Väestön koulutustaso

Väestön koulutusrakennetiedot sisältävät henkilön korkeimman Suomessa suoritetun tutkinnon sekä ne ulkomailla suoritetut tutkinnot, jotka rekisteriin on erikseen viety. Ulkomailla suoritetuista ja Suomessa rekisteröidyistä tutkinnoista suurin osa on korkea-asteen tutkintoja. Näin ollen maahanmuuttajien koulutustasoa on vaikea verrata koko väestöön, koska monien ulkomaalaistaustaisten tutkintotiedot puuttuvat Suomen tutkintorekisteristä.

Sen sijaan maahanmuuttajien lasten eli ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen kuuluvien koulutusrakennetta voidaan hyvin tarkastella, koska he ovat Suomessa syntyneitä ja suomalaisen koulutusjärjestelmän läpikäyneitä. Toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisten määrä on kuitenkin hyvin pieni etenkin vanhemmissa ikäluokissa.

Toisen polven ulkomaalaistaustaisten koulutustaso jää muista helsinkiläisistä jälkeen nuorissa ikäluokissa. Toiseen sukupolveen kuuluvista 20–24-vuotiaista vain 66 prosenttia oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon vuonna 2019, kun suomalaistaustaisilla tutkinto oli 88 prosentilla. Kaikista 25–64-vuotiaista toisen polven ulkomaalaistaustaisista 80 prosentilla oli perusasteen jälkeinen tutkinto, kun suomalaistaustaisilla 90 prosentilla. Kuitenkin toisen polven ulkomaalaistaustaisten koulutustaso on parantunut pitkin 2010-lukua. 

Työn ja koulutuksen ulkopuoliset

Vieraskieliset ovat kotimaankielisiä useammin työttöminä tai työvoiman ulkopuolella. Vuoden 2017 lopussa työn ja koulutuksen ulkopuolella oli vieraskielisistä 25–64-vuotiaista 21 prosenttia, kun kotimaankielisillä vastaava osuus oli runsas prosentti. Työn ja koulutuksen ulkopuolisilla tarkoitetaan tässä niiden henkilöiden osuutta ikäluokasta, jotka eivät ole suorittaneet mitään tutkintoa perusasteen jälkeen eivätkä ole työllisiä, opiskele, ole eläkkeellä tai varusmiespalveluksessa. Tämän tiedon luotettavuutta heikentää se, että vieraskielisillä saattaa olla ulkomailla suoritettu tutkinto tai he ovat muuttaneet maasta tekemättä muuttoilmoitusta. 

Kyselytutkimustieto antaa rekisteritiedon rinnalla suuntaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista vieraskielisistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2014 tekemässä Ulkomaalaisten terveys ja hyvinvointi -kyselyssä ulkomaalaistaustaisilta kysyttiin heidän osallistumistaan työhön, koulutukseen tai harjoitteluun edellisen neljän viikon aikana. Kaikista 25–64-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista vastaajista näiden ulkopuolella oli ollut 22 prosenttia ja vain perusasteen koulutuksen suorittaneista 33 prosenttia.  

Rekisteritiedon mukaan työn ja koulutuksen ulkopuolisten osuus koko vieraskielisessä väestössä on pysynyt melko saman suuruisena 2010-luvulla. Kuitenkin viime vuosina on ollut havaittavissa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien määrässä hienoista laskua.