Varhaiskasvatukseen osallistuminen

Ulkomaalaistaustaiset lapset hyötyvät usein varhaiskasvatuksesta, etenkin kotimaisen kielen oppiminen ennen kouluun menoa edistää koulumenestystä. Kaikista helsinkiläisistä 1-6-vuotiaista 21 prosenttia eli 8199 henkilöä oli vieraskielisiä vuoden 2019 alussa. Näistä vieraskielisistä lapsista 20 prosentilla vanhemmat ja itse olivat ulkomailla syntyneitä, 73 prosentilla vanhemmat olivat ulkomailla syntyneitä, mutta itse oli Suomessa syntynyt ja lopuilla ainakin toinen vanhempi oli Suomessa syntynyt.

Helsinkiläiset vieraskieliset lapset osallistuvat kotimaankielisiä vähemmän varhaiskasvatukseen alle kolmevuotiaina, mutta kolmen ikävuoden jälkeen melkein paljon. 1−2-vuotiaista vieraskielisisistä 34 prosenttia oli joko kunnan tai yksityisen varhaiskasvatuksessa vuoden 2018 lopussa, kotimaankielisistä 51 prosenttia.  Vieraskielisistä 3–6-vuotiaista oli 88 prosenttia varhaiskasvatuksessa vuonna 2018. Vastaavasti kotimaankielisistä 3–6-vuotiaista oli 92 prosenttia varhaiskasvatuksessa. Suurimpien kieliryhmien välillä ei ole isoja eroja osallistumisasteessa.

Perusopetus

Helsingissä perusopetusta järjestävät kunta, valtio ja yksityiset toimijat. Koko perusopetuksessa oli äidinkieleltään muita kuin suomen, ruotsin tai saamenkielisiä väestörekisterin äidinkielitiedon mukaan 9 780 vuoden 2017 syksyllä. Osuus kaikista oppilaista oli 19 prosenttia, ja suurimmillaan osuus oli valtion ylläpitämissä peruskouluissa ja kaupungin ylläpitämissä suomenkielisissä peruskouluissa. Vieraskielisten oppilaiden määrä on kasvanut kolmanneksella 2010-luvulla. Suurinta kasvu on ollut kaupungin kouluissa.

Kouluittain vieraskielisten oppilaiden osuus vaihteli nollasta lähes 80 prosentin osuuteen syksyllä 2017. Suurin osuus oli valtion ja yksityisten kansainvälisissä kouluissa, joiden kohderyhmänä ovatkin ulkomaalaistaustaiset oppilaat. Kaupungin ylläpitämistä kouluista kymmenessä vieraskielisten osuus ylitti 40 prosenttia ja kymmenessä se oli alle kaksi prosenttia. Vajaassa viidenneksessä kaikista Helsingin peruskouluista oli puolet kaikista vieraskielisistä oppilaista.

Äidinkielen mukaan oppilaita tarkasteltaessa täytyy muistaa, että vieraskielisillä oppilailla on keskenään varsin erilaiset taustat ja siksi myös erilaiset lähtökohdat koulutukseen. Vuoden 2017 alussa helsinkiläisistä 715-vuotiaista vieraskielisistä 43 prosenttia oli syntynyt vanhempineen ulkomailla ja 51 prosenttia kuului maahanmuuton toiseen sukupolveen, eli lapsi itse oli syntynyt Suomessa. Lopuilla 7 prosentilla ainakin toinen vanhempi oli syntynyt Suomessa.

Jos oppilaan äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai jos oppilaalla on monikielinen tausta, hän voi opiskella suomea tai ruotsia toisena kielenä (s2, r2). Suomi toisena kielenä -oppilaita oli syksyllä 2017 kokonaisuudessaan 9 470 eli 20 prosenttia kaikista opiskelijoista, kun osuuteen ei lasketa kaupungin ruotsinkielisten koulujen oppilaita. Eniten s2-oppilaita oli kaupungin ylläpitämissä suomenkielisissä peruskouluissa, mutta osuus on 2010-luvulla noussut nopeimmin yksityisissä kouluissa.

Oppilailla on myös oikeus tietyin edellytyksin oman äidinkielen, kotikielen tai ulkomailla hankitun kielitaidon opetukseen. Tässä oman äidinkielen opetuksessa oli Helsingin kaupungin ylläpitämissä peruskouluissa 4 250 oppilasta syksyllä 2017. Ylivoimaisesti suurimmat ryhmät olivat somaliaa ja venäjää omana äidinkielenään opiskelevat. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat arabiaa, viroa, englantia ja kurdia opiskelevat.

Helsinkiläisistä perusopetuksen oppilaista 65 prosenttia opiskeli evankelis-luterilaista uskontoa, 19 prosenttia elämänkatsomustietoa, 9 prosenttia islamin uskontoa ja vajaa neljä prosenttia ortodoksista uskontoa syksyllä 2017. Eniten muuta kuin evankelis-luterilaista tai ortodoksista uskontoa tai elämänkatsomustietoa opiskelevia oli valtion ylläpitämissä oppilaitoksissa. Koko Helsingissä muita uskontoja opiskeli 6 100 oppilasta.

Siirtyminen perusopetuksen jälkeen toiselle asteelle

Peruskoulun vuonna 2016 päättäneistä helsinkiläisistä 93 prosenttia oli tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja 3 prosenttia tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa saman vuoden syksyllä. Vieraskielisistä peruskoulun päättäneistä välittömästi tutkintoa suorittamaan jatkoi 88 prosenttia ja muuhun koulutukseen hakeutui 5 prosenttia. Vieraskielisten siirtyminen jatkokoulutukseen on parantunut huomattavasti viime vuosina. Vielä vuonna 2010 vain 63 prosenttia siirtyi tutkintotavoitteiseen koulutukseen heti peruskoulun jälkeen. Myös aikuisopiskelijat tosin sisältyvät vuoden 2010 tietoon.

Muutokset yhteishaussa sekä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen kasvu pääkaupunkiseudulla ovat parantaneet koko ikäluokan siirtymistä jatko-opintoihin. Etenkin ulkomaalaistaustaisten parantuneeseen siirtymiseen on vaikuttanut se, että myös lukiokoulutukseen on tullut valmistavaa koulutusta. Samalla myös Suomessa syntyneiden osuus kaikista ulkomaalaistaustaisista kasvaa vauhdilla peruskoulun päättävissä ikäluokissa.

Kevään 2018 lukion ja ammatillisen yhteishaun sekä valmistavan koulutuksen ja ammatillisen erityisopetuksen hakujen jälkeen Helsingissä peruskoulun 9. luokan päättäneistä kotimaankielisistä 5,0 prosenttia ja vieraskielisistä 8,5 prosenttia jäi ilman koulutuspaikkaa. Valmistavan koulutuksen varasijoilta paikan saaneet eivät ole mukana tiedoissa. Suurin osa ilman paikkaa jääneistä ei ottanut vastaan tarjottua koulutuspaikkaa.

Vieraskieliset pojat pääsevät tyttöjä heikommin toisen asteen koulutukseen. Vuoden 2018 haussa alle 18-vuotiaista peruskoulun päättäneistä pojista 10,6 prosenttia ja tytöistä 6,3 prosenttia jäi ilman koulutuspaikkaa. Ilman paikkaa jäävien vieraskielisten osuus on pysynyt selvästi kotimaankielisiä suurempana vuosien 2015−2018 hauissa.