaisiin lukeutui 44 prosenttia.
Jos oppilaan äidinkieli ei ole suomi, saame tai ruotsi tai jos oppilaalla on monikielinen tausta, hän voi opiskella suomea tai ruotsia toisena kielenä (s2, r2). Vuonna 2020 Suomi toisena kielenä -oppilaita oli kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa yhteensä vajaa 9 100 oppilasta eli 22 prosenttia koko oppilasmäärästä.
Oppilaiden moninaiset taustat heijastuvat myös katsomusaineiden opetukseen. Helsinkiläisistä perusopetuksen oppilaista 59 prosenttia opiskeli evankelis-luterilaista uskontoa, 24 prosenttia elämänkatsomustietoa, 11 prosenttia islamin uskontoa, 3 prosenttia ortodoksista uskontoa ja kaksi prosenttia muita uskontoja vuonna 2020.
Siirtyminen perusopetuksen jälkeen toiselle asteelle
Vuonna 2018 peruskoulun 9. luokan päättäneistä helsinkiläisistä vieraskielisistä 85 prosenttia opiskeli tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuoden lopussa, kun kotimaankielisistä vastaava osuus oli 94 prosenttia. Vieraskieliset peruskoulun päättäneet jatkavat samana vuonna kotimaankielisiä yleisemmin johonkin tutkintoon johtamattomaan koulutukseen, kuten valmentavaan opetukseen tai lisäopetukseen. Helsingissä kahdeksan prosenttia vieraskielisistä 9. luokan päättäneistä oli vuoden lopussa jossain tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa.
Vieraskielisten siirtyminen jatkokoulutukseen on yleisesti ottaen parantunut 2010-luvulla. Muutokset yhteishaussa sekä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen kasvu pääkaupunkiseudulla ovat parantaneet koko ikäluokan siirtymistä jatko-opintoihin. Etenkin ulkomaalaistaustaisten kohdalla myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut se, että lukiokoulutukseen on tullut valmistavaa koulutusta. Samalla toisen polven ulkomaalaistaustaisten osuus kaikista ulkomaalaistaustaisista kasvaa vauhdilla peruskoulun päättävissä ikäluokissa.
Keväällä 2020 Helsingissä 9.luokan päättäneistä perusasteen jälkeisissä hauissa hakeneista kotimaankielisistä nuorista 3,5 prosenttia ja vieraskielisistä nuorista 6,7 prosenttia jäi ilman koulutuspaikkaa (Kuvio 3). Vieraskieliset pojat pärjäävät tyttöjä heikommin perusasteen jälkeisissä hauissa. Vuonna 2020 vieraskielisistä pojista 9,5 prosenttia jäi ilman koulutuspaikkaa, kun tytöistä vastaava osuus oli vain 3,7 prosenttia. Ilman koulutuspaikkaa jääminen tarkoittaa, että kyseiset nuoret eivät joko tulleet valituksi mihinkään koulutukseen tai he eivät ottaneet myönnettyä opiskelupaikkaa vastaan.