Varhaiskasvatukseen osallistuminen

Ulkomaalaistaustaiset lapset hyötyvät usein varhaiskasvatuksesta, etenkin kotimaisen kielen oppiminen ennen kouluun menoa edistää koulumenestystä. Kaikista helsinkiläisistä 1-6-vuotiaista 22 prosenttia eli 8 441 lasta oli vieraskielisiä vuoden 2019 lopussa. Näistä vieraskielisistä lapsista 19 prosenttia oli ensimmäisen sukupolven ulkomaalaistaustaisia (sekä vanhemmat että itse ulkomailla syntyneitä), 74 prosenttia oli toisen polven ulkomaalaistaustaisia (itse syntynyt Suomessa, vanhemmat ulkomailla), ja loput heitä, joilla ainakin toinen vanhemmista oli syntynyt Suomessa.

Helsinkiläiset vieraskieliset lapset osallistuvat kotimaankielisiä harvemmin varhaiskasvatukseen. Ero on selkein alle kolmevuotiaiden ikäryhmässä: 1−2-vuotiaista vieraskielisisistä 37 prosenttia oli joko kunnan tai yksityisen toimijan järjestämässä varhaiskasvatuksessa vuoden 2019 lopussa, kun kotimaankielisistä lapsista 55 prosenttia oli varhaiskasvatuksessa (Kuvio 1).  Kolmen ikävuoden jälkeen erot osallistumisessa vieraskielisten ja kotimaankielisten välillä tasoittuvat: Vieraskielisistä 3–6-vuotiaista 88 prosenttia oli varhaiskasvatuksessa vuonna 2019, kun kotimaankielisistä vastaava osuus oli 93 prosenttia.

Perusopetus

Helsingissä perusopetusta järjestävät kunta, valtio ja yksityiset toimijat. Vieraskielisten oppilaiden määrä on kasvanut kolmanneksella 2010-luvulla. Kouluittain vieraskielisten oppilaiden osuus vaihtelee nollasta lähes 80 prosentin osuuteen. Suurin osuus oli valtion ja yksityisten kansainvälisissä kouluissa, joiden kohderyhmänä ovatkin ulkomaalaistaustaiset oppilaat. Suurinta kasvu on kuitenkin ollut kaupungin kouluissa. Vuonna 2019 vieraskielisten osuus ylitti 40 prosenttia 12 kaupungin ylläpitämässä koulussa ja kahdeksassa se oli alle kaksi prosenttia. Vajaassa viidenneksessä kaikista Helsingin peruskouluista oli puolet kaikista vieraskielisistä oppilaista.

Äidinkielen mukaan oppilaita tarkasteltaessa täytyy muistaa, että vieraskielisillä oppilailla on keskenään varsin erilaiset taustat ja siksi myös erilaiset lähtökohdat koulutukseen. Vuoden 2019 alussa helsinkiläisistä 715-vuotiaista vieraskielisistä 44 prosenttia oli syntynyt vanhempineen ulkomailla ja 50 prosenttia kuului maahanmuuton toiseen sukupolveen, eli lapsi itse oli syntynyt Suomessa. Lopuilla 6 prosentilla ainakin toinen vanhempi oli syntynyt Suomessa.

 

Jos oppilaan äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai jos oppilaalla on monikielinen tausta, hän voi opiskella suomea tai ruotsia toisena kielenä (s2, r2). Vuonna 2019 Suomi toisena kielenä -oppilaita oli kaupungin suomenkielisissä kouluissa yhteensä 9058 oppilasta eli 22 prosenttia kaikista oppilaista. Kyseinen osuus on noussut tasaisesti pitkin 2010-lukua. Määrällisesti eniten s2-oppilaista on kaupungin ylläpitämissä suomenkielisissä peruskouluissa, mutta osuus on 2010-luvulla noussut nopeimmin yksityisissä kouluissa.

Oppilailla on myös oikeus tietyin edellytyksin oman äidinkielen, kotikielen tai ulkomailla hankitun kielitaidon opetukseen. Tässä oman äidinkielen opetuksessa oli Helsingin kaupungin ylläpitämissä peruskouluissa 4 250 oppilasta syksyllä 2017. Ylivoimaisesti suurimmat ryhmät olivat somaliaa ja venäjää omana äidinkielenään opiskelevat. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat arabiaa, viroa, englantia ja kurdia opiskelevat.

Helsinkiläisistä perusopetuksen oppilaista 61 prosenttia opiskeli evankelis-luterilaista uskontoa, 23 prosenttia elämänkatsomustietoa, 9 prosenttia islamin uskontoa ja 3 prosenttia ortodoksista uskontoa vuonna 2018. Eniten muuta kuin evankelis-luterilaista tai ortodoksista uskontoa tai elämänkatsomustietoa opiskelevia oli valtion ylläpitämissä oppilaitoksissa. 

Siirtyminen perusopetuksen jälkeen toiselle asteelle

Vuonna 2018 peruskoulun 9. luokan päättäneistä helsinkiläisistä vieraskielisistä 85 prosenttia opiskeli tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuoden lopussa, kun kotimaankielisistä vastaava osuus oli 94 prosenttia. Vieraskieliset peruskoulun päättäneet jatkavat samana vuonna kotimaankielisiä yleisemmin johonkin tutkintoon johtamattomaan koulutukseen, kuten valmentavaan opetukseen tai lisäopetukseen. Helsingissä kahdeksan prosenttia vieraskielisistä 9. luokan päättäneistä oli vuoden lopussa jossain tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa.

Vieraskielisten siirtyminen jatkokoulutukseen on yleisesti ottaen parantunut 2010-luvulla. Muutokset yhteishaussa sekä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen kasvu pääkaupunkiseudulla ovat parantaneet koko ikäluokan siirtymistä jatko-opintoihin. Etenkin ulkomaalaistaustaisten kohdalla myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut se, että lukiokoulutukseen on tullut valmistavaa koulutusta.  Samalla toisen polven ulkomaalaistaustaisten osuus kaikista ulkomaalaistaustaisista kasvaa vauhdilla peruskoulun päättävissä ikäluokissa. 

Keväällä 2019 Helsingissä peruskoulun 9.luokan päättäneistä 3,9 prosenttia kotimaankielisistä ja 7,9 prosenttia vieraskielisistä alle 18-vuotiaista jäi ilman koulutuspaikkaa (Kuvio 3). Vieraskieliset pojat pääsevät tyttöjä heikommin toisen asteen koulutukseen. Vuonna 2019 vieraskielisistä pojista 9 prosenttia jäi ilman koulutuspaikkaa ja tytöistä 6,7 prosenttia. Ilman koulutuspaikkaa tarkoittaa, että kyseiset nuoret eivät siis joko ottaneet paikkaa vastaan tai heitä ei valittu. Valmistavan koulutuksen varasijoilta paikan saaneet eivät ole mukana tiedoissa.