Ulkomaalaistaustaiset ovat keskittyneet pitkälti samoille aloille Helsingin seudulla ja sen ulkopuolella

Vuoden 2017 lopussa hallinto- ja tukipalvelutoiminta, terveys- ja sosiaalipalvelut, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä tukku- ja vähittäiskauppa työllistivät puolet ulkomaalaistaustaisista työllisistä. Tästä huolimatta pienempi osuus ulkomaalaistaustaisista kuin muusta väestöstä työskenteli terveys- ja sosiaalipalveluissa tai tukun ja vähittäiskaupan toimialalla. Sen sijaan hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ulkomaalaistaustaiset työskentelivät selvästi suomalaistaustaisia useammin. Näillä kahdella toimialalla reilu neljäsosa työntekijöistä oli ulkomaalaistaustaisia, kun kaikista työllisistä ulkomaalaistaustaisia oli noin 13 prosenttia. Hallinto- ja tukipalvelutoimintaan sisältyvät muun muassa siivouspalvelut ja kiinteistönhuolto.

 

Vuoden 2007 loppuun verrattuna ulkomaalaistaustaisten työllisten yleisimmät toimialat ovat säilyneet samoina. Eniten on kasvanut hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa työskentelevien määrä. Myös rakennusalalla työskentelevien määrä on lisääntynyt keskimääräistä nopeammin ja kasvua on tapahtunut myös rahoitus- tai vakuutusalalla. Sen sijaan teollisuudessa työskentelevien määrä on alan yleistä kehitystä mukaillen vähentynyt.

Muualla Suomessa ulkomaalaistaustaiset olivat keskittyneet pääosin samoille toimialoille kuin Helsingissä, mutta teollisuudessa työskentely oli huomattavasti yleisempää muualla maassa. Näin on suomalaistaustaistenkin kohdalla, sillä Helsingissä on vähän teollisuuden työpaikkoja.

 

Taustamaan ja sukupuolen yhteys eri toimialoilla työskentelyyn vaihtelee

Helsingin ulkomaalaistaustaisten yleisimmät toimialat vaihtelevat taustamaittain. Vuoden 2017 lopussa venäläistaustaiset työskentelivät useimmin hallinto- ja tukipalvelutoiminnan sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen alalla. Myös virolaistaustaiset työskentelivät useimmiten hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa mutta myös rakennusalalla. Länsieurooppalaistaustaisilla korostui koulutusala, informaatio- ja viestintäala, sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, muilla eurooppalaistaustaisilla puolestaan hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Myös somalialaistaustaiset työskentelivät useimmin hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa. Nämä olivat yleisimpiä toimialoja myös muiden afrikkalaistaustaisten joukossa. Aasialaistaustaiset olivat keskittyneet majoitus- ja ravitsemistoiminnan alalle, mutta intialaistaustaiset työskentelivät useimmiten informaatio- ja viestintäalalla.

Toimialat ovat eriytyneet sukupuolen mukaan selvästi etenkin joissakin taustamaaryhmissä. Esimerkiksi virolaistaustaisista työllisistä miehistä 44 prosenttia työskenteli Helsingissä rakennusalalla vuonna 2017, kun naisista näin teki vain 4 prosenttia.

 

Ulkomaalaistaustaisten yleisimmät ammatit Helsingissä

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna vuoden 2017 lopussa helsinkiläisillä ulkomaalaistaustaisilla korostuivat toisaalta palvelu- ja myyntityöntekijöiden ja toisaalta erityisasiantuntijoiden ryhmät kuten muillakin helsinkiläisillä. Erityisasiantuntijoissa oli esimerkiksi yliopisto-opettajia, sovellussuunnittelijoita, kääntäjiä ja sovellusarkkitehtejä. Erityisasiantuntijoina tai asiantuntijoina ulkomaalaistaustaiset työskentelivät kuitenkin selvästi muita helsinkiläisiä harvemmin.

Kaikkiin helsinkiläisiin verrattuna ulkomaalaistaustaisilla oli suhteellisesti huomattavasti enemmän muut työntekijät -ryhmään luokiteltuja ammatteja. Ryhmään kuului esimerkiksi siivoojia, avustavia keittiötyöntekijöitä ja varastotyöntekijöitä.  Ulkomaalaistaustaisten työllisten ammattiryhmät olivat myös useammin tuntemattomia kuin muilla työllisillä.

 

Monissa ammattiryhmissä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä on merkittävä. Vuonna 2017 toimisto- ja laitossiivoojista yli puolet oli ulkomaalaistaustaisia. Myös linja-auton- ja raitiovaununkuljettajista, talonrakentajista sekä ravintolanjohtajista ulkomaalaistaustaisia oli lähes puolet ja esimerkiksi siivoustyön esimiehistä yli kolmasosa. Etenkin ulkomaalaistaustaisia siivoojia ja talonrakentajia on määrällisestikin paljon. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaisia siivoojia oli 4  472 Helsingissä vuonna 2017. Edelliseen vuoteen verrattuna ulkomaalaistaustaisten osuus oli aiempaa merkittävämpi varsinkin rakennusalan ammateissa. Helsingin kaikista työllisistä ulkomaalaistaustaisia oli lähes joka kahdeksas (13 %).