Kokonaisuudessaan Helsinki sai vuonna 2017 muuttovoittoa vieraskielisistä erityisesti 20–29-vuotiaista ja muuttotappiota vain yli 45-vuotiaista. Edellisvuoteen verrattuna kotimainen muuttovoitto kasvoi alle 65-vuotiaiden ikäryhmissä mutta ulkomainen muuttovoitto kutistui 15–64-vuotiailla. Kotimaankielisistä Helsinki sai muuttovoittoa 7–29-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa muuttovoitto kasvoi. Ulkomainen nettomuutto oli tässäkin ikäryhmässä kuitenkin negatiivinen. 

Helsinkiin vuonna 2017 muuttaneista 12 456 vieraskielisestä venäjänkielisiä oli 12 prosenttia, arabiankielisiä samaten 12 prosenttia, vironkielisiä 8 prosenttia sekä englanninkielisiä ja somalinkielisiä 7 prosenttia kumpaakin kieliryhmää. Lähtömuuttajista, joita oli 8 115, vironkielisten osuus oli 16 prosenttia, venäjänkielisten 15 prosenttia, englanninkielisten 8 prosenttia ja arabiankielisten 5 prosenttia. Muiden kieliryhmien osuus jäi alle viiteen prosenttiin.

Helsinki sai eniten muuttovoittoa arabiankielisistä (1 015 henkeä), somalinkielisistä (534 henkeä), persiankielisistä (311 henkeä) sekä venäjänkielisistä (287 henkeä). Muuttovoitto arabiankielisistä ja persiankielisistä kasvoi edellisvuodesta. Somalinkielisten nettomuutto oli samaa suurusluokkaa kuin edeltävänä vuonna, ja venäjänkielisten edellisvuotta vähäisempää. Helsinki sai muuttovoittoa valtaosasta kieliryhmiä. Kieliryhmäkohtaiset muuttotappiot olivat vironkielisiä lukuun ottamatta hyvin pieniä.

Vuonna 2017 Helsinki sai vironkielisistä muuttotappiota –261 henkeä. Vielä kymmenen vuotta sitten muuttovoitto vironkielisistä oli noin 500 henkeä vuodessa, ja huippuvuoteen 2012 mennessä muuttovoitto oli kasvanut lähes 1 000 henkeen. Tämän jälkeen muuttovoitto vironkielisistä lähti jyrkkään laskuun. Vielä vuonna 2015 muuttovoitto oli kuitenkin vielä 241 henkeä.

 

Helsinkiin vuonna 2017 muuttaneista 10 538 ulkomaan kansalaisesta 42 prosenttia oli Aasian tai Oseanian maiden, 39 prosenttia Euroopan maiden ja 12 prosenttia Afrikan maiden kansalaisia. Afrikan ja toisaalta Aasian maiden kansalaiset muuttivat Helsinkiin useammin muualta Suomesta kuin ulkomailta. Muiden maanosien kansalaiset muuttivat Helsinkiin ensisijaisesti ulkomailta.

Helsingistä pois muuttaneista 6 318 ulkomaan kansalaisesta Euroopan maiden kansalaisia oli 55 prosenttia, Aasian tai Oseanian maiden kansalaisia 30 prosenttia ja Afrikan maiden kansalaisia 8 prosenttia. Pohjois-Amerikan ja Oseanian maiden kansalaiset muuttivat Helsingistä useammin ulkomaille ja muiden maanosien kansalaiset muualle Suomeen.

Helsinki saa muuttovoittoa kaikkien maanosien kansalaisista. Ennen vuotta 2015 EU-maiden kansalaisten nettomuutto oli suurin, mutta sittemmin Helsinki on saanut eniten muuttovoittoa Etelä-, Länsi- ja Keski-Aasian maiden kansalaisista. Vuonna 2017 nettomuutto näiltä alueilta kasvoi edellisvuodesta 20 prosenttia 1 915 henkeen.

Muuttovoitto EU-maiden sekä muiden Pohjois- ja Länsi-Euroopan maiden kansalaisista – 215 henkeä – oli alhaisin pitkään aikaan. Yksi syy tähän on virolaisten Suomeen muuton vähentyminen. Tästä huolimatta Helsinki sai edelleen ulkomaista muuttovoittoa EU-maiden kansalaisista lähes 400 henkeä, mutta muuttotappio kotimaisessa muuttoliikkeessä pienensi kokonaisnettomuuttoa lähes 200 hengellä.

Etelä-, Länsi- ja Keski-Aasian maiden kansalaisten kotimainen nettomuutto on kasvussa. Näistä maista saadusta lähes 2 000 hengen muuttovoitosta 47 prosenttia oli kotimaista muuttovoittoa, vaikka vielä edellisvuonna kotimaista muuttovoittoa oli alle kolmasosa. Myös Afrikan maiden kansalaisten kotimainen nettomuutto kasvaa: noin 750 hengen muuttovoitosta kaksi kolmasosaa tuli muualta Suomesta. Muiden maanosien kansalaisten kokonaisnettomuuttoon kotimainen muuttoliike vaikutti suhteessa vähemmän. Pohjois- ja Etelä-Amerikan kansalaisista ja Oseaniasta Helsinki sai muuttovoittoa muiden maanosien kansalaisia vähemmän.