Vuoden 2018 alussa 98 269 helsinkiläisellä oli rekisteröity äidinkieleksi jokin muu kuin suomi, saame tai ruotsi. Helsingin vieraskielisten yleisin äidinkieli on venäjä. Sitä puhui äidinkielenään vuoden 2018 alussa 18 163 henkilöä eli joka viides vieraskielinen. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat viron-, somalin- ja arabiankieliset. Vajaa puolet vieraskielisistä puhui äidinkielenään jotakin näistä neljästä yleisimmästä kielestä. Muu äidinkielivalikoima on monipuolinen: helsinkiläisillä oli vuoden 2018 alussa rekisteröitynä 138 eri äidinkieltä. Näistä alle 100 hengen kieliryhmiä oli 75 eli suurin osa.

Helsingin vieraskielisistä 20 prosenttia puhui venäjää tai muuta entisen Neuvostoliiton alueen kieltä, kun taas Baltian alueen kieliä puhui 12 prosenttia. Baltian kieliä puhuvista lähes kaikki puhuvat viroa äidinkielenään. Länsieurooppalaisia kieliä puhui 16 prosenttia ja itäeurooppalaisia kieliä 5 prosenttia. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhui 15 prosenttia, muun Afrikan kieliä yhteensä 14 prosenttia ja aasialaisia kieliä 16 prosenttia vieraskielisistä.

 

Yleisimmät vieraat äidinkielet ovat pysyneet puhujamäärältään lähes samassa suuruusjärjestyksessä koko 2000-luvun. Saksa, turkki ja ranska ovat kuitenkin pudonneet kymmenen yleisimmän vieraan äidinkielen joukosta ja tilalle ovat tulleet kurdin, persian ja vietnamin kielet. Kymmenen yleisintä vierasta äidinkieltä olivat samat vuoden 2018 alussa kuin vuotta aikaisemmin. Vironkielisiä lukuun ottamatta kaikki yleisimmät kieliryhmät kasvoivat vuonna 2017.  Arabiankielisten määrä kasvoi vuoden aikana 20 prosenttia, persiankielisten määrä 16 prosenttia ja vietnaminkielisten määrä 11 prosenttia.

Venäjänkieliset ovat säilyttäneet asemansa selvästi suurimpana vieraskielisten ryhmänä ja heidän määränsä on yli kaksinkertaistunut tällä vuosituhannella. Muut suuret kieliryhmät ovat kasvaneet vieläkin nopeammin. Viroa äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi vuosina 2010‒2013 jopa 13–14 prosenttia vuodessa. Sen jälkeen kasvu hidastui ja kääntyi laskuun. Vuonna 2017 vironkielisten määrä laski 275 hengellä. Kurdinkielisten määrä on 2000-luvulla lähes seitsenkertaistunut ja persiankielisten määrä kymmenkertaistunut. Samalla nämä kieliryhmät ovat nousseet Helsingin kymmenen suurimman kieliryhmän joukkoon.