Vuoden 2020 lopussa 109 254 helsinkiläisellä oli rekisteröity äidinkieleksi jokin muu kuin suomi, saame tai ruotsi. Helsingin vieraskielisten yleisin äidinkieli on venäjä. Sitä puhui äidinkielenään vuoden 2019 lopussa 19 032 henkilöä eli lähes joka viides vieraskielinen. Seuraavaksi yleisimmät äidinkielet olivat somali, viro ja arabia. Lähes puolet vieraskielisistä puhui äidinkielenään jotakin näistä neljästä yleisimmästä kielestä. Muu äidinkielivalikoima on monipuolinen: helsinkiläisillä oli vuoden 2020 lopussa rekisteröitynä 139 eri äidinkieltä. Näistä alle 100 hengen kieliryhmiä oli 75 eli yli puolet.
Helsingin vieraskielisistä 19 prosenttia puhui venäjää tai muuta entisen Neuvostoliiton alueen kieltä, kun taas Baltian alueen kieliä puhui 10 prosenttia. Baltian kieliä puhuvista lähes kaikki puhuvat viroa äidinkielenään. Länsieurooppalaisia kieliä puhui 17 prosenttia ja itäeurooppalaisia kieliä 5 prosenttia. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhui 16 prosenttia, muun Afrikan kieliä yhteensä 14 prosenttia ja aasialaisia kieliä 17 prosenttia vieraskielisistä.
Liitetaulukko: Väestö äidinkielen mukaan Helsingissä 31.12.2020
Yleisimmät vieraat äidinkielet ovat pysyneet puhujamäärältään lähes samassa suuruusjärjestyksessä koko 2000-luvun. Saksa, turkki ja ranska ovat kuitenkin pudonneet kymmenen yleisimmän vieraan äidinkielen joukosta ja tilalle ovat tulleet kurdin, persian ja vietnamin kielet. Kymmenen yleisintä vierasta äidinkieltä olivat samat vuoden 2020 lopussa kuin vuotta aikaisemmin. Edellisvuoden tapaan vironkielisiä lukuun ottamatta kaikki yleisimmät kieliryhmät kasvoivat vuonna 2020.
Venäjänkieliset ovat säilyttäneet asemansa selvästi suurimpana vieraskielisten ryhmänä ja heidän määränsä on yli kaksinkertaistunut tällä vuosituhannella. Muut suuret kieliryhmät ovat kasvaneet vieläkin nopeammin. Viroa äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi vuosina 2010‒2013 jopa 13–14 prosenttia vuodessa. Sen jälkeen kasvu hidastui ja kääntyi laskuun. Vuonna 2020 vironkielisten määrä väheni 331 hengellä. Kurdinkielisten määrä on 2000-luvulla kuusinkertaistunut ja persiankielisten määrä kymmenkertaistunut. Samalla nämä kieliryhmät ovat nousseet Helsingin kymmenen suurimman kieliryhmän joukkoon.