Vuonna 2019 Suomesta haki turvapaikkaa 4 550 henkilöä, mikä oli kaksi hakijaa enemmän kuin edellisvuonna. Hakemuksista 2 467 oli uusien turvapaikanhakijoiden jättämiä ja 2 083 uusintahakemuksia eli hakemuksia, jonka turvapaikanhakija jättää saatuaan kielteisen lainvoimaisen päätöksen (ts. päätöksen, josta ei voi enää valittaa) edelliseen turvapaikkahakemukseensa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuonna 2015 hakijoita oli 32 477 eli poikkeuksellisen paljon. Valtaosa vuonna 2015 saapuneista turvapaikanhakijoista ei ehtinyt saada turvapaikkapäätöstä samana vuonna, vaan pakolaisaseman tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella saaneet näkyvät pääosin vuoden 2016 tilastoissa.

Vuoden 2019 turvapaikanhakijoista vajaa kolmasosa oli Irakin kansalaisia. Seuraavaksi yleisimmät kansalaisuudet olivat Somalia, Turkki ja Afganistan. Edellisvuonna Venäjän, Somalian ja Turkin kansalaiset olivat Irakin kansalaisten jälkeen turvapaikanhakijoiden yleisimpiä kansalaisuuksia. Vaikka irakilaiset olivat vuonna 2019 edelleen suurin hakijaryhmä, uusien hakijoiden joukossa heitä oli kuitenkin vain vähän– eniten uusia turvapaikkahakemuksia jättivät Turkin ja Venäjän kansalaiset.

Vuonna 2019 myönteisiä päätöksiä oli yhteensä 2 959 (eli noin 40 % jätetyistä hakemuksista). Kansainvälistä suojelua joko pakolaisaseman tai toissijaisen suojelun perusteella saaneiden turvapaikanhakijataustaisten henkilöiden yleisimmät kansalaisuudet olivat Irak, Turkki ja Afganistan.

Kuten vuonna 2018, myös vuonna 2019 Suomeen valittiin 750 uutta kiintiöpakolaista. Suurin osa (57 %) heistä oli Syyrian kansalaisia. Kiintiöpakolaiset saapuvat Suomeen pääsääntöisesti joko valintavuoden tai sitä seuraavan vuoden kuluessa. Näin ollen Suomeen saapui 891 kiintiöpakolaista vuonna 2019.

(Lähde: Maahanmuuttoviraston www-sivut, tiedot haettu 1.4.2020)

 

Kun turvapaikanhakija saapuu Suomeen, häntä ei vielä tässä vaiheessa rekisteröidä minkään kunnan asukkaaksi. Turvapaikkapäätöstä odottavat turvapaikanhakijat eivät siis kuulu vakinaiseen väestöön. Hakija saa kuitenkin henkilötunnuksen, minkä jälkeen hänen on mahdollista käyttää joitakin kunnan palveluita. Jos turvapaikanhakija saa myönteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa (eli kansainvälistä suojelua Suomesta joko pakolaisaseman tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella), hän ottaa tämän jälkeen yhteyttä maistraattiin, joka kirjaa hänet väestörekisteriin kunnan asukkaaksi. Muuttopäiväksi tulee se päivä, jolloin henkilö ottaa yhteyttä maistraattiin. Lähtömuuttomaaksi merkitään edellinen asuinvaltio.

 

Helsingistä kuntapaikan saaneet sekä Helsingin vastaanottamat turvapakanhakijataustaiset henkilöt vuonna 2019

Vuonna 2019 Helsinki vastaanotti yhteensä 676 oleskeluluvan joko pakolaisaseman tai toissijaisen suojelun perusteella saanutta turvapaikanhakijataustaista henkilöä. Tähän on laskettu myös kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen kautta Helsinkiin vuonna 2019 saapuneet 140 henkilöä. Suurin osa Helsinkiin muuttaneista turvapaikanhakijataustaisista siirtyi Helsinkiin itsenäisesti tai vastaanottokeskuksen avustamana. ELY-keskuksen osoittaman kuntapaikan sai 14 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijataustaista henkilöä. Vuonna 2019 yksikään kiintiöpakolainen ei saanut ELY-keskuksen osoittamaa kuntapaikkaa Helsingistä. Helsinkiin muuttaneiden kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan joko pakolaisaseman tai toissijaisen suojelun perusteella saaneiden turvapaikanhakijataustaisten määrä on siis vuosina 2017–2019 ollut selvästi pienempi kuin vuonna 2016 (ks. taulukko alla).

Vuonna 2019 koko maassa yhteensä 1 364 kiintiöpakolaista ja oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijataustaista henkilöä sai ELY-keskuksen osoittaman kuntapaikan. Helsingin osuus heistä oli siis yhden prosentin verran. Monet oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijataustaiset henkilöt muuttavat kuitenkin ensimmäisestä sijoituskunnastaan eteenpäin muihin kuntiin, pääasiasiassa isompiin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Kaikista itsenäisesti tai vastaanottokeskuksen avustamana uuteen kuntaan muuttaneista oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijataustaisista noin neljäsosa muutti Helsinkiin vuoden 2019 aikana.

(Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 2020)

 

Tilanne Helsingin vastaanottokeskuksissa vuoden 2020 alussa

Vuoden 2020 alussa Helsingissä sijaitseviin vastaanottokeskuksiin oli rekisteröityneenä 975 turvapaikanhakijaa. Heistä lähes 843 henkeä oli yksityismajoituksessa ja asioi Metsälän yksityismajoituspalvelupisteessä. Helsingin kaupungin ylläpitämässä Punavuoren toimipisteessä majoittui 132 turvapaikanhakijaa, kun paikkoja majoittujille on 200. Vähentyneen tarpeen takia Kaarlenkadun toimipisteen toiminta päättyi 31.5.2019. Vastaanottokeskusten asiakasmäärät vaihtelevat lähes päivittäin.

(Lähde: Maahanmuuttovirasto 2020, tilanne 1.1.2020.)