Kokonaisuudessaan Helsinki sai vuonna 2018 muuttovoittoa vieraskielisistä erityisesti 20–29-vuotiaista ja muuttotappiota vain yli 45-vuotiaista. Edellisvuoteen verrattuna kotimainen muuttovoitto väheni kaikissa ikäryhmissä. Kotimaankielisistä Helsinki sai muuttovoittoa 15–29-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa muuttovoitto kuitenkin kutistui. Ulkomainen nettomuutto oli tässäkin ikäryhmässä negatiivinen. 

Helsinkiin vuonna 2018 muuttaneista 11 994 vieraskielisestä venäjänkielisiä oli 13 prosenttia, arabiankielisiä 11 prosenttia, vironkielisiä ja englanninkielisiä 8 prosenttia kumpaakin kieliryhmää sekä somalinkielisiä 7 prosenttia. Lähtömuuttajista, joita oli 9 449, vironkielisten ja venäjänkielisten osuus oli 11 prosenttia, englanninkielisten 7 prosenttia ja arabiankielisten 6 prosenttia. Muiden kieliryhmien osuudet jäivät alle viiteen prosenttiin.

Helsinki sai eniten muuttovoittoa arabiankielisistä (583 henkeä), somalinkielisistä (347 henkeä) sekä venäjänkielisistä (267 henkeä). Muuttovoitto arabiankielisistä puolittui edellisvuodesta. Myös somalinkielisten ja venäjänkielisten nettomuutto oli edellisvuotta vähäisempää. Helsinki sai muuttovoittoa valtaosasta kieliryhmiä. Kieliryhmäkohtaiset muuttotappiot olivat vironkielisiä lukuun ottamatta hyvin pieniä.

Vuonna 2018 Helsinki sai vironkielisistä muuttotappiota –379 henkeä. Vielä kymmenen vuotta sitten muuttovoitto vironkielisistä oli noin 500 henkeä vuodessa, ja huippuvuoteen 2012 mennessä muuttovoitto oli kasvanut lähes 1 000 henkeen. Tämän jälkeen muuttovoitto vironkielisistä lähti jyrkkään laskuun. Vielä vuonna 2015 muuttovoitto oli kuitenkin vielä 241 henkeä.

 

Helsinkiin vuonna 2018 muuttaneista 10 024 ulkomaan kansalaisesta 42 prosenttia oli Euroopan maiden, 41 prosenttia Aasian tai Oseanian maiden  ja 10 prosenttia Afrikan maiden kansalaisia. Afrikan ja toisaalta Aasian maiden kansalaiset muuttivat Helsinkiin useammin muualta Suomesta kuin ulkomailta. Muiden maanosien kansalaiset muuttivat Helsinkiin ensisijaisesti ulkomailta.

Helsingistä pois muuttaneista 6 983 ulkomaan kansalaisesta Euroopan maiden kansalaisia oli 52 prosenttia, Aasian tai Oseanian maiden kansalaisia 32 prosenttia ja Afrikan maiden kansalaisia 7 prosenttia. Kaikkien maanosien kansalaiset muuttivat Hesingistä useimmiten muualle Suomeen.

Helsinki saa muuttovoittoa kaikkien maanosien kansalaisista. Ennen vuotta 2015 EU-maiden kansalaisten nettomuutto oli suurin, mutta sittemmin Helsinki on saanut eniten muuttovoittoa Etelä-, Länsi- ja Keski-Aasian maiden kansalaisista. Vuonna 2018 nettomuutto näiltä alueilta väheni edellisvuodesta 1 372 henkeen.

Muuttovoitto EU-maiden sekä muiden Pohjois- ja Länsi-Euroopan maiden kansalaisista – 118 henkeä – oli alhaisin pitkään aikaan. Yksi syy tähän on virolaisten Suomeen muuton vähentyminen. Tästä huolimatta Helsinki sai edelleen ulkomaista muuttovoittoa EU-maiden kansalaisista yli 500 henkeä, mutta muuttotappio kotimaisessa muuttoliikkeessä pienensi kokonaisnettomuuttoa yli 400 hengellä.

Etelä-, Länsi- ja Keski-Aasian maiden kansalaisten kotimainen nettomuutto on ollut kasvussa, mutta nyt se väheni edellisvuodesta selvästi. Näistä maista saadusta lähes 1 400 hengen muuttovoitosta kolmasosa oli kotimaista muuttovoittoa. Myös Afrikan maiden kansalaisten kotimainen nettomuutto pieneni, mutta silti noin 40 prosenttia 550 hengen muuttovoitosta tuli muualta Suomesta. Pohjois- ja Etelä-Amerikan kansalaisista ja Oseaniasta Helsinki sai muuttovoittoa muiden maanosien kansalaisia vähemmän.