Väestön koulutustaso

Maahanmuuttajien koulutustasoa on vaikea verrata koko väestöön, koska monien ulkomaalaistaustaisten tutkintotiedot puuttuvat Suomen tutkintorekisteristä. Väestön koulutusrakennetiedot sisältävät henkilön korkeimman Suomessa suoritetun tutkinnon sekä ne ulkomailla suoritetut tutkinnot, jotka rekisteriin on erikseen viety. Ulkomailla suoritetuista ja Suomessa rekisteröidyistä tutkinnoista suurin osa on korkea-asteen tutkintoja.

Sen sijaan maahanmuuttajien lasten eli ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen kuuluvien koulutusrakennetta voidaan hyvin tarkastella,  koska he ovat Suomessa syntyneitä ja suomalaisen koulutusjärjestelmän läpikäyneitä. Toisen sukupolven edustajien määrä on vielä hyvin pieni etenkin vanhemmissa ikäluokissa, mutta määrät kasvavat nopeasti.

Toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisten koulutustaso jää muista helsinkiläisistä jälkeen nuorissa ikäluokissa. Toiseen sukupolveen kuuluvista 20–24-vuotiaista vain 65 prosenttia oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon vuoden 2017 lopussa, kun suomalaistaustaisilla vastaavan ikäisillä tutkinto oli 88 prosentilla. Kaikista 25–64-vuotiaista toisen polven edustajista 76 prosentilla oli perusasteen jälkeinen tutkinto, kun vastaavan ikäisillä suomalaistaustaisilla tutkinto oli 89 prosentilla.

Työn ja koulutuksen ulkopuoliset

Vieraskieliset eli muut kuin suomen, ruotsin ja saamenkieliset ovat kotimaankielisiä useammin työttöminä tai työvoiman ulkopuolella. Vuoden 2017 lopussa työn ja koulutuksen ulkopuolella oli vieraskielisistä 25–64-vuotiaista 21 prosenttia, kun kotimaankielisillä vastaava osuus oli runsas prosentti. Työn ja koulutuksen ulkopuolisilla tarkoitetaan tässä niiden henkilöiden osuutta ikäluokasta, jotka eivät ole suorittaneet mitään tutkintoa perusasteen jälkeen eivätkä ole työllisiä, opiskele, ole eläkkeellä tai varusmiespalveluksessa. Tämän tiedon luotettavuutta heikentää se, että ulkomaalaistaustaisilla saattaa olla ulkomailla suoritettu tutkinto tai he ovat muuttaneet maasta tekemättä muuttoilmoitusta. 

Kyselytutkimustieto antaa rekisteritiedon rinnalla suuntaa ulkopuolisuuden volyymista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2014 tekemässä Ulkomaalaisten terveys ja hyvinvointi -kyselyssä ulkomaalaistaustaisilta kysyttiin heidän osallistumistaan työhön, koulutukseen tai harjoitteluun viime neljän viikon aikana. Kaikista 25–64-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista vastaajista näiden ulkopuolella oli ollut 22 prosenttia ja vain perusasteen koulutuksen suorittaneista 33 prosenttia.  

Rekisteritiedon mukaan työn ja koulutuksen ulkopuolisten osuus koko vieraskielisestä väestöstä on pysynyt melko saman suuruisena vuosina 2011–2017. Kuitenkin viimeisen vuoden aikana on havaittavissa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien osuuden hienoista laskua kaikissa vieraskielisten ikäryhmissä.